Mitä ette enää uskalla tehdä kypsemmällä iällä?
Tultiin laskettelulomalle tulevan teinin kanssa. Hän halusi rinteeseen ja laskettelukouluun. Itselle iski täysi paniikki kun en uskaltanutkaan edes ajatella suksien vuokraamista. Itse teininä laskettelin jonkin verran, tykkäsinkin. Mutta harrastus jäi 25 vuodeksi. Ja nyt en uskalla enää!!
Mitä te muut ette enää uskalla vs. paljon nuorempi sinä?
Kommentit (410)
En uskalla enää hypätä kerrostalon ylimmän (6.) kerroksen asuntoni parvekkeelta maahan lumikinokseen..
Jumalauta, mä olen tullu vanhaksi!
Enpä uskalla kulkea 12cm korkokengillä.
Tai alkaa seurustelemaan, murruin kun rakastamani mies pitiki laastarina.
Mikä on sitten kypsempi ikä. Itse kun olen -77 syntynyt, en tiedä koskaan, milloin olen jonkun mielestä kypsässä iässä ja milloin taas liian nuori tietämään jotain.
Minusta tuntuu, että minä uskallan ihan mitä vaan, mutta kehoni ei valitettavasti ole samaa mieltä. Esim. kun yritin seisoa käsilläni seinää vasten, kuului rusahdus olkapäästä. Kyllä, luit oikein. Minä en ole edes tiennyt, että niin voi käydä. Joku jänne- tai rustojuttu kai, meni ohi kipu muutamassa viikossa, eikä mitään murtunut. Fyssarini sanoi paheksuen, että älä seiso käsillä, ihan kuin se olisi hänelle täysin selvää, ettei tämän ikäisen pitäisi tuollaista mennä tekemään.
Toinen kehon juttu, että minä olen vielä 40-vuotispäivänä saanut spagaatin tehtyä. Vaan nyt ei uskalla enää yrittää, koska jotain jäykistymistä on tapahtunut. Ihmettelen Michael Monroeta, joka vetäisee spagaatin tuosta vaan eikä kropasta kuulu poks.
Vierailija kirjoitti:
Olen hypännyt uimahyppyjä vitosesta ja seiskapuolesta helpostikin. Nyt tutisevat jalat jo ykköslaudalla.
Sama. Muistan kun teininä ravasin yhtenään rappuja viiteen metriin ja tulin sieltä alas ihan missä asennossa sattuu. Nyt 20+ vuoden tauon jälkeen menin uimahallissa kolmen metrin laudalle, ja päätin kääntyä takaisin, vaikka nuoret takana naureskelivat.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla pyöräillä. Tasapaino on mennyt niin heikoksi. Kävellen ja potkukelkalla kyllä pystyssä pysyn mutta pyöräily suorastaan kammottaa.
N45
Täh? Minä pyöräilen päivittäin ja olen sinun ikäinen.
Kuten moni täällä jo sanoikin, en halua hypätä liian korkealta. On kuin joku jousitus olisi vähän huterampi kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Lapsia. Nyt on vakityö, asunto, parisuhde, kaikki valmiina. Maailma on muuttunut huonoon suuntaan, eikä enään tee mieli tehdä lasta tänne.
Maailmasta on tulossa parempi, vaikka nyt ei siltä näytäkään. Mutta en tarkoita että pitäisi tehdä lapsia jos ei siltä tunnu.
En halua enää matkustaa vaikeasti. Kaikenlainen omatoiminen sumpliminen usean lentokentän läpi ja monimutkaiset bussimatkat - en tajua miten se oli mielestäni joskus hauskaa!
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat kirjoittaneet asentohuimauksesta. Vaan siitähän pääsee itsehoidolla puolessa tunnissa eroon. Vai eikö sitten tepsi kaikkiin. Minuun kyllä tehosi.
No on se aika hankalaa jos asentohuimauskohtaus iskee ollessasi vaikkapa pyöräilemässä. Pitäisi päästä turvallisesti alas pyörän päältä ja löytää jokin alusta, jolla maata ja tehdä asentohuimausliikkeet roikottaen päätä laidan yli. Itse pahoissa kohtauksissa en meinaa edes pysyä pystyssä.
Rullaluistelu on yksi sellainen paha. Kyllä siihen vielä pystyy, mutta reitti pitää valita niin, ettei ole isoja alamäkiä eikä toisaalta isoja ylämäkiä. Mahdollisimman tasainen maasto ja hyvä asfaltti, niin huomaa töyssyt ennakkoon. Refleksit ei ole yhtä hyvät kuin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sitten kypsempi ikä. Itse kun olen -77 syntynyt, en tiedä koskaan, milloin olen jonkun mielestä kypsässä iässä ja milloin taas liian nuori tietämään jotain.
Minusta tuntuu, että minä uskallan ihan mitä vaan, mutta kehoni ei valitettavasti ole samaa mieltä. Esim. kun yritin seisoa käsilläni seinää vasten, kuului rusahdus olkapäästä. Kyllä, luit oikein. Minä en ole edes tiennyt, että niin voi käydä. Joku jänne- tai rustojuttu kai, meni ohi kipu muutamassa viikossa, eikä mitään murtunut. Fyssarini sanoi paheksuen, että älä seiso käsillä, ihan kuin se olisi hänelle täysin selvää, ettei tämän ikäisen pitäisi tuollaista mennä tekemään.
Toinen kehon juttu, että minä olen vielä 40-vuotispäivänä saanut spagaatin tehtyä. Vaan nyt ei uskalla enää yrittää, koska jotain jäykistymistä on tapahtunut. Ihmettelen Michael Monroeta, joka vetäisee spagaatin tuosta vaan eikä kropasta kuulu poks.
Tottakai voi mennä rikki paikkoja jos kylmiltään vuosikymmenen tauon jälkeen nykäsee käsilläseisontaan tai voltin. Mike taitaa jumpata päivittäin niin ei mee paikat rikki.
En uskalla enää kiivetä, kuulaana kesäyönä radiomastoon ja laskea liukumäkeä harusvaijeria pitkin alas.
Ennen vanhaan poikasena tehtiin kaikenlaista. Muistuupa mieleen kun kahdeksan vuotisena talviaikaan kiivettiin korkean kuusen latvaan ja laskettiin sieltä alas oksien kärkiä pitkin. enää en uskaltaisi tehdä sitäkään.
Liftata. Nuorena se oli ihan luonteva tapa liikkua paikasta toiseen. Onneksi on henki säilynyt…
Keinua ihan tavallisessa keinussa! Kokeilin kun olin kaverin lasta hoitamassa, ja järkytyin miten kamalasti ottikin vatsanpohjasta! Ei enää tarvita mitään huvipuistolaitteita, tavallinen keinukin on näköjään mulle liikaa….
Vierailija kirjoitti:
Kärrynpyöriä ja käsilläseisomista 😊
Itse kokeilin käsilläseisomista näyttämisen halusta 30 vuoden tauon ja ainakin saman verran kiloja jälkeen. Nyt en enää uskaltasi, voi aivoista katketa verisuoni, ei varmaan olisi tuolloinkaan pitänyt.
Ratsastaa. Omat hepat lähti pois kun olin 44 vuotias ja olen kokeillut sen jälkeen virittää harrastusta uudelleen muiden hevosilla.
Ei tule mitään koska jännittää liikaa enkä luota vieraisiin hevosiin. Tasapaino ja kehonhallintakin tuntuu huonontuneen. N48
Tavallisilla suksilla laskemista isoista mäistä. Aiemmin oli sitä parempi, mitä isompi mäki. Nyt en enää luota tasapainooni, jos mäessä on mutka, vaikkei mitään isompia ongelmia olekaan.
Mietin hetken, että oletko aiemmin ratsastanut ilman vaatteita ja eikö jalkoväli hieraannu rikki siinä hevosen selässä... ennen kuin tajusin... joo, aika mennä nukkumaan.