Äitini ei ymmärtänyt vihjettäni, että lastenhoitoapu olisi joskus tarpeen
Kehui, kuinka oli t a a s tänään nukkunut aamulla klo11 asti (on puoli vuotta töistä pois).
Ennen vapaalle lähtöään sanoi, että sitten puolen vuoden aikana ehtii hyvin antaa apuaan mm minulle ja aikaa lapsenlapsilleen (kolme alle 6v). Arvatkaa montako kertaa lapsemme ovat olleet pian kuluneen 6kk:n aikana siellä hoidossa? Jep, tasan 0 :(
Niin, tänään siis kehui kuinka pitkään taas oli nukkunut. Itse silmät väsymyksestä ristissä (lapset sairastaneet koko viikon, voitte kuvitella miten ruusuisia ovat yöt olleet... ) huokaisin, että koskahan itse saisi nukkua edes yhden kokonaisen yön. Äitini naurahti siihen, että sitten kun lapset ovat kasvaneet ainakin koululaisiksi. Ei elettäkään, että olisi ehdottanut ottavansa lapset edes päiväksi/yhdeksi yöksi luokseen!!!
Kohta joku marttyyri sanoo, ettei ole isovanhempien tehtävä hoitaa. Ei olekaan, mutta kun edes joskus saisi pikkuisen apua... Varsinkin kun aiemmin lupasi.
Kommentit (71)
Ei isovanhempien tarvitse vartavasten hoitaa lapsenlapsiaan luodakseen läheisen suhteen näihin.
Tai sitten minun läheinen suhteeni omiin isovanhempiini on kukkua, koska minun ollessani pieniä me kävimme perheenä kyläilemässä isovanhemmilla. Asuimme silloin Ruotsissa, eikä sieltä piipahdettu tuomaan lapsia vain hoitoon viikonlopuksi.
Sama juttu minun lasteni kanssa. Heillä on läheiset ja lämpimät välit isoäitiinsä, jonka luona vierailemme pari kertaa vuodessa koko perheellä, tämä isoäiti - minun äitini siis - kun asuu edelleen siellä Ruotsissa.
Vierailija:
tajua, että se lämmin ja läheinen suhde lapsenlapsiin ei synny kuin yhdessä aikaa viettämällä. Moni oikeasti kuvittelee, että ne valokuvat ja puoli tuntia kerran kuussa riittää luomaan lämpimät välit.
vaikka meistä lapsista joskus siltä tuntuukin... Kysy ihan suoraan äidiltäsi, että koskas hän ottaa jonkun lapsista hoitoon. Silloin kun itsellä ei ole pieniä lapsia, sitä tulee kumman sokeaksi ja kuuroksi moisille vinkeille.
Jouluna ja synttäreinä olen muistanut jollakin paremmalla lahjalla. Ei isovanhemmilla ole automaattisesti mitään lastenhoitovelvoitetta. Minä olen ehkä vanhempaa ikäluokkaa kun olen tottunut ettei mitään saa noin vain.
Ja jos vastaa myöntäväsi, kysy samantien milloin sopisi. Kannattaa puhua suoraan vihjailujen sijaan.
Samoin kun(meillä) lapsilla on moraalinen velvollisuus auttaa omia vanhempiamme ja lapsiamme ja muita läheisiämme jos tilanne niin vaatii.
Kyseessä on kuitenkin oma äitisi. Sano suoraan, milloin olisi hyvä, että hän auttaisi lastenhoidossa.
Muista kuitenkin, että jos äitisi kieltäytyy, hänellä on siihen täysi oikeus. Hänellä ei ole velvollisuutta hoitaa lapsenlapsiaan. Mutta jos hänellä on aikaa ja halua, niin siitä vain pyytämään apua.
Siltä tuo minusta ainakin kuulostaa.
Voit toki ihan asiallisesti ja ystävällisesti kysyä ja muistuttaa siitä mitä hän on aiemmin sanonut. Mutta jos hän haluaa nauttia vapaana olostaan eikä hoitaa lapsiasi, niin minkäs sille teet. Jos yhtään lohduttaa, niin me ei olla saatu koskaan lapsenhoitoapua isovanhemmiltam, siis ei koskaan.
on samanlainen anoppi. Ei ole tarjonnut apuaan kertaakaan vaikka olemme tehneet selväksi kuinka rankkaa meillä on valvomisineen ollut. Silti esittää mitä parhainta mummia ulospäin. Olemme pyytäneet hoitoapua ja sitä saaneet kun olemme tarvinneet jonkun tietyn menon takia. Mutta väsyttää aina itse pyytää kun itse ei koskaan tarjoudu. Tulee sellainen olo, että aina sitten häiritsee jos pyytää.
Vierailija:
Mutta väsyttää aina itse pyytää kun itse ei koskaan tarjoudu. Tulee sellainen olo, että aina sitten häiritsee jos pyytää.
Parhainta ja kovasti rakastavaa mummoa äitini esittää ulospäin (toki hän oikeasti lapsia rakastaakin) mutta konkreettinen apu on pitkän pyynnön tulos. Mielummin korvaisi ne ostamansa krääsät lapsille ajalla heidän kanssaan.
ap
tajua, että se lämmin ja läheinen suhde lapsenlapsiin ei synny kuin yhdessä aikaa viettämällä. Moni oikeasti kuvittelee, että ne valokuvat ja puoli tuntia kerran kuussa riittää luomaan lämpimät välit.