Olenko seonnut? Sekoamassa? Nyt pelottaa =( Ostettiin

Olen lukenut tän jutun täältä ennenkin.

Laita kehto myyntiin, varastoon tms. Tuskin kyseessä mitään yliluonnollista, mutta olet herkässä tilassa saanut jonkinlaisen pakkoneuroosin asiasta. Jos oireesi sen jälkeen jatkuvat (pelot yms.), hae apua ajoissa.

Nyt ne lääkkeet!

Käsi joka kehtoa keinuttaa! Huhuu...! :D

Demonit todella voi jäädä asumaan johonkin tavaraan tai asuntoon, tai tietylle alueelle. Levoton henki, joka ei ole saanut rauhaa. Näistä löytää halutessaan paljon tietoa. Kauhuleffa Conjuring on tositapahtuviin perustuva, kertoo vastaavasta.

Mielenterveys on liukumo, joskus epänormaalit pelot voivat olla ihan normaaleja. Unenpuute, vauvan tuoma elämäntilanteen muutos ja kenties lievä jaksamisen rakoilu voivat hyvin johtaa tuollaisiin kokemuksiin.

Itse sairastuin vanhempieni riitaisan ja väkivaltaisen, pitkittyneen eron vuoksi lukioiässä ahdistuneisuushäiriöön, ja siihen kuuluu suunnaton ahdistus joka saattaa laueta pikkujutuista. Et ehkä pelkää sitä kehtoa, vaan kehto vain antaa muodon sinussa jo olevalle ahdistukselle. Et sinä pehmustettuun huoneeseen joudu vaikka tästä kertoisit neuvolassa :)

Kauhuelokuvateemat ovat sen verran juurtuneet popkulttuuriimme että vaikket kyseisiä leffoja katselisikaan, ovat tietyt assosiaatiot olemassa sinunkin päässäsi. Ne yhdistettynä vauvaväsymykseen lienevät "kirouksen" takana.

Minä uskon, että kehdon mukana kyseenalaisen kuoleman kokeneen vauvan henki, jolla on vielä asiaa tänne meille ihmisille. Joku on saattanut päästä kuin koira veräjästä.

Joku vainajahenki? Kannattaa tulla uskoon koska Jeesus on suurempi kuin ne.

Laita kehdon jalkojen alle lattiaan aalari teippiä, niin näet liikkuuko kehto. Jos liikkuu ( ja muutenkin suosittelen) kerro asiasta neuvolassa, he ohjaavat oikean henkilön puheille.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 13:49"]Käsi joka kehtoa keinuttaa! Huhuu...! :D
[/quote]

No kai se käsi sentäs on ko irrotettu kehdosta. Viimeset sormenjäljet sitten vaikka luutulla.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 14:01"]Laita kehdon jalkojen alle lattiaan aalari teippiä, niin näet liikkuuko kehto. Jos liikkuu ( ja muutenkin suosittelen) kerro asiasta neuvolassa, he ohjaavat oikean henkilön puheille.
[/quote]
Siis maalarinteippiä tms

Polta se kehto! Heti!

Kieltäkää vaan pelkurit asioita itseltänne, mutta sanonpahan vaan, että henkimaailman jutut ovat totisinta totta. Olen nähnyt sen omin silmin. Ollessani kuusi vuotias, olin äitini kotitilan vintillä leikkimässä. Siellä oli vanha salonkipöytä, jossa oli sellainen liikuteltava peili. Leikin peilin edessä, kunnes huomasin nauravat kasvot peilissä, jotka tuijottivat minua. Säikähdin ja potkaisin pöytää, ja siinä samassa se syttyi tuleen. Isäni juoksi sammuttamaan palon vintille ja syyttää vielä tänäkin päivänä, että minä sytytin palon.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 13:59"]

Minä uskon, että kehdon mukana kyseenalaisen kuoleman kokeneen vauvan henki, jolla on vielä asiaa tänne meille ihmisille. Joku on saattanut päästä kuin koira veräjästä.

[/quote]

Yleensä on näin. Siis rauhaton sielu, joka ei ole saanut oikeutta eläessään/kuollessaan, siksi hakee sitä yhä. Oon kirjoittanut tästä kokemuksestani av:lle joskus ennenkin, mutta koen että nyt pitää taas kertoa se ap:lle, että ymmärtää ettei mitään pahaa ole tapahtumassa vaikka aistitkin mahd. yliluonnollisia asioita nyt. Minä asuin taannoin lapsineni talossa, jossa oli aiemmin äiti väkivaltaisesti tappanut pienen tyttärensä. Tämä tyttö sitten alkoi ottaa minuun yhteyttä, kamsankielellä kummitella. Eka olin paniikissa, ja kävin lääkärissäkin, kunnes tajusin ettei hän halua mitään pahaa. Kaipasi rakkautta ja hyväksyntää, nimenomaan äidin rakkautta. Opin aistimaan hänet selvästi aina kun hän oli lähellä, ja juttelin hänelle. Yhden kerran näyttäytyi mulle fyysisesti, näin hänet omien lasteni keskellä sohvalla, hymyili ja nauroi. Suloinen kaunis pieni tyttö. Kun muutettiin pois talosta, hyvästelin tytön ja kerroin hänelle että äitinä olisin milloin tahansa ottanut hänen kaltaisensa ihanan, kauniin, täydellisen lapsen. Uskon että se lapsi pääsi rauhaan.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 14:07"]Kieltäkää vaan pelkurit asioita itseltänne, mutta sanonpahan vaan, että henkimaailman jutut ovat totisinta totta. Olen nähnyt sen omin silmin. Ollessani kuusi vuotias, olin äitini kotitilan vintillä leikkimässä. Siellä oli vanha salonkipöytä, jossa oli sellainen liikuteltava peili. Leikin peilin edessä, kunnes huomasin nauravat kasvot peilissä, jotka tuijottivat minua. Säikähdin ja potkaisin pöytää, ja siinä samassa se syttyi tuleen. Isäni juoksi sammuttamaan palon vintille ja syyttää vielä tänäkin päivänä, että minä sytytin palon.
[/quote] Aivan. Tottakai, jos kuusivuotias sinä niin sanoo, niin se on totisinta totta. Jos kuusivuotias mielikuvitusharhoissaan näkee mitä haluaa nähdä, niin kyllä, totisinta tottahan se on.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 13:51"]Demonit todella voi jäädä asumaan johonkin tavaraan tai asuntoon, tai tietylle alueelle. Levoton henki, joka ei ole saanut rauhaa. Näistä löytää halutessaan paljon tietoa. Kauhuleffa Conjuring on tositapahtuviin perustuva, kertoo vastaavasta.
[/quote] Niin, aivan. Koska elokuvassa niin sanotaan, niin onhan sen aivan pakko olla totta. Muita vaihtoehtoja ei olekaan!

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 13:27"]

taannoin vauvalle huutokaupasta vanha "arvokas" (tai ainakin sen näköinen ) kehto. Lähinnä sisustus elementiksi, meillä on tapana et vauva nukkuu vieressä, helpompi imetyksenkin kannalta. Nyt viimesimmän viikon aikana minulla on alkanu olla outoja tuntemuksia ja pelkoja, jotka liittyy jotenki tuohon kehtoon, se tulee mun painajaisiin jollain selittämättömällä tavalla tai siis liittyy niihin..vaikee selittää. Kaks kertaa voisin vannoa että se kehto on itekseen siirtyny paikaltaan, mies ei usko, vaan kuittaa mun muistamattomuudella vähä unisuuden takia. Vauvaa oon joskus koittanu laittaa kehtoon päiväunille jo nukkuvana, alkaa saman tien huutaa kuin syötävä. Mua on alkanu tosissaan pelottaa omassa kotonani, tuntuu etten oo yksin vaikka oonkin, pelottaa katsoo peileihin yöllä kun käyn vessassa jnejne.

Onko kellään mitään vastaavaa kokemusta vai oonko mä vaan oikeesti tulossa hulluksi??

[/quote]Jos noin paljon epäilyttää, niin kehto mäkeen nopeasti. Itse en usko tuollaiseen, mutta oireittesi takia kehto pois.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 14:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 13:51"]Demonit todella voi jäädä asumaan johonkin tavaraan tai asuntoon, tai tietylle alueelle. Levoton henki, joka ei ole saanut rauhaa. Näistä löytää halutessaan paljon tietoa. Kauhuleffa Conjuring on tositapahtuviin perustuva, kertoo vastaavasta. [/quote] Niin, aivan. Koska elokuvassa niin sanotaan, niin onhan sen aivan pakko olla totta. Muita vaihtoehtoja ei olekaan!

[/quote]

Tuo elokuva nyt ei todellakaan ollut pääpointti tässä, pelkkä esimerkki, jonka kautta kuka tahansa voi päästä ko ilmiöstä jyvälle.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="21.04.2015 klo 14:07"]Kieltäkää vaan pelkurit asioita itseltänne, mutta sanonpahan vaan, että henkimaailman jutut ovat totisinta totta. Olen nähnyt sen omin silmin. Ollessani kuusi vuotias, olin äitini kotitilan vintillä leikkimässä. Siellä oli vanha salonkipöytä, jossa oli sellainen liikuteltava peili. Leikin peilin edessä, kunnes huomasin nauravat kasvot peilissä, jotka tuijottivat minua. Säikähdin ja potkaisin pöytää, ja siinä samassa se syttyi tuleen. Isäni juoksi sammuttamaan palon vintille ja syyttää vielä tänäkin päivänä, että minä sytytin palon. [/quote] Aivan. Tottakai, jos kuusivuotias sinä niin sanoo, niin se on totisinta totta. Jos kuusivuotias mielikuvitusharhoissaan näkee mitä haluaa nähdä, niin kyllä, totisinta tottahan se on.

[/quote]

Mielesi kyllä muuttuu, kunhan vaan joskus kohtaat vastaavaa. On naurettavaa ajatella, että kaikki on tieteellisesti selitettävissä. Meitä kaikkia pidetään silmällä, joihinkin meistä otetaan yhteys, joihinkin ei. Muista se. Millä olisi palon edes sytyttänyt? Minulla ei ollut tulitikkuja, sytkäristä puhumattakaan.

Poppamies lähimmästä kirkosta/mustalaisleiristä manaamaan pirun pois, vielä varmuudeksi poltat sen kehdon tienristeyksessä, uhraat kanan kuunvalossa ja kieriskelet alasti heinäpellossa (varo punkkeja). 

Luulis nuitten tehoavan.