Mitä ette enää uskalla tehdä kypsemmällä iällä?
Tultiin laskettelulomalle tulevan teinin kanssa. Hän halusi rinteeseen ja laskettelukouluun. Itselle iski täysi paniikki kun en uskaltanutkaan edes ajatella suksien vuokraamista. Itse teininä laskettelin jonkin verran, tykkäsinkin. Mutta harrastus jäi 25 vuodeksi. Ja nyt en uskalla enää!!
Mitä te muut ette enää uskalla vs. paljon nuorempi sinä?
Kommentit (410)
Lähteä treffeille tuntemattoman kanssa. Tuntuu, että se voi olla vaarallinen, jonka myöhempää stalkkausta saa pelätä, tai sitten nolo tapaus, jolle ei enää tässä iässä hennoisi sanoa, ettei tästä mitään tule. Parempi siis kököttää yksin kotona.
Minulle on tullut iän kanssa hirveä onnettomuuksien pelko. Jos sataa tai on pimeää tai metsästysaika, minulla on ajaessa koko ajan mielessä että mitä jos tielle tulee jotain. Jäällä en uskalla liikkua yhtään ilman naskaleita ja jotain kelluttavaa, ja minusta on tullut kunnon nalkuttaja kun yritän estää läheisiä menemästä yksin jäille. Pelkään huvipuistolaitteista melkein kaikkia, koska pelkään että ne hajoavat pahimmassa paikassa ja koko lasti putoaa. Pahin on maailmanpyörä, se on niin kiikkerä. Pelkään korkeissa paikoissa, että joku varomattomuuttaan putoaa alas matalan kaiteen yli. Pelkään pienlentokoneiden kyydissä, vaikka ennen nautin laskuvarjohypystä. Pelkään hevosten kanssa eniten kaikkia outoja onnettomuuksia, joissa oman toiminnan takia rekka joutuu väistämään ja kaatuu koulubussin päälle.
Syödä lihaa, tajusin miten lihantuotanto aiheuttaa eläinten kärsimystä sekä luonnonvarojen tuhlausta.
Vierailija kirjoitti:
Onpa kankeaa porukka sivustolla. Uskomatonta. Nelikymppiset jo päästäneet itsensä lihomaan ja kangistumaan lähes liikuntakyvyttömiksi. Kohta tarviutsette pyörätuolia.
Oikein vielä kehutaan mihin kaikkeen ei enää pystytä. Eräskään ei voi enää ajaa polkupyörällä. Täälläpäin sentään vielä kahdeksankymppiset käyvät jumpissa, hiihtävät, ajavat pyörällä jne. kuten nuorempanakin.
Mäkin ihmettelen miten niin moni nelikymppinen ei enää pysty mihinkään. Onpa kivaa lapsille (jos on lapsellinen), että äiti tai isä ei kykene mihinkään mukaan. Nykyisin kun lapsetkin tehdään niin myöhään.
Olen kohta 40-v ja hyvin pystyn menemään Linnanmäen laitteisiin, ratsastamaan, pyöräilemään ja hyppäämään taksiin. Luulisin, että nuoret tytöt ovat suurimmassa vaarassa mitä takseihin tulee. Ulkomaillakaan miehet eivät enää huutele perään kuten nuorempana, joten matkailukin turvallisempaa. Sen verran on järkeä tullut, että konfliktin keskellä oleviin maihin en enää lähtisi.
Vierailija kirjoitti:
En ehkä enää kiipeäisi 15 metriä korkean puun latvaan niin kuin lapsena. Tullut onneksi vähän järkeä päähän.
Sama täällä.
m68v/119kg
Olen 58 enkä tosiaankaan enää laskettele, enkä ratsasta. Yritin nousta takaisin hevosen selkään, mutta itsesuojeluvaihto oli liikaa.
Sen sijaan reppureissaan yksin pitkin Eurooppaa ja vaellan yksin Lapin erämaissa.
Minulla alkoi pian 30 vuoden jälkeen tuollainen liukkauden, kaatumisen ja loukkaantumisen pelko. Molempiin jalkoihin tuli rasitusvammat jotka eivät lähteneet paranemaan. Ihan hämmästyttävän erilaista elää niin, että kaltevat tasot ja epätasainen maasto tuntuvat vaarallisilta. Ongelma aiheutti sen että jalka saattoi pettää alta. Pahinta oli kantaa jotain kun ei nähnyt eteen ja jos kompastui, toiseenkaan jalkaan ei voinut luottaa. Jalat kestivät vain astua varovasti tietyssä asennossa, ei mitään ylimääräistä. Oli pelottavaa olla lasten kanssa missään missä on liikennettä, kun ei voinut olla varma että saa juoksemalla lapsen kiinni.
Nyt 40 iässä toinen jalka on leikattu ja toinen kuntoutunut fysioterapialla. Tunnen itseni nuoremmaksi kuin ennen, kun pystyy taas varaamaan täysillä jaloille. Voin taas juosta metsässä rinnettä alas ja suunnistaa, mitä luulin että en pysty enää ikinä tekemään.
Ihmeellistä miten kaikki tuntuu niin paljon helpommalta ja vähemmän vaaralliselta. En pidä enää hyvää toimintakykyä itsestäänselvyytenä.
En uskaltaisi liftata. Taitaisivat tosin kyydinkin tarjoajat olla vähissä.
Pyörällä ajan yleensä melko sujuvasti, mutta on kausia, jolloin tuntuu se liikkeelle lähtö hankalalta. Joku voisi nähdessään todeta, että muori kännissä yrittää pyöräillä.
Huvipuistolaitteista en tykännyt lapsenakaan. Paha olo niistä kieputtimista tuli. Tai no pikkulasten karuselli oli mulle sopiva.
Salilla käyn, juokseminen ei onnistu polvien takia. N 64
Olen 40. En uskalla lumilautailla. En ole siis kyseistä lajia harrastanut nuorena, joten pitäisi aloittaa alkeista. Pari kertaa testasin ja pelottaa liikaa kaatuminen :D Tiedän että tämä on epäloogista ja irrationaalista, kun moottoripyörällä uskallan ajaa kuitenkin motarilla 120 km/h. Enemmänhän siinä on riskejä.
Huomasin myös muutama vuosi sitten että en voi enää huvipuistoissa mennä laitteisiin joissa pyöritään. Tulee paha olo. Tässä ei siis niinkään ole uskalluksesta kiinni, vaan siitä että en halua että tulee paha olo.
Soutuveneessä olen pelännyt aina, mikä on kanssa järjetöntä. Olen hyvä uimari ja harrastan vapaasukellusta luonnonvesissä, mutta pelkään silti että vene kaatuu. En siis lähde soutelemaan järvelle, eikä meillä ole mökillä venettä ollenkaan.
Kiivetä yhtään liian korkealle ja mennä hurjiin laitteisiin. Pää ei enää kestä ja lapsen saannin myötä muhun on iskenyt joku ihme pelko suojella itseäni vaaroilta. Kuten kaatuvilta näköalatorneilta...nehän siis kaatuu tosi usein juu.
Saatoin jo vastata mutta esim. askelkyykkyä hypyillä tai mitään muuta polvea kuormittavaa äkkiliikettä.
Verenpainetta kohottavat asiat:(
Vapaasukellus. En enää kestä veden alla juuri yhtään. Ennen ajattelin esim pelastustilanteen nyt ajatuskin hirvittää. Olen kokenut uimari mutta joku outo fiilis tullut.
N55
Vierailija kirjoitti:
Hyvin sanottu, kun joku sanoi, ettei uskalla lopettaa liikuntaa.
Yli 55 vuotias kangistuu ja kunto rappeuttuu hyvin äkkiä, jos ei harrasta edes kävelyä päivittäin.
30 - 60 minuutin kävely päivittäin pitää veren kiertämässä ja notkistaa jäseniä.
Korona-aikana tanssi🕺
Korkeilla stilettikoroilla käveleminen on kyllä jo taakse jäänyttä elämää ja liukkailla käveleminen pelottaa. Ei vaan pysty enää. Vielä noin 20 vuotta sitten ei ollut mitään ongelmaa, mutta sitten urheilin toisen polveni hajalle eikä se palautunut ennalleen leikkauksenkaan jälkeen.
N56
Ajaa moottoripyörällä yhtä kovaa kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasketella ja kiivetä hevosen selkään.Molempia harrastin nuorena mutta nyt ei enää uskalla
Aloitin ratsastuksen uudelleen 20 vuoden jälkeen. On ollut kivaa ja vaikeinta on tulla alas selästä. Suosittelen kokeilemaan, et ole ainoa.
Itsekin aloitin ratsastuksen 3,5 vuotta sitten talutuksesta. Hevosiin olin kyllä tottunut lapsena ja muutaman kerran tuolloin selkään noussut. Joten hepot eivät olleet
Nyt vuonna -21 ratsastustunteja tuli 115. Ja sama jatkuu tänäkin vuonna. Ikää minulla tuli syyskuussa 50 v. Vakiotunnit pe ja su + yksityistunteja ja nyt suunnitteilla ratsastusvaellus Espanjaan.
Vaikeinta itselleni on ollut hypyt tai jos nyt 30 cm:n kavaletteja hypyiksi voi edes sanoa. Lisäksi se, että jos tippuu selästä, niin ei tipu niin näppärästi kuin juniorit. Ja se sattuu.....
F
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasketella ja kiivetä hevosen selkään.Molempia harrastin nuorena mutta nyt ei enää uskalla
Aloitin ratsastuksen uudelleen 20 vuoden jälkeen. On ollut kivaa ja vaikeinta on tulla alas selästä. Suosittelen kokeilemaan, et ole ainoa.
Itsekin aloitin ratsastuksen 3,5 vuotta sitten talutuksesta. Hevosiin olin kyllä tottunut lapsena ja muutaman kerran tuolloin selkään noussut. Joten hepot eivät olleet
Nyt vuonna -21 ratsastustunteja tuli 115. Ja sama jatkuu tänäkin vuonna. Ikää minulla tuli syyskuussa 50 v. Vakiotunnit pe ja su + yksityistunteja ja nyt suunnitteilla ratsastusvaellus Espanjaan.
Vaikeinta itselleni on ollut hypyt tai jos nyt 30 cm:n kavaletteja hypyiksi voi edes sanoa. Lisäksi se, että jos tippuu selästä, niin ei tipu niin näppärästi kuin juniorit. Ja se sattuu.....
F
Siis, joten hepot eivät olleet minulle outoja...
Edellinen, F
Ajaa moottoripyörällä 300 km/h saksan moottoritiellä. 28v ajelin ja nyt 38v jo järkeä sen verran ja tehopyörät vaihtuneet pois.
Vielä laskettelen alpeilla aika kovaa mutta nykyään kypärä päässä ja aikomuksena ostaa erillinen selkäpanssari.
Enkä enää matkusta metrolla pummillakaan ja kävele punaisia päin :)
En enää peukalotaxia uskaltaisi ottaa Moskovassa.
En uskalla hypätä mistään puoli metriä korkeammalta alas, koska luut saattaa särkyä.
Kyllä se painovoima tuo alas