Ihana mies, mutta vuokralla pikkukylässä, ou nou...;

Kaikkea ei voi mitata rahassa. Ja kuten ap totesit niin et voi tietää syitä miksi asuu siellä vuokralla. Hänellä voi olla määräaikainen suhde pikkukunnassa. Vain hullu ostaisi kämpän siinä tilanteessa. Tai hän ei vain halua omistaa. Tai voi olla että on omistanut yhdessä edellisen puolison kanssa ja erossa asunto jäänyt. Tai, tai, tai. Elämä ei mene niin suoraviivaisesti kaikilla että heti 18 v on niin paljon rahaa että voi sijoittaa asuntoon ja sitten loppuelämänsä maksaa sitä pois. Nuorena voi asua tai opiskella ulkomailla, voi olla vaikeuksia löytää työtä, voi asua muuten vain kalliilla paikkakunnalla eikä saa lainaa. Asiat ovat aina monien muiden asioiden summia.

Hyvää syntymäpäivää, ap. Toivottavasti vielä löydät mukavan ja luotettavan kumppanin jota pääset tekemään onnelliseksi ja joka saa sinulle onnellisen olon. Harmi että kännissä monilla ei ole käytöstapoja.

Ehkä olisi ensin kannattanut kysyä lisätietoja. Ajatusleikki: Mies on kyllästynyt asumaan kaukana suvustaan keskellä meluisaa Töölöä, ja sadan neliön kämppäkin tuntuu yksin liian isolta. Pisti sen vuokralle ja miettii syntyjä syviä maaseudun rauhassa, miten mukavaa olisi jakaa arki kaupungissa tai maalla jonkun mukavan aikuisen naisen kanssa...

Pikkukylässä ei ole kauppaa tai Alkoa!

Ap, pakko todeta, että ajatusmaailmasi on materialistinen. Esim. minä olen samaa ikää kuin sinä, valtaosan aikuisuudesta elänyt sinkkuna. Pienipalkkaisena minulla ei olisi ollut varaa kuin johonkin pieneen luukkuun ankeassa lähiössä - asun isossa kaupungissa - joten mielummin asun vuokralla. Jos vielä kohtaan kultaisen miehen, tilanne saattaa muuttua. Vuokra-asujana ihmisarvoni on kuitenkin sama kaikkien ihmisten kanssa asumismuodosta riippumatta. Olen aina panostanut henkisiin arvoihin, joten sinua on vaikea nähdä kovin lämminsydämisenä ihmisenä. Mikäli eilisellä miehellä on yhtään omanarvontuntoa, hän ei enää ryhdy kanssasi mihinkään. Niin makaat kuin petaat.

Asuuko hän Sysmässä vuokralla? OMG!

Eiköhän se juna nennyt jo ap, Varmaan tiedät, että ensikohtaaminen on ratkaiseva. Ihan turha sinun on selitellä sille miehelle enää, että etvälitä mammonasta, kun itsekin kerrot rakastavasi sitä. Mutta hyvää synttäriä silti!

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 08:51"]

Sieltähän on helppo lähteä, kun kerran vuokralla asuu.

[/quote]

Öö minä olen omistanut viisi asuntoa, jokaisesta niistä olen muuttanut todella helposti ja nopeasti pois. Olen asunut myös vuokralla opiskeluaikoina ja satunnaisesti tässä omistusasuntojen välissä, että osaan vertailla. Eipä ole omistusasunnosta lähteminen ollut sen vaikeampaa.

Tälläkin hetkellä omistan yhden ison asunnon, mutta en asu siinä itse kun muutin kullan kanssa yhteen hänen omakotitaloonsa. Lähtö oli helppoa. Ja minun eläketurvani maksaa nyt vuokralaiset. Mutta hyvä, oikein hyvä että vuokralaisiakin löytyy. Muuten me asuntojen omistajat olisimme isommassa pulassa =)

Enkä tarkoita arvostella kenenkään ratkaisuja. Mutta tämä on mielipidepalsta, joten kerron oman mielipiteeni.

Ap, älä vaan soita miehelle enää! Jos on niin kiva kun kerroit, niin älä sotke häntä itseesi!!! Mukavat miehet ovat harvassa, ei niitten harvojen tarvii tuhlata elämäänsä sun kaltasisiin typeryksiin!

Hei ap,

turhaan suomit itseäsi materialistisuudesta. Ei kai terveen järjen arvostaminen ole materialistisuutta! Olin pitkään (10 v) sinkku yksinhuoltaja. En minäkään halunnut seurustella vakavasti miehen/miesten kanssa, jotka eivät halunneet saavuttaa mitään pysyvää (josta kertoi mm. vuokralla asuminen). Tällaiset asiat ovat niin syviä arvomaailman kysymyksiä, että ei siinä ole mitään pahaa että haluaa niihin suhtautumisen olevan samankaltaista.

Toki mies saattaa asua väliaikaisesti vuokralla monestakin eri syystä, että sikäli kannattaa ehkä vähän paremmin ottaa selvää.

Vielä yksi näkökulma vuokra-/omistusasumisen vertailuun. Kymmenen sinkkuvuoteni aikana aina kun minulla oli tiukkaa, sovin pankin kanssa lyhennysvapaata asuntolainaan, jolloin asumiskuluni olivat muutamia satoja euroja kuussa. En tiedä yhtään vuokranantajaa, joka suostuisi siihen että vuokralainen maksaa välillä kolme-neljä kuukautta vain neljäsosan vuokrasta (ilman että erotusta tarvitsee maksaa takaisin muutaman kuukauden kuluessa). Omistusasuminen tuo joustavuutta rahankäyttöön. Korot on nyt niin pienet ja ovat olleetkin niin kauan kuin jaksan muistaa.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:54"]

Ap, pakko todeta, että ajatusmaailmasi on materialistinen. Esim. minä olen samaa ikää kuin sinä, valtaosan aikuisuudesta elänyt sinkkuna. Pienipalkkaisena minulla ei olisi ollut varaa kuin johonkin pieneen luukkuun ankeassa lähiössä - asun isossa kaupungissa - joten mielummin asun vuokralla. Jos vielä kohtaan kultaisen miehen, tilanne saattaa muuttua. Vuokra-asujana ihmisarvoni on kuitenkin sama kaikkien ihmisten kanssa asumismuodosta riippumatta. Olen aina panostanut henkisiin arvoihin, joten sinua on vaikea nähdä kovin lämminsydämisenä ihmisenä. Mikäli eilisellä miehellä on yhtään omanarvontuntoa, hän ei enää ryhdy kanssasi mihinkään. Niin makaat kuin petaat.

[/quote]

Niinpä. Älkää ruoskiko, luen tätä ketjua tässä samalla kun käyn itseni kanssa kamppailua. Olette oikeassa te kaikki, jotka sanotte noin. Mutta tiedän, että tuo on vain osa totuutta, kyllä minussa lämpöä on. Tämähän tässä juuri käsittämätöntä onkin, että reagoin noin. Ja ihmettelen miksi???? Taitaa olla totta se slogan "kännissä olet ääliö". En edes tunnista itseäni tuosta aloitusviestistä. 

Miten selviän tästä morkkiksesta? Miten? Olen aivan romuna!

Jos mies on tuollainen prinsessa, että yhdestä kommentista suuttuu, niin antaa suuttua. On varmaan vaikea ihminen. Puumala, tuo tuppukylien kuningas, tuli mieleen. :D

Kiitos 71! Kiitos!

Ap.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 10:12"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 09:54"]

Ap, pakko todeta, että ajatusmaailmasi on materialistinen. Esim. minä olen samaa ikää kuin sinä, valtaosan aikuisuudesta elänyt sinkkuna. Pienipalkkaisena minulla ei olisi ollut varaa kuin johonkin pieneen luukkuun ankeassa lähiössä - asun isossa kaupungissa - joten mielummin asun vuokralla. Jos vielä kohtaan kultaisen miehen, tilanne saattaa muuttua. Vuokra-asujana ihmisarvoni on kuitenkin sama kaikkien ihmisten kanssa asumismuodosta riippumatta. Olen aina panostanut henkisiin arvoihin, joten sinua on vaikea nähdä kovin lämminsydämisenä ihmisenä. Mikäli eilisellä miehellä on yhtään omanarvontuntoa, hän ei enää ryhdy kanssasi mihinkään. Niin makaat kuin petaat.

[/quote]

Niinpä. Älkää ruoskiko, luen tätä ketjua tässä samalla kun käyn itseni kanssa kamppailua. Olette oikeassa te kaikki, jotka sanotte noin. Mutta tiedän, että tuo on vain osa totuutta, kyllä minussa lämpöä on. Tämähän tässä juuri käsittämätöntä onkin, että reagoin noin. Ja ihmettelen miksi???? Taitaa olla totta se slogan "kännissä olet ääliö". En edes tunnista itseäni tuosta aloitusviestistä. 

Miten selviän tästä morkkiksesta? Miten? Olen aivan romuna!

[/quote]

No just silleen selviät että tajuat että olet vain tervejärkinen, et materialistinen! - Materialistit kattoo vaatteiden, kenkien ja kellon merkit ensin ennen kuin antaa puhelinnumeronsa. Minulle ne ovat merkityksettömiä, mutta pysyvä asumismuoto ei! Ja pidän itseäni erittäin humaanina enkä taatusti ole materialisti.

Häntä pystyyn! Älä ruoski itseäsi enää! Et olisi selvinnyt kaikkia näitä vuosia, jos sinulla ei olisi ollut Todella Runsaasti Tervettä Maalaisjärkeä ja tulevaisuuteenkin suuntautuvaa ajatusmaailmaa!

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 05:24"]

Olen todella aikuinen nainen (tänään on muuten synttärit) :) , olin työkavereiden kanssa juhlien jatkoilla. No, yksi kaverini tuli pyytämään minua "sokkotrefffeille", että siellä olisi minulle sopiva mies, hänen kaverinsa. Okkei, siinä sitten juteltiin, ja tykästyin ihan oikeasti paljon, oli suora nenä, kasvonpiirteet kauniit. Pussailtiinkin.

Nyt äsken sitten kun tulin kotiin, jne.. se sitten soitti, juteltiin vedestä, veneistä, kerroin, miten tärkeää vesi ja rannat on minulle, koska mökki on myyty, kerroin, kuinka viime kesänä kävin tämän keskikoisen kaupungin rannalla iltauinneilla, kuinka paljon rakastan järviä ja vettä jne.

No, juteltiin (huppelissa) puhelimessa, ja sitten kysyin (tiesin asuvan pienehkössä entisessä mökkikylässäni, jossa on ässäkauppa, pikkuinen alko, k-market ja tokmammi. Ja äsken puhelussa kysyin, että missä siellä on hänen kämppä. Ja sitten varmaan huusin puhelimeen, että "mitä!!!asutko sie vuokralla!....siellä.. se laittoi puhelimen kiinni!

Olen varmaan hirviönainen... en voisi ikinä kuvitella tapailevani ihmistä, joka asuu jossain vuokrakämpässä pikkukylässä !!!

Olenko paska??? Olenko? 

[/quote]et oo,onneton tapaus kun ei oo ostanut omaa ja ne ei siellä paljon maksa

Asuuko mies Juuassa vai Ilomantsissa? Noissa pikkukylissä on sellainen ongelma kuin työpaikat. Vaikka nyt on työpaikka, ei voi tietää onko sitä enää vuoden päästä. Jos asuu vuokralla, voi vaikka samantien potkujen jälkeen lähteä vaikka Joensuuhun. Mutta jos asunto on oma, ei sitä ihan niin vaan lähetäkään. Asunnossa on koko omaisuus kiinni eikä kukaan osta sitä. Lähe siinä sitten töihin kauas pois töihin.

Tuo mies vaikuttaa ihan yhdeltä kaverilta joutsenossa?

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 10:08"]

Hei ap,

turhaan suomit itseäsi materialistisuudesta. Ei kai terveen järjen arvostaminen ole materialistisuutta! Olin pitkään (10 v) sinkku yksinhuoltaja. En minäkään halunnut seurustella vakavasti miehen/miesten kanssa, jotka eivät halunneet saavuttaa mitään pysyvää (josta kertoi mm. vuokralla asuminen). Tällaiset asiat ovat niin syviä arvomaailman kysymyksiä, että ei siinä ole mitään pahaa että haluaa niihin suhtautumisen olevan samankaltaista.

Toki mies saattaa asua väliaikaisesti vuokralla monestakin eri syystä, että sikäli kannattaa ehkä vähän paremmin ottaa selvää.

Vielä yksi näkökulma vuokra-/omistusasumisen vertailuun. Kymmenen sinkkuvuoteni aikana aina kun minulla oli tiukkaa, sovin pankin kanssa lyhennysvapaata asuntolainaan, jolloin asumiskuluni olivat muutamia satoja euroja kuussa. En tiedä yhtään vuokranantajaa, joka suostuisi siihen että vuokralainen maksaa välillä kolme-neljä kuukautta vain neljäsosan vuokrasta (ilman että erotusta tarvitsee maksaa takaisin muutaman kuukauden kuluessa). Omistusasuminen tuo joustavuutta rahankäyttöön. Korot on nyt niin pienet ja ovat olleetkin niin kauan kuin jaksan muistaa.

[/quote]

Jos sulla on talo jossain Luohualla, on ihan eri 'lähteä nopeasti' kuin jos on yksiö tai kaksio lähes missä tahansa kaupungissa. Jos se mies on jossain käpykylässä niin todellista viisautta osoittaa se, että on siellä vuokralla (vuokratasokin on edullinen verrattuna kaupunkeihin) ja sijoittaa varallisuutensa tuottavampiin kohteisiin. Toki emme voi tietää, onko miehellä mitään varallisuutta vai ei, koska ap ei itsekään sitä tiedä. 

Juurikin pienessä tuppukylässä kannattaa asua vuokralla kuin ostaa oma. Kaverini asuu eräässä pienessä kaupungissa kivassa kaksiossa vuokralla ja maksaa siitä 460€ kuussa. Jos taas omistaisi sen, joutuisi maksamaan vastikkeita 200€ kuussa ja siihen laina päälle. Eli ero on hyvin pieni.

Jos taas asut kalliissa asunnossa vuokralla, niim silloin kannattaa harkita sen oman ostoa, koska siinä on enemmän järkeä.

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 10:46"]

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 10:08"]

Hei ap,

turhaan suomit itseäsi materialistisuudesta. Ei kai terveen järjen arvostaminen ole materialistisuutta! Olin pitkään (10 v) sinkku yksinhuoltaja. En minäkään halunnut seurustella vakavasti miehen/miesten kanssa, jotka eivät halunneet saavuttaa mitään pysyvää (josta kertoi mm. vuokralla asuminen). Tällaiset asiat ovat niin syviä arvomaailman kysymyksiä, että ei siinä ole mitään pahaa että haluaa niihin suhtautumisen olevan samankaltaista.

Toki mies saattaa asua väliaikaisesti vuokralla monestakin eri syystä, että sikäli kannattaa ehkä vähän paremmin ottaa selvää.

Vielä yksi näkökulma vuokra-/omistusasumisen vertailuun. Kymmenen sinkkuvuoteni aikana aina kun minulla oli tiukkaa, sovin pankin kanssa lyhennysvapaata asuntolainaan, jolloin asumiskuluni olivat muutamia satoja euroja kuussa. En tiedä yhtään vuokranantajaa, joka suostuisi siihen että vuokralainen maksaa välillä kolme-neljä kuukautta vain neljäsosan vuokrasta (ilman että erotusta tarvitsee maksaa takaisin muutaman kuukauden kuluessa). Omistusasuminen tuo joustavuutta rahankäyttöön. Korot on nyt niin pienet ja ovat olleetkin niin kauan kuin jaksan muistaa.

[/quote]

Jos sulla on talo jossain Luohualla, on ihan eri 'lähteä nopeasti' kuin jos on yksiö tai kaksio lähes missä tahansa kaupungissa. Jos se mies on jossain käpykylässä niin todellista viisautta osoittaa se, että on siellä vuokralla (vuokratasokin on edullinen verrattuna kaupunkeihin) ja sijoittaa varallisuutensa tuottavampiin kohteisiin. Toki emme voi tietää, onko miehellä mitään varallisuutta vai ei, koska ap ei itsekään sitä tiedä. 

[/quote]

Kyllä se minun korvaani kuulostaa materialistisuudelta, että uuden tuttavuuden vuokralla asuminen saa karvat nousemaan pystyyn. Herranjestas sentään: ihmisessä on paljon tärkeämpiä asioita kuin hänen asumismuotonsa! Ja sitä paitsi miehellä saattaa olla muuta omaisuutta - hän ei vain ole ostanut omaa asuntoa syystä tai toisesta. 

Miehenä ajattelisin materialistisesta naisesta: ei jatkoon. 

[quote author="Vierailija" time="19.04.2015 klo 10:51"]

Juurikin pienessä tuppukylässä kannattaa asua vuokralla kuin ostaa oma. Kaverini asuu eräässä pienessä kaupungissa kivassa kaksiossa vuokralla ja maksaa siitä 460€ kuussa. Jos taas omistaisi sen, joutuisi maksamaan vastikkeita 200€ kuussa ja siihen laina päälle. Eli ero on hyvin pieni. Jos taas asut kalliissa asunnossa vuokralla, niim silloin kannattaa harkita sen oman ostoa, koska siinä on enemmän järkeä.

[/quote]

Puhumattakaan siitä, että asunnon myyntiaika voi pahimmassa tapauksessa olla vuosia ja myyntihintakin ostohintaa alhaisempi. Ja koko myyntiajalta juoksee vastikkeet, vaikka asuisit itse jo ihan muualla. 

En myöskään näe varsinaisena saavutuksena ostaa kerrostaloasuntoa pk-seudun ulkopuolelta, vaikka ihan fiksusti ap on toiminutkin. Hänelle se toki on varmasti ollut saavutus, koska on pitänyt pitää huolta lapsista samalla. Ap, yritä avartaa maailmaasi ennen seuraavan kandidaatin tapaamista. Kyllä elämä kantaa sinua jatkossakin ja teitä, jos jonkun rinnallesi löydät. Vastuuntuntoinen on toki hyvä olla jatkossakin eikä haksahtaa johonkin epämääräiseen renttuun. Eikä se suora nenäkään välttämättä ole valintakriteereistä ihan kaikkein parasta kärkeä.