Pakkoruotsin puolustajissa ja vastustajissa on sellainen iso ero

Pakkoruotsi FAQ

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet. 

K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"? 
V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä. 

K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan? 
V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin). 

Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan. 

K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja? 
V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt. 

K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan? 
V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä". 

K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe? 
V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto. 

Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina. 

K: Miksi "pakkoruotsin" vastustajat ovat epädemokraattisia? 
V: Heidän epädemokraattisuutensa on siinä, että he näkevät vähemmistöt aina jonkinlaisena sisäisenä vihollisena tai kerjäläisenä, joka ei ole eikä saa olla oman elämänsä subjekti, vaan jota enemmistö tykönänsä päättää "kohdella" milloin mitenkin. Kuitenkin jokainen meistä kuuluu ainakin jossain elämänsä vaiheessa johonkin vähemmistöön, joka joutuu anomaan virkakunnalta asioidensa käsittelyä normaalista poikkeavassa, vähemmistön erityiset tarpeet huomioonottavassa järjestyksessä. Esimerkiksi se, jolla on liikuntavamma, tarvitsee valtion kustantaman pyörätuolin. "Pakkoruotsin" vastustajien mielestä kaikkien on kuitenkin mentävä jalan portaista, ja invalidiluiskan sekä pyörätuolin järjestäminen vammaiselle on "epäoikeudenmukainen etuoikeus". 

On merkillepantavaa, että "pakkoruotsin" vastustajat näkevät kaikki erimieliset - myös ne, jotka kannattavat vapaaehtoista ruotsin opetusta maltillisemmassa hengessä - "suomalaisten" tai "suomalaisuuden" geneerisinä ja parantumattomina vastustajina, eivät potentiaalisina liittolaisina, jotka voitaisiin asiallisella taivuttelulla käännyttää. Itseään he sitä vastoin pitävät jonkinlaisina suomalaisuuden portinvartijoina, joilla on yksinoikeus määritellä omavaltaisesti, mitä suomalaisuus on. Kukaan ei ole antanut heille tällaista mandaattia demokraattisessa järjestyksessä, kaikkein vähiten Suomen kansa, ja on varsin selvää, että jos he pääsisivät ruotsin kielestä eroon, he löytäisivät kyllä jotain muuta "epäsuomalaista", jonka haluaisivat tuhota. Tämän takia ns. "pakkoruotsin" vastustajat eivät ole uhka vain ruotsinkielisille, vaan koko kansan vapaudelle ja viime kädessä hengelle. 

K: Mistä lähtökohdista voitaisiin käydä asiallista keskustelua "pakkoruotsin" asemasta? 
V: Oikeat lähtökohdat olisivat esimerkiksi ruotsinopetuksen todelliset kustannukset, keskimääräisen kouluaineen opettamisen todelliset kustannukset, tilastotiedot siitä, kuinka levinnyttä ruotsin osaaminen todella on peruskoulun käyneissä ikäluokissa sekä tiedot siitä, kuinka moni hyvän ruotsintaidon hankkinut on ammatillisista tai henkilökohtaisista syistä saanut tyydytystä taidostaan. Vastaavat selvitykset tulisi tehdä muista kouluaineista. Vain näin voidaan selvittää, onko ruotsi epätavallisen paljon vihatumpi tai tarpeettomampi aine kuin kaikki muut aineet. 

Selvityksen laatiminen tulisi tietenkin uskoa riippumattomalle elimelle, johon Suomalaisuuden liitolla ei olisi osaa eikä arpaa. Kansainvälinen komissio ilman Suomen, Ruotsin tai suomenruotsalaisten edustajia olisi hyvä idea. Siihen tulisi toki ottaa mukaan Euroopan vähemmistökielten tuntijoita ja kielivähemmistöjen edustajia. 

Olisi myös aiheellista tutkia Suomalaisuuden liiton julkisuuskampanjojen korrelaatio ruotsin epäsuosion heilahduksiin.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:27"]

Pakkoruotsi FAQ

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet. 

K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"? 
V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä. 

[/quote]

Turha jatkaa pidemmälle, koska jo ensimmäisessä  kohdassa valehdellaan.

Pakko = oikeus? Mitään ihmeen orwell-kieltä tämän on?

Ja eikö saamelaisilla ole oikeutta puhua Suomessa äidinkieltään, koska ei ole pakkosaamea?

Anteeksi, kopioin väärän tekstin. Oikea löytyy tästä:

http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166274-pakkoruotsin-kumotut-perustelut

t. 16

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:06"]

Suuressa osassa Euroopankin maita on valtakielen lisäksi jokin pakkokieli, jota pitää opiskella koulussa. Suomi ei ole mikään kummajainen tässä. Esimerkiksi Islannissa pakkotanska, jäänne ajalta, jolloin Islannista piti lähteä muualle opiskelemaan. Nythän siellä on omat yliopistot eikä tanskalla tee oikein mitään, mutta opiskeltava on. Ruotsin osaaminen on Suomessa tärkeää, koska suuri osa suomalaisista on ruotsinkielisiä äidinkieleltään. Samalla tavalla ruotsinkieliset suomalaiset opiskelevat pakkosuomea. Lisäksi ruotsista on paljon hyötyä, koska suomalaiset voivat mennä opiskelemaan Ruotsiin (esim. lääkikseen helpompi päästä) tai töihin (isommat palkat). Tyhmiä ne ovat, jotka opiskelevat kieltä mutta eivät laita sitä hyötykäyttöön.

[/quote]

Suuri osa - siis peräti 4,5% on ruotsinkielisiä. Heistä pienenpieni osa on sellaisia, jotka eivät ole kaksikielisiä. Suurin osa ruotsinkielisistä puhuu suomea äidinkielen tasoisesti. Tämän vuoksi suomen opiskelu ruotsinkielisille on toisen kotimaisen opiskelua, jonka he jo osaavat. Sen sijaan ruotsin opiskelu suomenkielisille on vieraan kielen opiskelua. Asetelma ei ole ollenkaan tasavertainen. Se, että muissa maissa on jotain muinaisjäänteitä, ei ole perustelu pakkoruotsille.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:06"]

Suuressa osassa Euroopankin maita on valtakielen lisäksi jokin pakkokieli, jota pitää opiskella koulussa. Suomi ei ole mikään kummajainen tässä. Esimerkiksi Islannissa pakkotanska, jäänne ajalta, jolloin Islannista piti lähteä muualle opiskelemaan. Nythän siellä on omat yliopistot eikä tanskalla tee oikein mitään, mutta opiskeltava on. Ruotsin osaaminen on Suomessa tärkeää, koska suuri osa suomalaisista on ruotsinkielisiä äidinkieleltään. Samalla tavalla ruotsinkieliset suomalaiset opiskelevat pakkosuomea. Lisäksi ruotsista on paljon hyötyä, koska suomalaiset voivat mennä opiskelemaan Ruotsiin (esim. lääkikseen helpompi päästä) tai töihin (isommat palkat). Tyhmiä ne ovat, jotka opiskelevat kieltä mutta eivät laita sitä hyötykäyttöön.

[/quote]

Suuri osa? 5%? Onhan niitä siinäkin, mutta ei se kyllä ole suuri joukko miltään kantilta. 

Monista kielistä on paljon enemmän hyötyä kuin jostain Ruotsista, ja motivaatio kielen opiskeluun olisi varmaan eri. Nykyään myös kun on noita mamujen jälkeläisiä täällä, niin kuinka ihanaa olisi jos voisivat opiskella jotain itselleen läheistä ja hyödyllistä kieltä ennemmin kuin ruotsia.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:46"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:06"]

Suuressa osassa Euroopankin maita on valtakielen lisäksi jokin pakkokieli, jota pitää opiskella koulussa. Suomi ei ole mikään kummajainen tässä. Esimerkiksi Islannissa pakkotanska, jäänne ajalta, jolloin Islannista piti lähteä muualle opiskelemaan. Nythän siellä on omat yliopistot eikä tanskalla tee oikein mitään, mutta opiskeltava on. Ruotsin osaaminen on Suomessa tärkeää, koska suuri osa suomalaisista on ruotsinkielisiä äidinkieleltään. Samalla tavalla ruotsinkieliset suomalaiset opiskelevat pakkosuomea. Lisäksi ruotsista on paljon hyötyä, koska suomalaiset voivat mennä opiskelemaan Ruotsiin (esim. lääkikseen helpompi päästä) tai töihin (isommat palkat). Tyhmiä ne ovat, jotka opiskelevat kieltä mutta eivät laita sitä hyötykäyttöön.

[/quote]

Suuri osa? 5%? Onhan niitä siinäkin, mutta ei se kyllä ole suuri joukko miltään kantilta. 

Monista kielistä on paljon enemmän hyötyä kuin jostain Ruotsista, ja motivaatio kielen opiskeluun olisi varmaan eri. Nykyään myös kun on noita mamujen jälkeläisiä täällä, niin kuinka ihanaa olisi jos voisivat opiskella jotain itselleen läheistä ja hyödyllistä kieltä ennemmin kuin ruotsia.

[/quote]

Suuri edistysaskel olisi jo se, että saisi valita jonkin naapurimaan kielen: ruotsi, norja, venäjä tai viro.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:03"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 09:56"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 09:48"] että vastustaja ei ole vaatimassa muilta mitään, vaan haluaa vain antaa omille lapsilleen mahdollisuuden lukea jotain muuta kieltä kuin ruotsia, mutta hän ei ota kantaa siihen, mitä kieltä naapurin lapsten pitäisi lukea. Puolustaja taas haluaa itsekkäästi päättää asiat kaikkien muiden puolesta. Miksi hänelle ei riitä, että oma lapsi saisi lukea ruotsia?   [/quote]   Onko se ruotsi jotenkin pois muiden kielien lukemisesta? Itse olen lukenut englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja viroa. Kun lukee paljon kieliä, ne tukevat toisiaan. [/quote] Kyllä se on muista kielistä pois. Jos mun lapsi haluaisi lukea ruotsin sijasta saksaa? Kun valinnaisiin kieliin ei käytetä tällä hetkellä kovin paljoa tunteja kuten eng/ruotsi.

[/quote]

Ja montakohan tuntia lapsesi on viikossa tietokoneella? Lapset ja nuoret voivat harrastaa kieliä myös kouluajan ulkopuolella. Itse olen opettanut lapselleni pienestä pitäen venäjää jota ei ole täällä koulussa valittavana. Hyvin on oppinut näinkin ja nököttää vähemmän tietokoneella per viikko. Aloin kielikylvettää lasta jo pienenä legoukoilla leikkiessä ja se oli lapsesta hauskaa.

Nyt maksan ilomielin venäläiselle maahanmuuttajalle siitä että he käyvät lapseni kanssa läpi ihan kirjastosta lainattuja venäjän kursseja. Yllättävintä on kuitenkin se, että lapsi pystyy käyttämään venäjää pelatessaan koneella toisten kanssa.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:47"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:03"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 09:56"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 09:48"] että vastustaja ei ole vaatimassa muilta mitään, vaan haluaa vain antaa omille lapsilleen mahdollisuuden lukea jotain muuta kieltä kuin ruotsia, mutta hän ei ota kantaa siihen, mitä kieltä naapurin lapsten pitäisi lukea. Puolustaja taas haluaa itsekkäästi päättää asiat kaikkien muiden puolesta. Miksi hänelle ei riitä, että oma lapsi saisi lukea ruotsia?   [/quote]   Onko se ruotsi jotenkin pois muiden kielien lukemisesta? Itse olen lukenut englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja viroa. Kun lukee paljon kieliä, ne tukevat toisiaan. [/quote] Kyllä se on muista kielistä pois. Jos mun lapsi haluaisi lukea ruotsin sijasta saksaa? Kun valinnaisiin kieliin ei käytetä tällä hetkellä kovin paljoa tunteja kuten eng/ruotsi.

[/quote]

Ja montakohan tuntia lapsesi on viikossa tietokoneella? Lapset ja nuoret voivat harrastaa kieliä myös kouluajan ulkopuolella. Itse olen opettanut lapselleni pienestä pitäen venäjää jota ei ole täällä koulussa valittavana. Hyvin on oppinut näinkin ja nököttää vähemmän tietokoneella per viikko. Aloin kielikylvettää lasta jo pienenä legoukoilla leikkiessä ja se oli lapsesta hauskaa.

Nyt maksan ilomielin venäläiselle maahanmuuttajalle siitä että he käyvät lapseni kanssa läpi ihan kirjastosta lainattuja venäjän kursseja. Yllättävintä on kuitenkin se, että lapsi pystyy käyttämään venäjää pelatessaan koneella toisten kanssa.

[/quote]

Eli ruotsin opiskelun voisi siis mielestäsi jättää vapaa-ajan harrastukseksi?

" Minä opiskelin englantia, ruotsia, viroa, venäjää, saksaa, ranskaa, indokiinaa, myanmaria, serbokroatiaa... mikä ongelma ...ei ne toisiaan poiss sulje..."

MINÄMINÄMINÄ MINÄ Kun minä opin sata kieltä, niin varmaan kaikki muutkin. Tosiasia on, että suurin osa suomalaisista opiskelee kaksi kieltä, koska enempään ei ole resursseja. Minä itse olen opiskellut englantia, ruotsia, saksaa ja venäjää. Yo-kirjoituksissa sain ruotsista arvosanaksi I:n. Pääsin kuitenkin kompensaatiolla ylioppilaaksi, koska kirjoitin äidinkielestä L:n. Mitä opimme tästä? Kun osaa suomea tarpeeksi hyvin, ei tarvitse osata ruotsia ollenkaan. Ja hyvin olen elämäni pärjännyt (ikää jo 50+ joten turha tulla lässyttämään jatko-opinnoista ja työpaikoista).

Omat lapseni opiskelevat vain kaksi kieltä. Tosin kuopus halusi A2-kieleksi ruotsin. Se iloin hänelle soimme, vaikka me molemmat vanhemmat vastumme pakkoruotsia). Arvosanansa 10.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:08"]

Miten kauan te jaksatte vatkuttaa tätä yhtä ja samaa asiaa, vaikka muka eri näkölmista. Hei haloo, vaalit oli ja meni jo. Asettuykaa neljän vuoden päästä ehdolle. Tosin arvelen, että ei teitä riittävää määrää eduskuntaan pääse, että saisitte muutoksen aikaan. Sanon kuin Johannes Virolainen -vainaa aikoinaan: Pulinat pois!

[/quote]

Samaa ihmettelen minäkin. Itkijät ovat palstalla joka päivä eikä näihin keskusteluihin kannattaisi edes lähteä koska ne eivät anna mitää uutta. Välillä ihmettelen sitä onko näillä itkijöillä muuta elämää kun jaksetaan tuntitolkulla postata ja olla loukkaantuneita tavallisille ihmisille. Välillä sitten lisätään kierroksia ja aletaan haukkumaan todella rumastikin.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:52"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:08"]

Miten kauan te jaksatte vatkuttaa tätä yhtä ja samaa asiaa, vaikka muka eri näkölmista. Hei haloo, vaalit oli ja meni jo. Asettuykaa neljän vuoden päästä ehdolle. Tosin arvelen, että ei teitä riittävää määrää eduskuntaan pääse, että saisitte muutoksen aikaan. Sanon kuin Johannes Virolainen -vainaa aikoinaan: Pulinat pois!

[/quote]

Samaa ihmettelen minäkin. Itkijät ovat palstalla joka päivä eikä näihin keskusteluihin kannattaisi edes lähteä koska ne eivät anna mitää uutta. Välillä ihmettelen sitä onko näillä itkijöillä muuta elämää kun jaksetaan tuntitolkulla postata ja olla loukkaantuneita tavallisille ihmisille. Välillä sitten lisätään kierroksia ja aletaan haukkumaan todella rumastikin.

[/quote]

Jo edellisessä eduskunnassa oli enemmistö pakkoruotsin vastustajia, mutta RKP:n lahjomat puoluejohtajat pakottivat puoluekurilla äänestämään pakkoruotsin puolesta. Äänestämällä on siis hieman hankala taistella säätiörahaa vastaan.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:52"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 10:08"]

Miten kauan te jaksatte vatkuttaa tätä yhtä ja samaa asiaa, vaikka muka eri näkölmista. Hei haloo, vaalit oli ja meni jo. Asettuykaa neljän vuoden päästä ehdolle. Tosin arvelen, että ei teitä riittävää määrää eduskuntaan pääse, että saisitte muutoksen aikaan. Sanon kuin Johannes Virolainen -vainaa aikoinaan: Pulinat pois!

[/quote]

Samaa ihmettelen minäkin. Itkijät ovat palstalla joka päivä eikä näihin keskusteluihin kannattaisi edes lähteä koska ne eivät anna mitää uutta. Välillä ihmettelen sitä onko näillä itkijöillä muuta elämää kun jaksetaan tuntitolkulla postata ja olla loukkaantuneita tavallisille ihmisille. Välillä sitten lisätään kierroksia ja aletaan haukkumaan todella rumastikin.

[/quote]

Edelleen, aloituksessa verrattiin ajatusmaailmojen eroja, eikä otettu kantaa itse pakkoruotsiin. Toiset haluavat siis määrätä muiden asioista, toiset taas eivät halua puuttua muiden valintoihin. Kumpi on itsekäs ja ahdasmielinen ihminen ja kumpi suvaitsevainen?

Kertaan vielä kerran ettei lapsen pää ole kuin pullo johon mahtuu vain tietty määrä kieliä. Vaatikaa kotikunniltanne kielikylpypäiväkoteja. Harrastakaa perheenne kesken vaikka yhdessä vieraita kieliä ja käykää matkoilla sellaisissa maissa joissa niitä voi harjoittaa.

Seuraavalla eduskunnalla on todella tärkeitä asioita puitavana massatyöttömyyden ja Suomen syöksykierteen vuoksi. Siitä huolimatta näen sieluni silmillä kuinka tärkeää työaikaa haaskataan vanhan levyn pyörittämiseen. Yo-kirjoitusten ruotsin poistaminen ei lisännyt toisten kielten opiskelua eli sekin on jo nähty. Jotkut ihmiset taitavat olla vain laiskoja perusluonteeltaan ja itkevät sekä vänkäävät saadakseen koulun aina vain helpommaksi, mieluiten apukoulutasoiseksi.

Lisään vielä etten aio jatkaa tätä keskustelua koska minulla on vapaapäivänä muutakin tekemistä. Jatkakaa itkijät keskenänne postailua. 

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 11:01"]

Kertaan vielä kerran ettei lapsen pää ole kuin pullo johon mahtuu vain tietty määrä kieliä. Vaatikaa kotikunniltanne kielikylpypäiväkoteja. Harrastakaa perheenne kesken vaikka yhdessä vieraita kieliä ja käykää matkoilla sellaisissa maissa joissa niitä voi harjoittaa.

Seuraavalla eduskunnalla on todella tärkeitä asioita puitavana massatyöttömyyden ja Suomen syöksykierteen vuoksi. Siitä huolimatta näen sieluni silmillä kuinka tärkeää työaikaa haaskataan vanhan levyn pyörittämiseen. Yo-kirjoitusten ruotsin poistaminen ei lisännyt toisten kielten opiskelua eli sekin on jo nähty. Jotkut ihmiset taitavat olla vain laiskoja perusluonteeltaan ja itkevät sekä vänkäävät saadakseen koulun aina vain helpommaksi, mieluiten apukoulutasoiseksi.

[/quote]

Miksi selität jostain pulloista, kun aloituksessa käsiteltiin aivan eri asiaa? Siinä käsiteltiin pakkoruotsin vastustajan ja kannattajan erilaista ajatusmaailmaa. Toinen haluaa pakottaa muut omaan muottiinsa, toinen ei halua pakottaa oma malliaan muille. Voisitko kommentoida tätä?

Ja miten yo-ruotsin pakollisuuden poisto olisi edes voinut vaikuttaa muiden kielten opiskeluun, koska pakollisten ruotsin kurssien määrä pysyi ennallaan? Eli kannattaisi edes hieman ajatella näitä omilla aivoilla eikä vain toistella papukaijana RKP:n levittämiä valheita.

Pakkoruotsi niinkauan kunnes perustuslakia muutetaan ruotsinkielen osalta.

Yhteenveto keskustelusta:

Pakkoruotsin kannattaja = itsekäs narsisti

Pakkoruotsin vastustaja = suvaitsevainen kielellisen monimuotoisuuden kannattaja

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 11:07"]

Pakkoruotsi niinkauan kunnes perustuslakia muutetaan ruotsinkielen osalta.

[/quote]

Kannattaisiko hieman perehtyä asioihin ennen kuin kirjoittelee tällaisia??? Perustuslailla kun ei ole mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 11:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 11:07"]

Pakkoruotsi niinkauan kunnes perustuslakia muutetaan ruotsinkielen osalta.

[/quote] perustuslain mukaan ruotsinkieli on suomen toinen kieli. Esim haetaan johonkin virkaan niin vaaditaan ruotsinkieli no mitä sitten kun on ottanutkin espanjan ja latinan niin ei päädsekään siihen virkaan

Kannattaisiko hieman perehtyä asioihin ennen kuin kirjoittelee tällaisia??? Perustuslailla kun ei ole mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 11:20"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 11:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 11:07"]

Pakkoruotsi niinkauan kunnes perustuslakia muutetaan ruotsinkielen osalta.

[/quote] perustuslain mukaan ruotsinkieli on suomen toinen kieli. Esim haetaan johonkin virkaan niin vaaditaan ruotsinkieli no mitä sitten kun on ottanutkin espanjan ja latinan niin ei päädsekään siihen virkaan

Kannattaisiko hieman perehtyä asioihin ennen kuin kirjoittelee tällaisia??? Perustuslailla kun ei ole mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa.

[/quote]

[/quote]

Ei perustuslaissa puhuta mitään tuollaisia. Kannattaisiko ensin vaikka lukea se laki läpi ennen kuin tulee tänne kommentoimaan?