Äitini ei ymmärtänyt vihjettäni, että lastenhoitoapu olisi joskus tarpeen

Vierailija:

Kun puhuimme kuopuksen syntymästä, anoppini sanoi samassa yhteydessä olevansa sinä aikana lomalla. Ja minä hölmö luulin, että hän sitten auttaisi. Mutta ei kertaakaan ole tarjoutunut. Koin jonkinasteisen burnoutin kun kuopus oli muutaman kuukauden ikäinen ja haimme esikoiselle hoitopaikkaa. Sitä ennen mieheni oli jutellut äitinsä kanssa pyynnöstäni useamman kerran ja kertonut, että olen todella uupunut. Anoppi oli niin ymmärtäväistä, mutta silti ei tarjoudu apuun. Miehenikin sanoo, ettei hänen äidistään ota tolkkua, haluaako hän hoitaa vai ei. Jotenkin jättää puheillaan niin epämääräisen vaikutelman. Mieheni on useaan kertaan yrittänyt puhua.

Olen miestäni suorasanaisempi, mutta mieheni ei halua minun puhuvan, koska hänen äitinsä voi järkyttyä jos joutuu sanomaan suoraan KYLLÄ tai EI. Anoppi on niin ulkokultainen ihminen, ei koskaan kehtaa sanoa suoraa mielipidettään mistään asiasta vaan myhäilee vaan jotain ympäripyöreätä. Raivostuttavaa teeskentelyä! Sukulaisissakin aina ihastellaan kun asuvat niin lähellä ja on sitten apua lastenhoidossa. Paskat on.

Ei isovanhemmilla ole mitään pakkoa hoitaa lastenlapsiaan, mutta eikö olisi reilua sanoa se suoraan? Eikä esittää mitä ihastuttavinta mummia, joka on niin lapsenlapsensa jokapäiväisessä elämässä mukana. Muka.

Varsinkin se että vaikka näkee lapsia kerran kuussa puoli tuntia niin ESITTÄÄ muille niin hyvää mummoa. Ihan yököttää.

Ja minun vihjalikusta tai suorasta pyynnöstä ei ole mitään apua, koska äitini on suoraan sanonut, että hän ei jaksa eikä pärjää kolmen kanssa. Ja anoppi ei vain halua ottaa lapsia riesakseen.



Suoraan sanottuna vituttaa ja kovasti!



terveisin kohtalotoveri

eli esim sinä ja minä voisimme sopia, että tyyliin että hei mä ja mun mies haluttas olla tää viikonloppu kasin ottaistkos ja kun vastaat kyllä niin sovitaan heti että millon mä sittenotan sunt tenavat meille, jotta pääsee olemaan ilman tenavia. siis tiedätkös se tukiverkko systemma.



Eli en ole koskaan kieltäytynyt avusta tosin sitä vaan ei aina viitsi rasittaa ystäviään, joten vain n. 4 kertaa vuodessa ollaan oltu missään ilma muksuja:)



mutta siis toimii noin tämä " lapsenhoito rinki" ja on vallan hyvä juttu minusta.



eli tosiaan jos joku mun ystävättäristäni tulisi sanoman vaikka nyt, että tuos lapset meille houitoon ja mee ukkos kanss aleffaan niin taatusti sanoisin, että ja kuinkas paljon tahtoisit että tuon ruokaa ja maitoa taloon, että pärjäätte :)



-53

Ihan todella säälin lapsiasi, jotaka saavat sitten aikuisina pärjätä täysin omillaan...no toisaalta todennäköisesti sinäkin saat sitten maata kaikessa rauhassa makuuvhaavoinesi paskaisissa vaipoissasi, eikä kukaan viitsi tulla katosmaan, koska mitään velvoitettahan siihen ei ole. Äläkä kehtaakaan siellä sitten valittaa.

Onneksi,ONNEKSI mun perhe ja suku toimii täysin toisin. TOisten auttaminen on itsestäänselvyys.

Vierailija:

Äitinne ja anoppinne eivät ole mitään lastenhoitajia! Koittakaa nyt tajuta että itse olette lapsenne hommanneet ja itse teidän on niistä myös huolehdittava! Pistää vihaksi tämmöiset valitusvirret, ihan kun äideillä ja anopeilla ei olis oikeutta pitää kiinni siitä että heillä on oma elämä eikä mitään velvollisuuksia omia aikuisia lapsiaan/miniöitään kohtaan.

Siksi olisi kiva, jos isovanhemmat auttaisivat hoidossa. Meillä kun ei ole mitään tukiverkkoa. 11

Turha yrittää tunkea meille joulun viettoon.

Kerjäsi päästä kummiksi.

En minäkään laita tikkua ristiin sitten kun anoppi on vanhainkodissa. Niin makaa kuin petaa !

Ps Turha sanoa että anoppi saa nyt nauttia elämästä kun on aikoinaan jo hoitanut omat lapsensa. EI OLE, hänen lapsensa hoiti aikoinaan hänen äitinsä !!! Eli samanlainen itsekäs paska ollut koko ikänsä. Tärkeintä kaikenmaailman kissanristijäisissä näyttäytyminen ja " oikeiden" ihmisten tunteminen.

Vierailija:

On eläkkeellä ja mielestään joku aktiivinen seniorikansalainen, juoksee kaiket ajat kaikenmaailman kissanristijäisissä eli AIKAA ON. Lapset on ottanut viimeksi yöksi noin 2 v siiten (lapset ovat jo koululaisia joten eivät ole varmaan liian rasittavia hoidettavia). Lapsia käy katsomassa noin kerran 1-2 kuukaudessa vaikka ajaa meidän ohi JOKA PÄIVÄ. Silloinkin puhuu vain omista asioistaan.

Joo joo en ole vaatimassa hänestä ilmaista lapsenhoitoapua mutta voisi edes osoittaa jonkinlaista kiinnostusta ainoisiin lapsenlapsiin... Olemme päättäneet että antaa olla, emme mekään käy häntä sitten vanhainkodissa katsomassa ! Niin makaa kuin petaa

ja juuri siksi olemme tehneeet tämän ringin, koska kaikki me tiedämme kuinka rankkaa voiolla jos isovnhempia ei jostain syystä ole käytettävissä:)



Ja hyvin on toiminut tämä systeemi. Kaikki on ollut tyytyväisi.



Juuri viikonloppuna oli meillä ystävän lapsia hoidossa ja lokakuun alussa omamme menevät hoitoon:)

IHan oikeasti, kuinka paljon se on isovanhempien " uhanasta vapudesta" pois, jos vaikka kerran kahdessa kuukaudessa hoitaisi lapsenlapsiaan? Ja kuinka suuri apu se olisi sille oman lapsen perheelle?



En voi käsittää, ja onneksi en tuollaisia sukulaisia ole riesakseni saanutkaan.



On tietysti aivan eri asia, jos isovanhemmat on jo vanhoja eivätkä oikeasti jaksa, mutta jos kyse on vain siitä viitsimisestä, niin toivottavasti saavat saman kohtelun osakseen aikanaan.

esikoinen(5v) ollut 5 kertaa päiväsaikaan muutaman tunnin ja juniori kerran (2.5).

Kyllä itse lapseni hoidan, mutta ei anopin tarvisi valehdella hoitamisistaan.



Mun äiti ei oo hoitanut senkään vertaa, sairastaa nivelreumaa ja asutaan kaukana.

mutta yritän ymmärtää heidänkin tilanteensa.

Omilla vanhemmillani on maatila ja töitä tosi paljon, yrittävät rämpiä vielä jonkin aikaa että pääsevät eläkkeelle. Minäkään en mennyt sinne heinätöihin joten... ihan oma vika ;)



Anopilla taas on tosi pätevä syy miksi hän hoitaa paljon toisen sisaruksen lapsia joten ei tulisi mieleenkään pyytää häntä enää meille. Tulee jos vapaaehtoisesti haluaa mutta en odota mitään.



Toiveissa on löytää joku kiva opiskelija tms hoitoavuksi sitten kun tuo vauva vähän tuosta kasvaa ja päästää tissistä irti!

että muutama päivä sitten äitini ehdotti, että pyytäisin apua MLL:lta. NIIN väsynyt en vielä ole (kaikki kunnia MLL:lle) !! Ei sitten tuostakaan itse muistanut mitä on joskus luvannut...

Tasisin väliajoin muistaa hehkuttaa, kuinka ihanaa oli kun sai lapsilleen (meille) hoitoapua ollessamme pieniä. Hoitaja ei ollut oma äitinsä, vaan äitinsä lapseton sisko, jolla ikää oli huomattavasti enemmän kuin äidilläni nyt.

ap

anoppini ehdotti vaikka mitä pph:ta, Mll:ää ja au pairia helpottamaan arkea. Lisäksi esikoista odottaessani ja uutisesta kertoessamme tokaisi, että " Kyllä sitä on odotettukin" . Ja esikoisesta ois aikanaan pitänyt vähän väliä teettää hänelle valokuvia, jotta voi näyttää työkavereilleen. Ihan kun ois ollut siihen aikaa ja voimia silloin! Miksei prkl itse voi ottaa kuvia??? 11

Vierailija:

tai ei olisi kannatanut tehdä lainkaan lapsia, jokainen tietää että lasten kanssa ei ole helppoa. jos ei pysty hyväksymään sitä että vaikeeta voi tulla olemaan , ei kannata lapsia lainkaan tehdä.

ja muutenkin tuo sinun kielenkäyttö... toivottavasti et puhu lapsillesi tuolla tavalla väsyneenä....

anna äitisi olla ja palkkaa lapsenvahti! tai pyydä anoppia! Oletko ihan tyhmä? häh? Luuletko itse hoitavasi lapsenlapsiasi aina kun on vapaata? Vitun tyhmä!

sanon, että kannattaa reilusti pyytää ja kysyä sitä lapsenhoitoapua.

Mä olen omille sanonut, että lapset saa tulla mummolle aina hoitoon, kun vaan tarvitsevat. Nykyään hoidankin ihan päivisin pientä lapsen lasta, kun vanhemmat käyvät työssä. Ja yökyläänkin saa tulla. Joskus olen itse ehdottanut, että tuokaa lapsi tänne, ja useimmiten ovat reilusti pyytäneet, että voiko tyttö tulla hoitoon tai yökylään.

Kun ei me mummot, ainakaan minä, olla mitään ajatusten lukijoita, että milloin sitä hoitoapua sitten oikeesti tarvii, jos ei kysy.

Tuollainen agressiivisyys ei ole tervettä.

vois reilusti sanoa, että eivät halua hoitaa ja sillä siisti. Ja olisivat esittämättä mitään alati lastenlapsia paapovia mummoja.

Tässä ketjussa ongelmana monilla on, että hirveästi isovanhemmat lupailee - ja ulkopuolisille totetutuneena esittää - mutta käytännössä kun sitä apua pyydät, niin " voi että, kun just sillon ei sovi" tai " tuntuu kyllä nyt aika flunssaselta olo" . Ja jos sanoo, että " millonkas sulle sitten sopisi" , niin vastaus kuuluu " että katotaan sitä sitten tuonnempana" . Sitä tuonnempana ei sitten koskaan tule.



Sitten muutaman kerran koettaa uudestaan pyytää. Sitten ei enää viitsi. Eikä siinä mitään - ei ole pakko hoitaa. Mutta ärsyttää sitten kuunnella niitä " voi että, iiihania ovat nuo lapset. Sano sitten, jos tarviit joskus apua" . Ja tuttaville ja kylänmiehille asia kääntyy niin päin, että hirveästi auttelevat ihan koko ajan ja enemmänkin haluaisivat, mutta kun " ei ne vanhemmat tahdo antaa" .



Mua ei ainakaa potuta se, ettei isovanhemmat hoida vaan se, että pitäis koko ajan olla kauheassa kiitollisuudenvelassa näistä katteettomista lupauksista. Mun pitää olla kiitollinen siitä, että mulle sanotaan, että " millon vaan sopii tuoda hoitoon" , mutta oikeasti käytännössä ikinä ei käy.