Laihdutus 2022

Vierailija kirjoitti:

Minulla laskee paino hyvin hitaasti. Kilon mennyt alaspäin reilussa kuukaudessa. Liekö tämä sitä normaalipainon sisällä laihduttamisen hankaluutta? Nyt painoindeksi siinä 22,5 paikkeilla. 5-7 kiloa haluaisin vielä pois koska minulla kilot kertyvät vyötärölle ja se saisi tästä vielä kapeutua. Liikunnalla saan sitten helpolla lisää lihaksia peffan seudulle ja reisiin. Tosielämässä kyllä huomaa miten absurdeja nuo muokkaillut ja filtteröidyt kuvat ja leikkauksin parannellut kropat ovatkaan.

Jos haluat ensisijaisesti vyötäröä kapeammaksi, eikö kannattaisi seurata vyötärönympärystä eikä kiloja? Vyötärö voi muuttua ihan riippumatta kiloista.

Liityn mukaan ketjuun! Pudotettavaa olisi 5-8 kg, ajattelin keskittyä enemmän katsomaan mittanauhan lukemia sekä sitä, miten vaatteet alkavat taas mahtumaan päälle.

Mitat minulla 164 cm ja 63 kg. Ahdistaa kun paino on hivuttautunut tuonne 60 paremmalle puolelle, kun olen tottunut että se on max 55 kg hujakoilla pyörinyt...

Korjausliikkeenä ensisijaisesti alkoholin vähentäminen (nyt alussa kokonaan pois ainakin muutamaksi kuukaudeksi), herkuista en ole koskaan välittänyt ja ruokana ihan perusterveellistä "kotiruokaa". Lisäksi olen lisännyt liikuntaa, eli joka päivä juoksua/pyöräilyä n. 30min - 1h ja lihaskuntoa 4 kertaa viikossa. Lihaskunnon harjoittelu on vielä ihan kotijumppatasolla, mutta ehkä rohkaistun jossain vaiheessa aloittamaan saliharrastuksen.

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan käyttänyt Ozempicia, voiko sen vaan lopettaa, vai pitääkö lopettaa hiljalleen? Onålen käyttänyt nyt marraskuusta ja olen vihdoin normaalipainossa.

Ozempic määrättiin mulle 2tyypin diabeteksen takia. Olen ollut bmin mukaan sairaanloisen lihava. Aloitin ozen ja laihdutuksen viime vuoden loka marras vaihteessa. Ja paino on tippunut -42.7kg. Alussa en voinut liikkua selkä ja polvisairauksien takia. Nyt tunti kuntopyöräilyä pvä+käsipaino sarjat ja vatsaliike jumpat. Onko täällä ketään joka olisi tiputtanut näin paljon? On vielä tiputettavaa n.10-15kg. On kauheaa kun nahat alkaa roikkua naamasta, maha kurtulla ja reidet roikkuvat. Olen jo N50 nyt diabetes parantunut, pystyn liikkumaan ja käymään ulkona. On hirveää olla niin ylipainoinen, mutta 0.8-0.9kg ozempicin ja dieetin avulla pudotus on nyt auttanut. Pelottaa jos vaivalla pudotetut kilot tulevat takaisin. Olen myös ollut sokeri, rasva ja suolattomalla ravinnolla yli vuoden. Ulkonäkö ei minulle tärkeä. Vaan terveys ja liikuntakyky ovat minulle olleet voimavara. Onko muita jotka ovat olleet näin lihavia?

Onko ketään muuta todella ylipainoista mammaa, joka on pystynyt tiputtamaan 50-60kg omasta painosta. Tiedän se on järkyttävää. Miten sen saa pysymään poissa? Olen ollut erittäin tiukka ja ankara itseäni kohtaan. Mutta tulosta on tullut ja terveyttä voimia. Mut painovoimalle ja iälle ei voi mitään. Nahka ei palaudu tämän ikäisenä N50. Vaikka jumppaisi hulluna. On kyllä ihana olla terveempi, pystyä tekemään asioita mitä ei niin lihavana voinut/pystynyt tekemään. Olen onnellisempi terveenä vaikka käsivarret, reidet ja maha rypyttää. Mieheni onneksi rakastaa minua sellaisena kuin olen. Voimia kaikille täällä ja pysykää terveenä, onnellisena tässä elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Tarkistin juuri painon ja olen pudottanut viidessä viikossa neljä kiloa eli likimain neljänneksen ensimmäisestä tavoitteestani. Olen tosi tyytyväinen tuohon pudotukseen: paino on laskenut n. 800 g viikossa, olo on virkeä ja uusi ruokavalio on helppo noudattaa. Vuodenvaihteessa pitäisi olla loputkin pudotettuna, jos paino putoaa samaan malliin. Olen kuuden kilon päässä normaalipainosta, ja otaksun, että 800 g viikkopudotukset eivät enää montaa viikkoa jatku. Katsotaan, ei tämä ole muutamasta viikosta kiinni.

Tänään kävin vaa'alla jälleen ja paino on laskenut 1,5 kiloa lisää (pitää sanoa, että en ihan täysin luota tuohon vaakaan, mutta sillä mennään). Olen siis pudottanut tismalleen kolmanneksen ekasta etapistani. Olo on tosi hyvä edelleen, mitä nyt tällä viikolla piti ottaa treenejä kevyemmin, ettei orastava flunssa pahentunut.

Vierailija kirjoitti:

Miksei liikunta onnistunut?

Liian vähän aikaa ja se vähän, mitä on, haluan käyttää muuhun, kuten perheelle. Olen jonkin verran aktivoitunut eli pari, kolme ns. jumppahetkeä viikossa nyt tehnyt, koska heräsin peiliin katsomisen jälkeen huomaamaan hötöt käsivarsissa. :D

Mutta minulla kuuluu perusliikkumista päivään aika kohtalaisesti koiralenkeillä - n. 14 000 askelta kevyesti päivässä ja esim. näin viikonloppuisin päivään voi kuulua yli 20 t askeltakin vaihtelevassa metsämaastossa.

Nyt vaaka näyttää jo alkuperäisen ensitavoitteen alle (-10 kg) ja kohta psykologinen raja olla alle tietyn kymmenluvun - jei! :) Ja alkujaan toivoin mahtuvani vaatteisiini niin, etteivät purista. Niin onkin käynyt, että on juuri sopivasti tilaa, eikä housun vyötärön päälle kasaannu makkaraa istuessa.

Syön edelleen monenlaista ihan normaalia ruokaa, normaalirytmillä,ja mukaan kuuluu myös herkuttelua (tänään hampurilaisateria päivälliseksi), mutta edelleen pysyttelen namihyllyn herkuista erossa. Välillä jotain pientä kyllä, ja jäätelöäkin.

Nyt vastauksen jälkeen palaan etsimään, josko aloittajalta olisi kuulumisia viimeisillä sivuilla. Huomasin, että jonkun verran on vuoden alussa aloittaneiltakin hyviä kuulumisia. Olen heidän puolestaan iloinen. Hyvä me. :)

Jossain 171 ja 172 cm paikkeilla, en osaa mitata itteäni kunnolla :D

Aloituspaino oli 73 kiloa, mikä tuli yllätyksenä - en uskaltanu nousta vaa'alle vuosiin ja odotin suurempaa numeroa. Tämä odotettua kevyempi, mutta silti liikaa oleva paino antoi jotenkin energiaa tehdä asialle jotain ennen kuin painon nousu lähtee käsistä.

Aloitin jo maaliskuussa, mutta otin laihduttamisen ja kalorit tosissaan vasta toukokuun alussa. Tein joitain aloittelijan virheitä, söin mm. ruokaa, mikä ei täyttänyt ollenkaan ja johti ahmimiseen sekä seuraavana päivänä itseni rankaisuun.

Tänä aamuna painoin 62,5 kiloa. Nyt pitäisi vaan saada enemmän liikuntaa, jotta en nyt normaalissa painossa ole edelleen osittain hyytelöä :'D Ei onneksi ollut paljon pudotettavaa, pelkäsin roikkuvaa ihoa, mutta se olikin turha pelko.

Painoin ala-asteella 66 kiloa ja piilotin sen takia terveystodistuksen vanhemmiltani. Tuntuu hassulta, että painan nyt vähemmän kuin lapsena..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla laskee paino hyvin hitaasti. Kilon mennyt alaspäin reilussa kuukaudessa. Liekö tämä sitä normaalipainon sisällä laihduttamisen hankaluutta? Nyt painoindeksi siinä 22,5 paikkeilla. 5-7 kiloa haluaisin vielä pois koska minulla kilot kertyvät vyötärölle ja se saisi tästä vielä kapeutua. Liikunnalla saan sitten helpolla lisää lihaksia peffan seudulle ja reisiin. Tosielämässä kyllä huomaa miten absurdeja nuo muokkaillut ja filtteröidyt kuvat ja leikkauksin parannellut kropat ovatkaan.

Jos haluat ensisijaisesti vyötäröä kapeammaksi, eikö kannattaisi seurata vyötärönympärystä eikä kiloja? Vyötärö voi muuttua ihan riippumatta kiloista.

Tuo on totta. Käytän myös mittanauhaa ja sen mukaan vatsanseutu hieman tiivistynyt mutta minulla vatsan alueella usein turvotusta niin vaikea päästä perille siitä paljonko lähtenyt varmasti. Tänään oli taas vaakapäivä ja paino menee alaspäin sillä kilon kuukausitahdilla. Olen oikeastaan ihan tyytyväinen tähän paristakin syystä. Se tarkoittaa sitä että olen saanut ruokailut aika hyvään kuosiin. Syön sellaisen määrän että jaksan liikkua ja muutenkin tehdä kaikkea mitä haluan, ja herkkujakin mahtuu mukaan. Olen opetellut pienempää annoskokoa, lisännyt tuoreiden kasvisten osuutta, vähentänyt herkkujen syömiskertoja ja määriä viikosta ja ne sipsit ovat edelleen pannassa. Silti on tasainen laskusuunta vaikka en ole kituuttanut ollenkaan. Olen siis löytänyt sellaisen minulle sopivan syömisen.

Huomaan myös kropassa muutoksia eli käsivarret ovat lihaksikkaammat ja keskivartalokin alkaa erottua jo edukseen. Vatsan alueen turvotus kyllä mietityttää ja saatan kokeilla viljojen vähentämistä. Mutta lihaksikkuus kropassa on ainakin silmämääräisesti kasvanut vaikka paino hiukan samalla laskee. Olen siis ilmeisesti onnistunut pudottamaan ihan sitä rasvaa. Eli kaikki menee hienosti. Aamupäivästä ensin mietin että painon pitäisi laskea nopeammin mutta sitten muistutin itseäni siitä että mihinkään ei ole kiirettä ja elintapojen muutoksesta tässä on lopulta kysymys. Olen elänyt viime viikot mukavasti ja oikeastaan siten miten haluaisinkin elää: liikun monipuolisesti eli useampaa kivaa lajia viikossa, syön maukasta ja tuoretta ruokaa ja uneenkin olen panostanut.

Mutta joo, ihan seuraamisen vuoksi voisi alkaa laittaa mittanauhan lukemia ylös myös hauisten ja reisien ja hanurin osalta, jos niistä sitten pitemmällä tähtäimellä löytyisi muutosta. Jatkossakin pidän punnitusvälin 1-2 kertaa kuussa, se riittää hyvin kertomaan suunnasta. Tavoitteeseen olisi se 5-6 kiloa mutta voi hyvin olla että pienempikin kilomäärä riittää kun lihasmassa kasvaa.

Laitan vielä tähän ylös millaista liikuntaa on tähän viikkoon mahtunut: muutama juoksulenkki, uintia ja vesijuoksua, kuntobalettia, joogaa, kahvakuulatreeniä, perheliikuntakurssia jossa mukana myös aikuisille lihaskuntoa, ja sitten hyötyliikuntana pyöräilyä ja kävelyä joitakin kilometrejä per päivä. Aloitin tämän vuoden kesällä säännöllisen liikkumisen pitemmän tauon jälkeen ja tuntuu että mukava tahti ja vaihtelu on löytynyt - joinakin päivinä tulee useampaa eri juttua treenattua koska on kivaa, ja sitten mahtuu myös niitä löysempiä päiviä mukaan. Osuudet sitten vaihtelevat, joskus innostaa juokseminen enemmän ja tulee monta lenkkiä viikkoon ja toiste sitten tulee tartuttua kahvakuulaan tai muuhun kotitreenivälineistöön useammin. Toivon että liikunnan ilo nyt säilyy vaikka illat alkavatkin pimetä! Kesällä oli niin mukava treenailla ja uida ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Jossain 171 ja 172 cm paikkeilla, en osaa mitata itteäni kunnolla :D

Aloituspaino oli 73 kiloa, mikä tuli yllätyksenä - en uskaltanu nousta vaa'alle vuosiin ja odotin suurempaa numeroa. Tämä odotettua kevyempi, mutta silti liikaa oleva paino antoi jotenkin energiaa tehdä asialle jotain ennen kuin painon nousu lähtee käsistä.

Aloitin jo maaliskuussa, mutta otin laihduttamisen ja kalorit tosissaan vasta toukokuun alussa. Tein joitain aloittelijan virheitä, söin mm. ruokaa, mikä ei täyttänyt ollenkaan ja johti ahmimiseen sekä seuraavana päivänä itseni rankaisuun.

Tänä aamuna painoin 62,5 kiloa. Nyt pitäisi vaan saada enemmän liikuntaa, jotta en nyt normaalissa painossa ole edelleen osittain hyytelöä :'D Ei onneksi ollut paljon pudotettavaa, pelkäsin roikkuvaa ihoa, mutta se olikin turha pelko.

Painoin ala-asteella 66 kiloa ja piilotin sen takia terveystodistuksen vanhemmiltani. Tuntuu hassulta, että painan nyt vähemmän kuin lapsena..

Onnittelut onnistuneesta pudotuksesta! Toivottavasti löydät mieleisiä lajeja jotta saat sitten kunnon nousemaan ja lihasta varteen :) Hienoa kun onnistuit tarttumaan painonnousuun ajoissa kun ei vielä ole liikaa pudotettavaa.

Punnitsin itseni eilen ja paino on laskenut alemmalle kymmenluvulle. Käyttämäni seurantasovelluksen mukaan paino on laskenut keskimäärin noin 700 gramman viikkovauhtia eli oikein mukavasti. Ruokavalio tuntuu edelleen helpolta ja liikunta on mukavaa. Kuusi kiloa on lähtenyt heinäkuun viimeisestä viikosta eli yhdeksässä viikossa ja vielä 10-11 kiloa on pudotettavana.

Vierailija kirjoitti:

Punnitsin itseni eilen ja paino on laskenut alemmalle kymmenluvulle. Käyttämäni seurantasovelluksen mukaan paino on laskenut keskimäärin noin 700 gramman viikkovauhtia eli oikein mukavasti. Ruokavalio tuntuu edelleen helpolta ja liikunta on mukavaa. Kuusi kiloa on lähtenyt heinäkuun viimeisestä viikosta eli yhdeksässä viikossa ja vielä 10-11 kiloa on pudotettavana.

Viime viikko meni penkin alle syömisten ja liikunnan suhteen, kun olin poissa kotoa muiden järjestämien ruokailujen varassa enkä päässyt liikkumaan muiden kiireiden takia. Pudotusta tuli silti n. 500 g eli ei huono viikko. Tällä viikolla palaan taas ruotuun, mutta oli kiva huomata, että painon lasku jatkui, vaikka en voinutkaan tehdä kaikkia asioita samalla tavalla. 9,5 kg olisi vielä tavoitteeseen matkaa. Farkut, jotka vielä pari kuukautta sitten olivat sopivat, alkavat olla niin isot, että eivät enää istu oikein. Kiva näin konkreettisesti huomata vaatteista painon putoaminen, mutta inhoan vaatteiden ostamista.

Viime viikolla huomasin myös selkeästi stressin ja mielipahan yhteyden mielitekoihin. Tuli pari isompaa vastoinkäymistä ja harmitusta, ja reagoin niihin haluamalla syödä herkkuja. Minun ei siis ollut nälkä eikä näitä herkkuja ole tehnyt mieli koko syksyn aikana, mutta nyt ne mieliteot tulivat kuin napista painaen. Erikoista, miten ihmisen mieli toimii, mutta tuli tosi hyvä mieli siitä, että tunnistin tämän ja osasin ikään kuin asettua tilanteen ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Punnitsin itseni eilen ja paino on laskenut alemmalle kymmenluvulle. Käyttämäni seurantasovelluksen mukaan paino on laskenut keskimäärin noin 700 gramman viikkovauhtia eli oikein mukavasti. Ruokavalio tuntuu edelleen helpolta ja liikunta on mukavaa. Kuusi kiloa on lähtenyt heinäkuun viimeisestä viikosta eli yhdeksässä viikossa ja vielä 10-11 kiloa on pudotettavana.

Viime viikko meni penkin alle syömisten ja liikunnan suhteen, kun olin poissa kotoa muiden järjestämien ruokailujen varassa enkä päässyt liikkumaan muiden kiireiden takia. Pudotusta tuli silti n. 500 g eli ei huono viikko. Tällä viikolla palaan taas ruotuun, mutta oli kiva huomata, että painon lasku jatkui, vaikka en voinutkaan tehdä kaikkia asioita samalla tavalla. 9,5 kg olisi vielä tavoitteeseen matkaa. Farkut, jotka vielä pari kuukautta sitten olivat sopivat, alkavat olla niin isot, että eivät enää istu oikein. Kiva näin konkreettisesti huomata vaatteista painon putoaminen, mutta inhoan vaatteiden ostamista.

Viime viikolla huomasin myös selkeästi stressin ja mielipahan yhteyden mielitekoihin. Tuli pari isompaa vastoinkäymistä ja harmitusta, ja reagoin niihin haluamalla syödä herkkuja. Minun ei siis ollut nälkä eikä näitä herkkuja ole tehnyt mieli koko syksyn aikana, mutta nyt ne mieliteot tulivat kuin napista painaen. Erikoista, miten ihmisen mieli toimii, mutta tuli tosi hyvä mieli siitä, että tunnistin tämän ja osasin ikään kuin asettua tilanteen ulkopuolelle.

Hyvän havainnon teit! Tällaisissa on avain pitemmän tähtäimen onnistumiseen. Hienoa että paino jatkaa laskusuuntaan vaikka olikin poikkeusviikko.

Minulla oli viime viikolla liikunnasta taukoa ja selvästi hankaluutta palata säännöllisyyteen. Se on kumma miten helpolla muutos käy suuntaan tai toiseen. Eilen kävin sitten illalla metsälenkillä ja lihaskuntoa treenamassa ulkona ja tänään myös lenkki ja kotona kahvakuulatreeni niin nyt heti mieli vireämpi ja huomaan suunnittelevani loppuviikolle liikuntaa. Pitää jotenkin pitää rutiinista kiinni vaikkei aina huvittaisi niin sitten useimmiten pysyisi yllä vähän itsestään. Huomaan myös nyt kun oli epäsäännöllisyyttä omissa aikatauluissa niin heti syömisrytmi meni vähän sekaisin eli aterioiden ajat vähän niin ja näin ja välipaloja tuli syötyä enemmän. Tykkään leipoa mutta tuore leipä kotona on sellainen kompastuskivi että heti syön enemmän, jatkossa sitten harvemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Punnitsin itseni eilen ja paino on laskenut alemmalle kymmenluvulle. Käyttämäni seurantasovelluksen mukaan paino on laskenut keskimäärin noin 700 gramman viikkovauhtia eli oikein mukavasti. Ruokavalio tuntuu edelleen helpolta ja liikunta on mukavaa. Kuusi kiloa on lähtenyt heinäkuun viimeisestä viikosta eli yhdeksässä viikossa ja vielä 10-11 kiloa on pudotettavana.

Viime viikko meni penkin alle syömisten ja liikunnan suhteen, kun olin poissa kotoa muiden järjestämien ruokailujen varassa enkä päässyt liikkumaan muiden kiireiden takia. Pudotusta tuli silti n. 500 g eli ei huono viikko. Tällä viikolla palaan taas ruotuun, mutta oli kiva huomata, että painon lasku jatkui, vaikka en voinutkaan tehdä kaikkia asioita samalla tavalla. 9,5 kg olisi vielä tavoitteeseen matkaa. Farkut, jotka vielä pari kuukautta sitten olivat sopivat, alkavat olla niin isot, että eivät enää istu oikein. Kiva näin konkreettisesti huomata vaatteista painon putoaminen, mutta inhoan vaatteiden ostamista.

Viime viikolla huomasin myös selkeästi stressin ja mielipahan yhteyden mielitekoihin. Tuli pari isompaa vastoinkäymistä ja harmitusta, ja reagoin niihin haluamalla syödä herkkuja. Minun ei siis ollut nälkä eikä näitä herkkuja ole tehnyt mieli koko syksyn aikana, mutta nyt ne mieliteot tulivat kuin napista painaen. Erikoista, miten ihmisen mieli toimii, mutta tuli tosi hyvä mieli siitä, että tunnistin tämän ja osasin ikään kuin asettua tilanteen ulkopuolelle.

Hyvän havainnon teit! Tällaisissa on avain pitemmän tähtäimen onnistumiseen. Hienoa että paino jatkaa laskusuuntaan vaikka olikin poikkeusviikko.

Minulla oli viime viikolla liikunnasta taukoa ja selvästi hankaluutta palata säännöllisyyteen. Se on kumma miten helpolla muutos käy suuntaan tai toiseen. Eilen kävin sitten illalla metsälenkillä ja lihaskuntoa treenamassa ulkona ja tänään myös lenkki ja kotona kahvakuulatreeni niin nyt heti mieli vireämpi ja huomaan suunnittelevani loppuviikolle liikuntaa. Pitää jotenkin pitää rutiinista kiinni vaikkei aina huvittaisi niin sitten useimmiten pysyisi yllä vähän itsestään. Huomaan myös nyt kun oli epäsäännöllisyyttä omissa aikatauluissa niin heti syömisrytmi meni vähän sekaisin eli aterioiden ajat vähän niin ja näin ja välipaloja tuli syötyä enemmän. Tykkään leipoa mutta tuore leipä kotona on sellainen kompastuskivi että heti syön enemmän, jatkossa sitten harvemmin.

Rutiinien merkityksen elämäntapamuutokselle huomaa kyllä nopeasti, jos rutiinit rikkoutuvat hetkeksi. Painonpudotusvaiheessakin pitää löytää joustoa ja liikkumavaraa, jotta kaikki ei valu hukkaan heti kun jokin muuttuu. Pitää myös palata rutiineihin eikä antaa heti periksi, jos ja kun tulee jaksoja, kun niistä ei ole voinut pitää kiinni.

Itsellä tuntuu nyt hyvin mennyt painonpudotus kompuroivan heti kun on tullut pimeää. Liikuntaan on vaikea löytää motivaatiota ja kroppa tuntuu huutavan ruokia joilla saisi kerättyä vararavintoa talveksi. Kun uskalsin viimein katsoa vaakaa, niin kaksi kiloa oli jo hypännyt ylös. Yritän ottaa jonkinlaista ryhtiliikettä, mutta kun joka vuosi kaamosaika on ollut minulla sellaista tervassa kahlaamista, niin on vaikea tosissaan uskoa että pystyn kyllä. Pidemmän tähtäimen painonhallinnan kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä nimenomaan oppia selättämään se ikävämpi puoli vuodesta ilman että itse kaivan kuoppaani syvemmäksi. Miten te muut olette onnistuneet?

Viljan syönti vöhemmälle.Varsinkin vehnän.Moni hoikistuu jo sillä että karsii viljoja ruokavaliosta.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä tuntuu nyt hyvin mennyt painonpudotus kompuroivan heti kun on tullut pimeää. Liikuntaan on vaikea löytää motivaatiota ja kroppa tuntuu huutavan ruokia joilla saisi kerättyä vararavintoa talveksi. Kun uskalsin viimein katsoa vaakaa, niin kaksi kiloa oli jo hypännyt ylös. Yritän ottaa jonkinlaista ryhtiliikettä, mutta kun joka vuosi kaamosaika on ollut minulla sellaista tervassa kahlaamista, niin on vaikea tosissaan uskoa että pystyn kyllä. Pidemmän tähtäimen painonhallinnan kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä nimenomaan oppia selättämään se ikävämpi puoli vuodesta ilman että itse kaivan kuoppaani syvemmäksi. Miten te muut olette onnistuneet?

Asut siis pohjoisessa, kun kärsit kaamosajasta.

Viljat ja sokerin kun jättää pois, niin laihtuu hyvin

Vierailija kirjoitti:

Itsellä tuntuu nyt hyvin mennyt painonpudotus kompuroivan heti kun on tullut pimeää. Liikuntaan on vaikea löytää motivaatiota ja kroppa tuntuu huutavan ruokia joilla saisi kerättyä vararavintoa talveksi. Kun uskalsin viimein katsoa vaakaa, niin kaksi kiloa oli jo hypännyt ylös. Yritän ottaa jonkinlaista ryhtiliikettä, mutta kun joka vuosi kaamosaika on ollut minulla sellaista tervassa kahlaamista, niin on vaikea tosissaan uskoa että pystyn kyllä. Pidemmän tähtäimen painonhallinnan kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä nimenomaan oppia selättämään se ikävämpi puoli vuodesta ilman että itse kaivan kuoppaani syvemmäksi. Miten te muut olette onnistuneet?

Hyvin olen onnistunut. Täällä etelässä ei ole kaamosta, niin sekään ei vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä tuntuu nyt hyvin mennyt painonpudotus kompuroivan heti kun on tullut pimeää. Liikuntaan on vaikea löytää motivaatiota ja kroppa tuntuu huutavan ruokia joilla saisi kerättyä vararavintoa talveksi. Kun uskalsin viimein katsoa vaakaa, niin kaksi kiloa oli jo hypännyt ylös. Yritän ottaa jonkinlaista ryhtiliikettä, mutta kun joka vuosi kaamosaika on ollut minulla sellaista tervassa kahlaamista, niin on vaikea tosissaan uskoa että pystyn kyllä. Pidemmän tähtäimen painonhallinnan kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä nimenomaan oppia selättämään se ikävämpi puoli vuodesta ilman että itse kaivan kuoppaani syvemmäksi. Miten te muut olette onnistuneet?

Mulla myös vaikeutuu laihdutus talvea kohti, mutta nää pimeämmät ajat aiheuttavat muutenkin masennusta. 2 kiloa ei vielä paljon, korjausliikkeellä ei mene kauan, että taas putoaa. 

Oon antanut itselleni luvan mennä + - 4 kiloa sinne tänne talvisin, tähän asti toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Punnitsin itseni eilen ja paino on laskenut alemmalle kymmenluvulle. Käyttämäni seurantasovelluksen mukaan paino on laskenut keskimäärin noin 700 gramman viikkovauhtia eli oikein mukavasti. Ruokavalio tuntuu edelleen helpolta ja liikunta on mukavaa. Kuusi kiloa on lähtenyt heinäkuun viimeisestä viikosta eli yhdeksässä viikossa ja vielä 10-11 kiloa on pudotettavana.

Viime viikko meni penkin alle syömisten ja liikunnan suhteen, kun olin poissa kotoa muiden järjestämien ruokailujen varassa enkä päässyt liikkumaan muiden kiireiden takia. Pudotusta tuli silti n. 500 g eli ei huono viikko. Tällä viikolla palaan taas ruotuun, mutta oli kiva huomata, että painon lasku jatkui, vaikka en voinutkaan tehdä kaikkia asioita samalla tavalla. 9,5 kg olisi vielä tavoitteeseen matkaa. Farkut, jotka vielä pari kuukautta sitten olivat sopivat, alkavat olla niin isot, että eivät enää istu oikein. Kiva näin konkreettisesti huomata vaatteista painon putoaminen, mutta inhoan vaatteiden ostamista.

Viime viikolla huomasin myös selkeästi stressin ja mielipahan yhteyden mielitekoihin. Tuli pari isompaa vastoinkäymistä ja harmitusta, ja reagoin niihin haluamalla syödä herkkuja. Minun ei siis ollut nälkä eikä näitä herkkuja ole tehnyt mieli koko syksyn aikana, mutta nyt ne mieliteot tulivat kuin napista painaen. Erikoista, miten ihmisen mieli toimii, mutta tuli tosi hyvä mieli siitä, että tunnistin tämän ja osasin ikään kuin asettua tilanteen ulkopuolelle.

Paino on junnannut pari viikkoa paikallaan. Ruokavalio ja liikunta ovat pysyneet samoina ja niillä siis paino on tähän asti laskenut, mutta nyt pudotus on hiipunut. Vaatteiden perusteella rasvaa on kuitenkin lähtenyt, joten en ole kovin huolissani. Pääasia ettei ainakaan nouse, mutta jos tämä suvantovaihe kestää vielä kovin kauan, pitää tehdä muutoksia.

Yhdeksän kiloa olisi vielä tavoitteeseen matkaa, seitsemän ja puoli olen pudottanut. Toivoin, että pääsisin urakan puolivälin paremmalla puolelle tämän kuun aikana, mutta tätä menoa niin ei käy. En toisaalta ota siitä mitään paineita.