En jaksa heti aamusta miehen jatkuvaa puhetulvaa vaan haluan herätä rauhassa, mies suuttuu tästä
Minulle herääminen ottaa aikansa, enkä jaksa heti aamusta jatkuvaa kälätystä ja kysymyksiä. Asioita joista ehtisi aivan hyvin jutella kun olen kunnolla herännyt. Molemmat siis etätöissä ja tästä syystä suunnilleen 24/7 kotona yhdessä. Kuulostan varmaan itsekkäältä, joo, mutta ärsyynnyn kun en saa olla kahta minuuttia rauhassa. "Pitäisikö se sun auto muuten pesettää tällä viikolla, mikä sen eilisen leffan näyttelijän nimi oli kun en muista, lisäätkö ostoslistaan juuston ja oliivit"
Lisäksi pyytää tuomaan sitä sun tätä, kun hänellä on läppäri sylissä ja on niin hankala nousta hakemaan. Vettä, kahvia, annatko kynän ja paperia, nenäliinoja ym. Itse haluaisin rauhassa ja hiljaisuudessa heräillä viltin alla kahvini kanssa. Kun otan aiheen puheeksi, hänestä kuoriutuu draamaprinsessa. "Ei sitten puhuta mitään v*ttu koko päivänä, kyllä sä kavereides kanssa juttelet muttet mun" Ja joo, soittelen melko usein kavereille ja perheelle MUTTA sitten kun olen kunnolla herännyt.
Kun olisin valmis juttelemaan, kulkee mykkänä nokka pystyssä tai kääntää tahallaan selkänsä. Miten tehdä tämä asia selväksi niin että se menee perille? Lähtee kohta järki.
Kommentit (106)
Antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tämä on paras taktiikka tyhjiin sanoihin.
Vierailija kirjoitti:
Satutäti vauhdissa 🙄
Minä uskon. Olen samassa tilanteessa.
Minulla on sama mutta vuorokauden ympäri.
Sanot sille, että ole hiljaa äläkä ole akka.
Tule aamulla kirjoittamaan tähän ketjuun ja sano, että nyt ei kerkeä, tärkeä juttu kesken.
Meiltäkin löytyy mies, joka jatkuvasti äänessä. Nimitämme sitä Ääneksi ja olemme yrittäneet löytää siitä volyyminappulaa, josta sen saisi hiljaiseksi, mutta ei Ääntä ei voi säätää eikä vaientaa.
Meillä mies kyselee jatkuvasti, mitä ajattelet nyt? Entä nyt?
Kuulostaa varmaan unelmalta, mutta kun tiedän hänen kysyvän vain päästäkseen kertomaan omista asioistaan. Enkä aina ole sellaisella tuulella, että haluaisin kertoa.
Minä olen aamulla melkoisen kuuro ja sokea ympäristölleni. Pari kuppia kahvia, ja vasta sitten herään kunnolla. Mieheni onneksi tietää tämän. Seurusteluaikoina hän aluksi luuli, että olin vihainen tai suuttunut jostain, koska aamulla en puhunut hänelle mitään. Ymmärsi sitten kyllä, että käyn aamuisin automaatilla, ja olen henkisesti zombie-tilassa.
Käy kateeksi ihmisiä, jotka ovat heti herättyään henkisesti ja fyysisesti ihan virkeitä.
miksi tuollaiset erityisherkät yleensäkään haluavat miehen. olisi varmaan mukavampaa olla yksin
Minun mieheni ikäänkuin puhuu kaikki tilanteet täyteen, se on kuin hän yrittäisi räpiköidä tilanteiden pinnalla koska hiljaisuudessa uppoaa... Johonkin? En tiedä minne kun sitä hiljaista hetkeä ei ole ollut. Mutta kontrollia ja ahdistuneisuutta aistin.
Täällä yksi, joka nyt piileskelee peiton alla ja yrittää olla herättämättä miestä vielä, ettei se ala vaatia vuorovaikutusta heti.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi, joka nyt piileskelee peiton alla ja yrittää olla herättämättä miestä vielä, ettei se ala vaatia vuorovaikutusta heti.
🤫
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi, joka nyt piileskelee peiton alla ja yrittää olla herättämättä miestä vielä, ettei se ala vaatia vuorovaikutusta heti.
Herättyäni mies piti kahden tunnin poliittisen monologin. Olin salaa tehnyt kehomeditaatiota ennen kuin ilmaisin olevani hereillä, muttei auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että ootte ehkä olleet vähän liian tiiviisti yhdessä viime aikoina. Ehkä vähän omaa aikaa tekisi terää. Ei ketään jaksa 24/7/365.
Miten sitä omaa aikaa ottaa, kun alueellani ei pääse juuri minnekään? Ei ole autoa ja julkisissa ahdistaa altistumisen mahdollisuus.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Miten menee, ap?
Huhuu?
Tyhmiä ollaan kun ei synnytty kaiken elämänkokemuksen kanssa.