Pahimmat mokanne ruokaa laittaessa?
Mä halusin viime vuonna tehdä siskoni rippijuhliin sellaisen täytekakun, jossa ei ollut perus banaani-mansikkahillo-täytettä appelsiinimehupohjien välissä. Mä sitten ostin omasta mielestäni fiinit ainekset ja aloin leipoa. Pohja onnistui omasta mielestäni ihan hyvin, mutta kun mun piti se kolmeen osaan leikata, kaikki meni pieleen. Ensimmäisestä osasta tuli hyvin ohut ja siitä puuttui iso osa. Kaksi muuta pohjaa sitten olivat hirmu paksut. Kostutin pohjat espressolla ja kerman maustoin suklaajauheella sekä sokerilla. Kakun väliin tuli karamellisoituja appelsiineja sekä paksua nutellamoussea. Lopputulos oli hirveä: liian löysä kerma valui tarjoilulautaselle viiston pohjan päältä vetäen mukanaan appelsiininpaloja. Olin myös kostuttanut kakkua liikaa, joten pohja oli kuin vedessä lillunut pesusieni. Maku oli kuitenkin ihan okei, mutta enhän mä sitä juhlissa voinut tarjota! Onneksi äiti pelasti tämän toivottoman leipurin valmistamalla tavallisen mansikkatäytekakun...
Kommentit (96)
[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:44"]
Olen monesti polttanut pakastepitsoja, ranskalaisia, nugetteja, nakkeja ja muita "pikaruokia" hiileksi. Yläkouluikäisenä kermaperunat lilluivat 1,5 litrassa kermaa. Joku aikaisempi vastaaja oli erehtynyt maustepurkkien reikien kanssa, minulla holskahti jauhelihakastikkeeseen vähän enemmän valkosipulijauhetta kuin oli tarkoitus... Ihmettelen että sormeni ovat tallella, niin monesti vähän tullut leikattua ohi. Kerran peukalonpää kynnen yläpuolelta roikkui pelkän pienen nahkaviipaleen varassa epäonnistuneen tomaatinleikkauksen tuloksena. Ällöttävin moka mielestäni oli, kun sekoitin teehen tuoretta sitruunaa ja maitoa. Teehen muodostui jokin ihmeellinen möhkäle.
[/quote]
Möhkäle? Eikös se ollut se peukalosi?
[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:54"]Taas oikein tyhmien ihmisten ( naisten) ketju. Ja näitähän on viime päivinä riittänyt. Huomaa hyvin mikä on palstan naisten ÄO. Reippaasti alle sata.
[/quote]
Sehän kertookin äo:sta, että lukee ohjetta vahingossa väärin tai että suolasirottimesta kaataa epähuomiossa liikaa suolaa. Itse et varmaan onneksi ikinä ole mokaillut ruokaa laittaessasi...
[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:59"]
[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:54"]Taas oikein tyhmien ihmisten ( naisten) ketju. Ja näitähän on viime päivinä riittänyt. Huomaa hyvin mikä on palstan naisten ÄO. Reippaasti alle sata. [/quote] Sehän kertookin äo:sta, että lukee ohjetta vahingossa väärin tai että suolasirottimesta kaataa epähuomiossa liikaa suolaa. Itse et varmaan onneksi ikinä ole mokaillut ruokaa laittaessasi...
[/quote]
Totta. Luovat ihmiset pääsevät oikeuksiinsa myös keittiössä:) Eihän se maku, vaan pötsintäyte pikanielaisulla suoraan pötsinpohjalle!
Onnistuin kaatamaan joulukinkun paistorasvat ohi purkista, johon niitä yritin tähdätä. Koko hökötys jotenkin lipesi ja sitä rasvaa holahti ihan joka puolelle. Pelästyin, että poltan itseni, joten siinä hötäkässä rasvaa roiskui niin paljon joka puolelle, että sain siivota rasvaroiskeita ympäri joulusiivottua keittiötäni.
Kerran tein kauhealla vaivalla kurpitsapiirakkaa. Kuorin ja keitin kurpitsasosetta, tein piirakkaa kuola valuen. Valmis piirakka lävähti nurinpäin uunista uuninluukun kannen päälle valuen lasilevyjen väliin, mihin osittain paloi kiinni ja lasit piti irrottaa toisistaan ja hinkata kauhealla vaivalla. Sitä kuumaa täytettä levisi uuninluukun lisäksi hämmästyttävän laajalle alueelle.
Mies kerran teki kastiketta, joka oli aika paksua ja oudon suolaista ja aina välillä sattui erityisen suolainen kohta suuhun. Kysyin mitä se suolainen on, ja vastaus oli että varmaan lihalientä. Oli pakko tarkistaa käytetty resepti, jossa luki 2-3 dl lihalientä, niin mies oli sitten murentanut valmiin kastikkeen (käytännössä paksun mössön) joukkoon kolme lihaliemikuutiota sellaisenaan. Nam.
[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 15:00"]
Kämppis oli laittamassa wokkipannulla ruokaa ja kaatoi ekaa kertaa käyttämäänsä thaimaalaista kalakastiketta suoraan kuumalle pannulle. Haju oli seuraavat pari päivää sellainen, että asuin enimmäkseen poikaystävän kämpällä.
[/quote]
Hieman aiheen vierestä mutta tästä tulee mieleen oma superkokkikämppikseni. Hänen mieleenpainuvin ruokalajinsa oli sellainen, jossa otetaan kala tai kalafile, laitetaan uunivuokaan, jossa on vettä ja työnnetään uuniin satunnaiseksi ajaksi. Sen jälkeen tätä voidaan säilyttää jääkaapissa ilman edes kelmua lillumassa rasvaläikkäisessä vedessä. Kerran näin hänen myös paistavan Saarioisen roiskeläppää hellan levyllä.
Tein varmaan ekaa kertaa makaronilaatikon itse, mies oli sen aiemmin tehnyt enkä sitä ennenkään ollut koskaan joutunut. Päätin että nyt syödään minun versiota ja laitoin muistaakseni kolmen juuston ruokakermaa mauksi, tai sulatejuustoa tai jotain. Olin ostanut hiljattain uuden vuuan jossa oli silikonikansi ja olin jostain ollut lukevinani että se kansikin kestää uunia - jälkikäteen aika urpo olo :D Lopputulos oli oikein maukkaalta tuoksuva, hyvännäköinen makaronilaatikko jota sai vaan kuolata lasin läpi. Päälle oli sulanut kirkkaanpunainen muovikerros ja sitä muovia rapsuteltiin pitkään uunin pohjalta.
Toisella olin luvannut tehdä isäni valmistujaisiin leivonnaisia. Aiemmin olin pitäytynyt kakuissa ja muffineissa mutta ajattelin tällä kertaa vähän erilaista, kinuskileivoksia koska isäni pitää kinuskista. Pohja ja täyte onnistuikin ihan hyvin mutta kinuskia olin tehnyt vain pari kertaa aiemmin. Ongelma oli että jäähtynyt kinuskin oli aika kovaa - ei onneksi kivikovaksi mennyt mutta ei sitä olisi mitenkään saanut levitettyä siihen leivoksen päälle. Kuumana taas se olisi sulattanut välikerroksen (jossa oli muistaakseni kermaa tai rahkaa tmv). Näppäränä tyttönä sitten laitoin kinuskin rasiassaan lämpimään vesihauteeseen hieman pehmenemään, sen verran että saan sen levitettyä. Siinä puuhailujen ohessa tietysti astia hörppäsi vettä! Yritin epätoivoisesti valutella vesiä pois pehmenneen kinuskin joukosta. No nyt kinuskin sai kyllä hyvin levitettyä mutta oli jo turhankin letkeää kamaa. Lopputulos oli kuitenkin siedettävän näköinen ja syötävä, joten varavaihtoehtojen puutteessa lähdettiin sitten kulkeutumaan juhlapaikalle. Ikävä kyllä "kovan onnen kinuskileivoksien" koettelemukset eivät olleet tässä. Kun saatiin tuore esikoisemme, tavarat ja itsemme pakattua autoon, lähdimme ajamaan pienellä kiireellä. Käännyimme parkkipaikalta kadulle ja ehdin jo kiihdytellä eteenpäin kun kuului tömähdys. Taustapeilistä näin kadulla leivostarjottimemme joka oli mutkassa lennähtänyt tielle - se oli unohtunut kiireessä katolle!! Älytön tuuri että tarjotin läsähti maahan oikein päin, joskin vauhdin hurma kyllä hieman näkyi näissä turhan pehmeissä leivoksissa. Vedet silmissä naurettiin miehen kanssa kun mies kipitti hakemaan tarjottimen ja ajeltiin juhlapaikalle. Eihän niitä leivoksia oltu ulkonäöllä pilattu (milteinpä sai kaapia tarjottimesta) mutta oli niissä luonnetta eikä maku ollut yhtään hassumpi :'DD
Laitoin paprikajauheen sijaan ruokaan 2 tl chilijauhetta. Hiki tuli syödessä.
11-vuotiaana päätin tehdä mokkapaloja ja jauhoja ei ollut, joten päätin korvata jauhot isäni mansikanmakuisella proteiinijauheella.
Rupesin terveusintoilijaksi, ja tein todella kuitupitoisia leipäsiä. Oliko ne sämpulöitä, vai teeleivän tapaisia en muista.
No, laitoin pakkaseen, ja sitten sulattelin mikrossa kun nälkä tuli. Leipä rupesi mikrossa savuamaan, oli syttymässä palamaan. Haju ja musteneminen, ja savu sen kertoi. Äkkiä leipäset hanan alle.
Se siitä terveysintoilusta. Ikinä ei ole mikään muu minulla syttynyt mikrossa palamaan, ja miroaaltouunia olen ehtinyt käyttämään näin yli nelikymppisenä vuosikymmeniä. Oisko ollut liiankin kuitupitoista :D
[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:47"][quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:44"]
Olen monesti polttanut pakastepitsoja, ranskalaisia, nugetteja, nakkeja ja muita "pikaruokia" hiileksi. Yläkouluikäisenä kermaperunat lilluivat 1,5 litrassa kermaa. Joku aikaisempi vastaaja oli erehtynyt maustepurkkien reikien kanssa, minulla holskahti jauhelihakastikkeeseen vähän enemmän valkosipulijauhetta kuin oli tarkoitus... Ihmettelen että sormeni ovat tallella, niin monesti vähän tullut leikattua ohi. Kerran peukalonpää kynnen yläpuolelta roikkui pelkän pienen nahkaviipaleen varassa epäonnistuneen tomaatinleikkauksen tuloksena. Ällöttävin moka mielestäni oli, kun sekoitin teehen tuoretta sitruunaa ja maitoa. Teehen muodostui jokin ihmeellinen möhkäle.
[/quote]
Möhkäle? Eikös se ollut se peukalosi?
[/quote]
Kokeile piruuttas sekoittaa sitruunaa ja maitoa
Kaadoin kasan sokeria hellan päälle kiisseliä tehdessä. Sokeria oli sen verran, että pienet lieskatkin näkyi. Onneks ei ollut keraaminen liesi :D
[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 02:24"][quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:47"][quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:44"]
Olen monesti polttanut pakastepitsoja, ranskalaisia, nugetteja, nakkeja ja muita "pikaruokia" hiileksi. Yläkouluikäisenä kermaperunat lilluivat 1,5 litrassa kermaa. Joku aikaisempi vastaaja oli erehtynyt maustepurkkien reikien kanssa, minulla holskahti jauhelihakastikkeeseen vähän enemmän valkosipulijauhetta kuin oli tarkoitus... Ihmettelen että sormeni ovat tallella, niin monesti vähän tullut leikattua ohi. Kerran peukalonpää kynnen yläpuolelta roikkui pelkän pienen nahkaviipaleen varassa epäonnistuneen tomaatinleikkauksen tuloksena. Ällöttävin moka mielestäni oli, kun sekoitin teehen tuoretta sitruunaa ja maitoa. Teehen muodostui jokin ihmeellinen möhkäle.
[/quote]
Möhkäle? Eikös se ollut se peukalosi?
[/quote]
Happo saostaa maidon, eli juoksettuu.
Onpa terapeuttinen ketju.
Ei pahin moka, mutta vakimoka: onnistun aina lorauttamaan salaattiin liikaa kasiketta. Teen harvoin kastikkeen valmiiksi, vaan puristan sitruunaa, kaadan öljyä, maustan ja sekoitan suoraan salaattiin. On muka hyvä meininki ja flow. En tajua miksi en jo tee toisin!!!
Pahin keittiö-onnettomuus - voin kertoa sen koska "rikos" on vanhentunut: olin lukiolikkana tekemässä kaalipiirakkaa ja kaalia silputessani vedin järjettömän syvän haavan peukalonhankaan. Ennenkuin tajusin saaneeni haavan ihmettelin miksi kaali on punaista. Sitten, hätäpäissäni, avasin keittiönikkunan ja työnsin käteni ikkunalaudan lumeen. Kylmä tyrehdytti verenvuodon ja sidoin haavan. Sitten pesin kaaleista veren pois ja jatkoin piirakan tekoa. Tuli oikein hyvä piirakka (muistaakseni), enkä kertonut kellekään mitä oli tapahtunut.
Vinkki ap:lle kakkupohjien leikkaamiseen: ellei käytettävissä ole riittävän terävää ja leveäteräistä veistä kannattaa kokeilla karhulangalla. Eli riittävän pitkällä karhulangan pätkällä viiltää/ vetää kakkupohjan viipaleet, nostaa lastalla tai parilla erilleen, tulee tasainen lopputulos. Eikä siihen täytteeseen tarvitse laittaa jokaista mieleen tulevaa ainesta, pari riittää vispikerman lisäksi. Appelsiini ja tumma suklaa on hieno makuyhdistelmä.
Olin juuri muuttanut poikaystäväni kanssa pois vanhempiemme nurkista ja päätin valmistaa makaroonia ruuaksi. Hyvinhän se onnistui mutta se makaroonin määrä näytti niin vähäiseltä että päätin keittää koko pussillisen.
[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 23:17"]Tein juhliin juustokakun mutta käytin kasvissyöjävieraan vuoksi agaragaria liivatteen sijaan. Kakussa oli siis pohjan päällä paksu hyydytetty juustokerros jonka päällä vielä n. sentin paksuinen hyydytetty aprikoosihyytelökerros.
Vein kakun irtopohjavuoassa paikan päällle, ja vieraat vaativatkin jo kakun heti siihen pöytään. Irroitin ylpeänä tuotoksestani irtopohjavuoan reunuksen ja tadaa - täysin veteläksi jäänyt juustokerros hyökyi aaltona pitkin pöytää kuljettaen aprikoosihyytelökiekkoa aallon harjalla. Aprikoosikiekko jäi pöydän reunalle lötköilemään kun juustoinen neste valutteli lattialle ja lähimpien vieraiden varpaille.
Varsinainen kohokohta juhlille. ;(
[/quote]
Lol oisit tehny uunissa niinku aina meillä. Aina onnistuu ja hyvää on.
Sulattelimme mikrossa suklaata lapsina kaverini kanssa: keittiö täynnä mustaa savua ja sulatusastian pohjassa musta reikä.
Pizzaa uuniin laittaessani kippasin juustoa uunin lasin sisäpintaan kiinni.
Mieheni ei ole mikään michelin-tason kokki. Iltana yhtenä se päätti tehdä munakasta johon nälissään heitti vähän kaikkea jääkaapista löytyvää. Sieniä, sipulia, tonnikalaa, paprikaa, juustoa... Yritin kyllä varoittaa kun mies hihkaisi innoissaan jääkaapin ovelta että jee sinappisilliä! Tuloksena oli iso pannullinen epämääräistä munamössöä joka maistui vain ja ainoastaan sillille. Mies urhoollisesti söi yhden lautasellisen ja myönsi että ehkä se silli oli vähän liikaa.. :D
Olen monesti polttanut pakastepitsoja, ranskalaisia, nugetteja, nakkeja ja muita "pikaruokia" hiileksi. Yläkouluikäisenä kermaperunat lilluivat 1,5 litrassa kermaa.
Joku aikaisempi vastaaja oli erehtynyt maustepurkkien reikien kanssa, minulla holskahti jauhelihakastikkeeseen vähän enemmän valkosipulijauhetta kuin oli tarkoitus...
Ihmettelen että sormeni ovat tallella, niin monesti vähän tullut leikattua ohi. Kerran peukalonpää kynnen yläpuolelta roikkui pelkän pienen nahkaviipaleen varassa epäonnistuneen tomaatinleikkauksen tuloksena.
Ällöttävin moka mielestäni oli, kun sekoitin teehen tuoretta sitruunaa ja maitoa. Teehen muodostui jokin ihmeellinen möhkäle.