Lue keskustelun säännöt.
Raskaudesta selviäminen?
04.01.2022 |
Odotan toista lastani ja mieli on jotenkin aika matalalla. Tuntuu että maailmalla ja yhteiskunnalla menee niin huonosti että kannattaako tänne edes lapsia saattaa. Silti halusimme toisen lapsen ja esikoiselle sisaruksen. Olo on myös fyysisesti ollut surkea nyt jo pari kuukautta, minkä takia on tosi vaikea jaksaa sen paremmin lomaa kuin arkeakaan. Avun saaminen tuntuu olevan tosi hankalaa ja resurssit sen etsimiseen vähissä. Onko kenelläkään lohdun sanoja?
Kommentit (45)
Siis montako lasta pitää olla ja montako vaippaa mennä päivässä että saa pyytää kotiapua? 😅 Vai onko niin että raskauden aikana ei ylipäätään saisi pyytää koska itsehän hankkiutui raskaaksi? Vai koskeeko sama myös jo syntyneitä lapsia: ei sovi pyytää kotiapua koska lapset on itse tehnyt? Vaikka mies olisi sairaalassa ja itse oksentaisi 20 kertaa vuorokaudessa vauvan ja raskausmahan kanssa? Ei hyvää päivää teidän kanssa. Te olette taatusti niitä samoja jotka hiihditte raakalaudoilla kouluun sudet perässä ja pakkasta oli -45. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei muuta paitsi että sama täällä, kyllä on joka tavalla niin stanan tympeätä ja yhteiskunnan & maailman tila ei sitä edesauta. Mulla rv 28, missä vaiheessa sä menet?
No luulitko että se lapsi syntyy eri yhteiskuntaan ja maailmaan??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli toisen raskausaikana paha ruokamyrkytys. Huonompi homma kun mies sairastui ensin ja joutui nestehukan vuoksi jäämään päivystykseen. Esikoinen silloin 1,5 v ja oksensin semmoiset 20 kertaa illan ja yön aikana ilman mitään apuja. Ei mulla käynyt itse asiassa edes mielessä, että olis tullut jotain apuja pyydettyä. Totta puhuen en olisi kyllä yhden tenavan äitinä kehdannut mitään kotihoitajia varata ennustelemani raskauspahoinvoinnin vuoksi viihdyttämään esikoista ellei siis ole joku hypermeesis. No, toiset ne kehtaa. Syy on kyllä sitten joku henkinen koska ei se fyysinen vaiva niin suuri kyllä ole. Kannattaako silloin vain lapsia tehdä useampaa jos henkinen vaiva heistä ylittää omat voimat joka käänteessä?
Itse taas ajattelen tuon kuvailemasi tilanteen melko vaarallisena lapselle. Entä jos olisit esimerkiksi pyörtynyt oksentelun seurauksena? En tuomitse, vaikka sinä jostain syystä tuomitsitkin minun avun hakemisen. Kai tämä typistyy lopulta kysymykseksi siitä, onko heikkoutta tai häpeä pyytää apua. Minusta ei, ja saman aion opettaa lapsilleni. Ap
Joo, no, aika harva perusterve nuori nainen ihan niin suuressa vaarassa on pöpön takia oksennellessaan... samoin voi panikoida vaikka kuinka monien lasten tulevaisuuden vaarantaa hysteerikkoäiti, joka jää yksinhuoltajaksi ja ihmettelemään kuka taas vois auttaa ja huomioida. Pojat varsinkin tarvitsevat isää, kumpi sitten lie tulossa. Voihan se tuleva yh saada vaikka nukkuessaan slaagin kun on kova stressaamaan. Vaara ja aika traumaattista tosiaan lapsille. Sitä ei kukaan tiedä miten käy. Ei toi kyllä mitään normaalia ole tuollainen aikuisen naisen avuttomuus, sanonpa vaan.
Onko pahempi asia lapsen mahdollinen kärsimys syntymisestä vai vanhemman mahdollinen kärsimys lisääntymättä jättämisestä? 🤔
Teitte jo päätöksen että hankitte kotiinne sen tarpeidenne tyydyttäjän. Nyt ei voi enää kuin odottaa kun uhkapelaaminen lapsen tulevalla onnellisuudella on jo tapahtunut.