Onko sinun vanhempasi olleet tasapuolisia lainojen takaamisessa tai rahan lahjoittamisessa sisarusten välillä?
Onko osaa sisaruksia suosittu vai oletteko olleet tasavertaisia? Jos heillä on lapsenlapsia, koskeeko sama tasavertaisuus? Oletko kokenut, että et saa samaa kuin toiset ja miten olet kokenut sen? Minun kotona on aina ollut tasavertaisia kaikki.
Kommentit (40)
Lainoja eivät takaa kellekään. En takaisi itsekään.
Rahaa ovat antaneet tarpeen mukaan sekä lahjaksi. Todennäköisesti ei ole mennyt "tasan", mutta ei voisi vähempää kiinnostaa.
Ovat tasapuolisia, mitä nyt joskus joutuu asiasta vähän vääntämään heidän kanssaan. Viimeksi silloin kun muutin vanhempieni omistamaan asuntoon ja he olivat sitä mieltä, ettei minun tarvitse maksaa vuokraa, koska asunto on velaton. Eivät meinanneet millään ymmärtää, että saisin tällä tavoin kuukausittain 700 €:n edun sisaruksiini nähden.
En edes kuvitellut pyytäväni vanhempiani takaamaan mitään lainaa. Tiesin, etten olisi saanut heiltä sitä apua.
Minulla on kaksi vanhempaa sisarusta jotka kyllä ovat saaneet vaikka mitä. Toinen asui lapsuudenkodissakin vuosikaudet kun ei kuulemma millään pystynyt hankkimaan omaa asuntoa opiskelujen jälkeen. En kyllä itse olisi halunnut palata vanhempien silmien alle valvottavaksi.
Loppujen lopuksi on ihan hyvä olla kun ei ole kelleen mitään velkaa vaan olen aina tullut toimeen omillani.
Sitä paitsi en enää edes ajattele noita asioita, parempi kun unohtaa sen oudon perhedynamiikan.
Ovat taanneet kahdelle sisarukselleni asuntolainan, minä sain lainan ilmankin ja kaksi muuta eivät ole lainaa hakeneetkaan. Lahjoissa ovat mielestäni olleet aina tasapuolisia, lastenlasten lahjoista on kyllä joskus tullut jotain (mielestäni perusteetonta) napinaa, josta vanhemmat ovat mielensä pahoittaneetkin, koska yrittävät olla asiassa supertarkkoja.
Vierailija kirjoitti:
KUmmallinen kysymys.
Kysyjä olettaa, että lapset ovat iän kaiken riippuvaisia vanhemmistaan. Onko kysyjän omalla kohdalla näin, että lypsetään vanhemmilta loppuun saakka, ja sitten lopussa kinastellaan siitä mitä vanhemmilta jaettavaksi jää.
Etkö pysty kannattelemaan elintasoasi itse? Olet loppuun asti kinuamassa vanhemmilta viikkorahaa, vuosirahaa, taloudellista tukea.
Kauhea!
Ootko sitten myös sellainen, että kun se vanhempi sulle sen kaiken antaa, niin sitte sulla menee niin lujaa, ettei elämä ole muuta kuin leikkiä vaan, ja sitä voi sitten leikkiä muidenkin elämillä kuin vain omallaan!
"Köyhä", huutelet toisille, niille jotka hoitavat itse oman elämänsä, sinulla kun on se vanhemman hankkima osake asuntona. Täh! Äiti hoitaa, äiti hoitaa, nelikymppisen lapsensa asiat! Ilmeisesti jos noin on, että äiti hoitaa nelikymppisenkin asiat, niin se nelikymppinen ei tosiaankaan kulje täysillä valoilla...
Vedä syvään henkeä, ja tee jotain harmitonta ja kivaa mistä tulee parempi mieli :)
Kyllä ne varmaan ovat olleet, kun ovat olleet varattomia ja lainanneet itse lapsilta.
Kun ei oo sisaruksia, niin hyvin on mennyt, kaikki avut on tullut mulle eikä kateellisia sisaruksia oo pyörinyt ympärillä kyseenalaistamassa mitään.
Vierailija kirjoitti:
En edes kuvitellut pyytäväni vanhempiani takaamaan mitään lainaa. Tiesin, etten olisi saanut heiltä sitä apua.
Minulla on kaksi vanhempaa sisarusta jotka kyllä ovat saaneet vaikka mitä. Toinen asui lapsuudenkodissakin vuosikaudet kun ei kuulemma millään pystynyt hankkimaan omaa asuntoa opiskelujen jälkeen. En kyllä itse olisi halunnut palata vanhempien silmien alle valvottavaksi.
Loppujen lopuksi on ihan hyvä olla kun ei ole kelleen mitään velkaa vaan olen aina tullut toimeen omillani.
Sitä paitsi en enää edes ajattele noita asioita, parempi kun unohtaa sen oudon perhedynamiikan.
Kuulostaa siltä, että tuo outo perhedynamiikka on ehkä vaikuttanu negatiivisesti vanhempiin sisaruksiisi, mikä on näkynyt esim tuollaisena saamattomuutena nuorena aikuisena. Ovat ehkä vanhempina sisaruksina joutuneet ottamaan vastaan enemmän kaikkea ja ehkä myös suojelleet sinua osaltaan, ja, olet pärjännyt paremmin?
Toivottavasti sisaruksesi voivat paremmin nykyään.
Ja ap kysymykseen, meillä joo tasapuolisia, tilanteesta riippuen. Jollekin enemmän joskus ja sitten toiselle ku tarvi. En ole laskenut mutta tilanteisii nähden tasapuolisesti.
Ei oo. Veljen yritys taattiin, meni konkkaan, vanhemmilta meni koti. Surullista.
Isäni on hyvätuloinen, mutta mitään ei ole koskaan tähän suuntaa tullut, toisin kuin sisko- ja velipuolille. Erityisen ärsyttävää tässä on se, kun kaikki kuvittelevat että olen saanut vanhemmilta rahallista tukea.
Muuten olen ylpeä kun voin sanoa itse ansainneeni kaiken, mitä olen saavuttanut.
Ovat olleet. Sisko tarvinnut aikuisena enemmän apua ja saanut. Se ollut oikein.
Tasapuolisesti ketään ei autettu, rahat ollaan itse ansaittu ja lainat hoidettu omin avuin.
Ei. Psyykkisesti suht’ vakavasti sairas sisareni on saanut rahaa valtavan paljon enemmän kuin minä. Olen iloinen, että vanhempani ovat pystyneet häntä taloudellisesti auttamaan. Joka kerta vanhemmat ovat tarjonneet samaa summaa myös minulle, mutta en ole sitä vastaanottanut. Olen terve, olen pystynyt opiskelemaan ja jatko-opiskelemaan ja tekemään töitä. Siskolleni ei tätä mahdollisuuta ole suotu.
Vanhemmat ovat olleety aina tasapuolisia. Mutta sisarukset ei.
Ollaan peritty mm. metsää vanhemmilta. Kahden muun sisaruksen kanssa tehdään kyllä metsänhoitotöitä, mutta yksi sisaruksista ei tee yhtään metsänhoitotöitä. Sitten kun tehdään metsäkauppaa, niin kyllä tälle yhdellekin sisarukselle rahat kelpaa. Töitä vaan ei suostu tekemään yhtään niiden eteen. Ja tässä oli vaan yksi esimerkkki tämän henkilön ylimielisyydestä. Ei paljoa auta vanhempien tasapuolisiin, kun yksi sisaruksista nyrpistää nenää kaikelle muulle, paitsi rahalle :(
Älkää ikinä suostuko yhteisomistuksiin! Helvvetistä!
Omasta puolesta sanon, että ei olla oltu tasa-puolisia. Ite taas yritän olla mutta , toki tässä nyt vaikuttaa ikä.
Eli kaksi on jo aikuisia ja 2 sitten ala-ikäisiä Mutta suhteessa aina ikäänäsä nähden saaneet suht tasa-puolisesti asioita. Josksu joku on voinut saada jotain kalliimpaa, mutta se on ollut johonkin tarpeellliseen
En siis lakse euroja prikulleen. Ja tietenkään en eenää aikuisille anna mitään vaaterahaa yms.
Ovat. Ei mitään takauksia kenellekään. Rahaa ei ole myöskään lahjoiteltu.
Meitä on kolme nyt jo keski-ikäistä sisarusta (joista jokainen on työelämässä koulutusta vastaavassa työssä perheellinen) ja keskituloiset vanhemmat suuria ikäluokkia.
Äitini on maksanut nuorimmaiselle mm. lomamatkoja opiskeluaikana.
Isäni on ollut hyvin tasapuoleinen. Hän on lahjoittanut eurolleen saman summan rahaa ja osakkeita jokaiselle. Joulu ja synttärilahjatkin tasapuolisia, ei nyt ihan sentilleen, mutta esim. jokainen saa kirjan tai jokainen saa suksipaketin.
Lainoja ei ole takailtu kenellekään. Lapsenlapsia on kohdeltu myös tasa-arvoisesti.
En osaa sanoa ! Äiti takasi minun ja veljen asuntolainat. Ollaan saatu lahjaksi isoja summia. Äiti myöntää että tukenut veljeä taloudellisesti aikanaan enemmän. Tämä okei koska asuin silloin omillani ja pärjäsin.
Jotenkin vieläkin ajattelen ettei se ole minulta pois vaikka veli jotain enemmän on saanutkin. Tullaan kaikki nyt kivasti toimeen ja samaa sakkia ollaan. Itselläni lapsi, veljellä ei. Mummo on antanut rahaa myös lapselleni ja maksanut matkoja ja autokoulun. En usko että veljeä tämä häiritsee. Ollaan varmasti semmoisia että autetaan ihan varmasti toisiamme kaikki jos semmoinen paikka elämässä tulee eteen.
Kaikki ovat hyvin reiluja rahan suhteen.
Mulla on veli, jonka viiden euron velkaakaan en suostuis takaamaan. Mulla on myös sisko, jonka velan takaisin hetkeäkään miettimättä. Ei mitään järkevä olla tasapuolinen jos velalliset on niin erilaisia.