Äitini ei ymmärtänyt vihjettäni, että lastenhoitoapu olisi joskus tarpeen
Kehui, kuinka oli t a a s tänään nukkunut aamulla klo11 asti (on puoli vuotta töistä pois).
Ennen vapaalle lähtöään sanoi, että sitten puolen vuoden aikana ehtii hyvin antaa apuaan mm minulle ja aikaa lapsenlapsilleen (kolme alle 6v). Arvatkaa montako kertaa lapsemme ovat olleet pian kuluneen 6kk:n aikana siellä hoidossa? Jep, tasan 0 :(
Niin, tänään siis kehui kuinka pitkään taas oli nukkunut. Itse silmät väsymyksestä ristissä (lapset sairastaneet koko viikon, voitte kuvitella miten ruusuisia ovat yöt olleet... ) huokaisin, että koskahan itse saisi nukkua edes yhden kokonaisen yön. Äitini naurahti siihen, että sitten kun lapset ovat kasvaneet ainakin koululaisiksi. Ei elettäkään, että olisi ehdottanut ottavansa lapset edes päiväksi/yhdeksi yöksi luokseen!!!
Kohta joku marttyyri sanoo, ettei ole isovanhempien tehtävä hoitaa. Ei olekaan, mutta kun edes joskus saisi pikkuisen apua... Varsinkin kun aiemmin lupasi.
Kommentit (71)
ja antoi kovasti ymmärtää ennen tokan lapsen syntymää, että apua ois tulossa. Mutta pettymys oli kova, kun ei mitään kuulunutkaan ja meidän vauva-aika on pitkään ollut koko lailla helvettiä nukkumisten suhteen :((( 11
Jos äitisi kieltäytyy, voit kysyä käykö joku toinen kerta, vai onko nyt niin, ettei hän halua hoitaa lapsia/olla lasten kanssa.
Minä pyydän myös aina itse, jos tarvitsen hoitajaa. En koe sitä tuputtamisena, koska a) isovanhemmat ovat sanoneet, että hoitaminen sopii silloin tällöin ja b) heille on tehty selväksi, että kieltäytyä saa.
Osa lapsistani on jo murrosikäisiä ja heitä isovanhemmat pyytävät kyläilemään erikseen, koska he eivät hoitamista enää kaipaa eivätkä he välttämättä lähde kyläänkään isovanhemmille aina kun itse käymme.
Jos teistä tuntuu vaikealta pyytää apua, miettikää voisitteko korvata avun jollain, jolloin kyse olisi enemmänkin vastapalveluksesta, ettekä kokisi jäävänne kiitollisuudenvelkaan. Itse auttelen vastavuoroisesti anoppiani (joka meillä useimmiten hoitajana on) esimerkiksi ompelemalla tai leikkaamalla häneltä hiuksia ja mieheni auttelee kodin kunnostustöissä. Avun pyytäminen ja antaminen on automaattista.
ja vapaalla ollessaan huomannut että haluaa mieluummin kerätä omia voimia? Älä ole nilkki...
Äitinne ja anoppinne eivät ole mitään lastenhoitajia! Koittakaa nyt tajuta että itse olette lapsenne hommanneet ja itse teidän on niistä myös huolehdittava! Pistää vihaksi tämmöiset valitusvirret, ihan kun äideillä ja anopeilla ei olis oikeutta pitää kiinni siitä että heillä on oma elämä eikä mitään velvollisuuksia omia aikuisia lapsiaan/miniöitään kohtaan.
Tuntevat olonsa sitten erittäin tärkeäksi ja onhan se kiva muille puhua, että pyysivät apua. Se pönkittää itsetuntoa. Onneksi kaikki isovanhemmat eivät halua korostaa omaa erinomaisuuttaan, vaan tarjoavat apua ihan itse.
Vierailija:
Onneksi kaikki isovanhemmat eivät halua korostaa omaa erinomaisuuttaan, vaan tarjoavat apua ihan itse.
Vai vihjailetteko kautta rantain tarvitsevanne apua, jotta toinen älyää tarjota sitä oikeana hetkenä?
Itse en oikein osaa kuvitella tulevaisuudessa käyttäytyväni niin, että jos lapseni tarvitsee apua, minä en sitä anna...
t. sekä auttavaisen äidin että anopin omaava
Vierailija:
Äitinne ja anoppinne eivät ole mitään lastenhoitajia! Koittakaa nyt tajuta että itse olette lapsenne hommanneet ja itse teidän on niistä myös huolehdittava! Pistää vihaksi tämmöiset valitusvirret, ihan kun äideillä ja anopeilla ei olis oikeutta pitää kiinni siitä että heillä on oma elämä eikä mitään velvollisuuksia omia aikuisia lapsiaan/miniöitään kohtaan.
Enää ei ole tervetullut kylään enkä aio vanhainkodissa kuin pikaisesti pyörähtää kerran vuodessa. Ihmissuhteessa on aina kaksi puolta. En suostu hyväksi käytettäväksi.
Ap:han mainitsi, ettei isovanhemmilla mitään velvoitetta tietenkään ole! Mutta onhan tuo p**** että ensin luvataan kuu taivaalta, mutta käytännössä mitään ei tipu.
Kuten moni aikaisemmin tuossa jo neuvoikin, niin ap:n pitää vaan nimenomaisesti pyytää äitiään ottamaan lapset luokseen. Vaikka tosiaan isövanhemmilla ei ole mitään velvollisuutta hoitaa lapsenlapsiaan, niin kyllä samaan " perheeseen" kuuluvien olisi hyvä auttaa ja tukea toisiaan. Jos niin ei tee, ei kannata ihmetellä, jos lapsenlapsista ei koskaan tule läheisiä. Läheisyys kuitenkin syntyy nimenomaan arkisella yhdessäololla ja hoivalla, ei satunnaisesti annetuilla karkkipusseilla tai lintsikäynneillä.
Olen asunut maassa, jossa yhteisöllisyys on yhteiskunnan perusta ja eipä siellä näkynyt uupuneita vanhempia tai masentuneita lapsia. Ai niin, ja siellä oli ymmärretty myös se, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi myös muiden kuin äitinsä kanssa.
olisit miettinyt tulevaa väsymstä ennen lasten tekoa...
Vierailija:
olisit miettinyt tulevaa väsymstä ennen lasten tekoa...
Sinäkö pystyt ennakoimaan elämää?
ei se ole ennakointia, vaan tietoa!!!
tai ei olisi kannatanut tehdä lainkaan lapsia, jokainen tietää että lasten kanssa ei ole helppoa. jos ei pysty hyväksymään sitä että vaikeeta voi tulla olemaan , ei kannata lapsia lainkaan tehdä.
ja muutenkin tuo sinun kielenkäyttö... toivottavasti et puhu lapsillesi tuolla tavalla väsyneenä....
Ja te mollaajat, opetelkaa edes kirjoittamaan oikein. Olisitte huomattavasti vakkuuttavampia.
ai taivas mitkä naurut sain.... kuka se ei osaakkaan kirjoittaa????
nimä yönnän etä vällillä tule kijautusvihreitä!!!
luin ketjun äsken kokonaan, ei taida ap täysillä mennä kun alkaa haukkumaan kaikkia heti
lapset hoitoon. minne vaan!!!!!!!! vitun imbesillit!!!!
ap
ps. kiitti vaan vitusti kaikille
mutta ärsyttää suuresti tuo ulkokultaisuus ja se, että kun pyydetään hoitoapua, niin silloinkaan ei aina ota selvää että käykö nyt oikeasti vai ei. 11