Lue keskustelun säännöt.
Vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja - onko muilla tällaista?
Meillä on taaperoikää lähestyvä vauva. Vauvalla on ollut haasteita koko ikänsä erityisesti nukkumisen suhteen, joten olemme pyrkineet pitämään säännöllisen päivärytmin ja rutiineista kiinni, sillä ne helpottavat arkea. Tätä on ollut todella vaikea perheen ulkopuolisten ymmärtää. Meillä ei siis ole vauvaa, joka nukahtaisi mihin vain ja kaikki sujuisi superjouhevasti. Haastavan vauvan kanssa ollaankin oltu aika paljon kotona oman perheen kesken ja vieraita (isovanhemmat/ystävät) käy meillä 1-2 kertaa kuussa.
Kun isovanhemmat/ystävät ovat nähneet vauvaa, he eivät ollenkaan ymmärrä miksi rutiinien kanssa pitäisi olla tarkkaa. Jos vauva menee normaalisti päiväunille klo 14, niin olemme päiväunille nukuttamisen ajan kotona hiljaa (päiväunien aikana vauva ei herää meteliin, mutta nukahtamisesta ei tule mitään metelissä). Isovanhemmat/ystävät puhuvat kovaan ääneen, avaavat television/alkavat tehdä jotain meluisaa ja vaikka sanoo, että voitaisiinko nyt olla vartti hiljaa, niin toive kaikuu kuuroille korville. Eivät ylipäätään ymmärrä, miksi vauvan pitää nukkua päiväunet juuri silloin, kun he ovat käymässä (viipyvät useamman tunnin kerrallaan eli unet osuvat joka tapauksessa johonkin väliin).
Ruokailut ovat toinen haaste: nyt on menossa vaihe, että ruoka maistuu huonosti ja silti vieraat haluavat syöttää vauvaa. Sitten turhautuvat, kun vauva ei saa syödyksi ja pää pyörii kuin pöllöllä, kun vauva ihmettelee keittiössä höpöttäviä aikuisia eikä saa ruokarauhaa. Vaikka ruokarauhaa toivoisi, niin sitä ei saada, "koska kyllä se vauva kuitenkin syö, kun minä syötän". Herkästi käy niin, että ruoka ei maistu ja loppupäivän ruokailut ovat haastavia.
Ilta-aikaan käyvät vieraat eivät ymmärrä, että tarvitsisimme rauhaa vauvan iltapuuhiin. Iltapuurot, nukutukset ja muut vievät meillä aikaa. Vieraat odottavat meiltä samaan aikaan seurustelua heidän kanssaan. Ihan suoraan on jouduttu sanomaan, että nyt on aika lähteä kotiin, mutta osa jää silti viivyttelemään, kun haluaisi nähdä vauvan menevän nukkumaan tai eivät usko, että nyt pitää ihan tosissaan lähteä. Muutamat ovat tulleet höpöttämään pinnasängyn luokse "tuitui pikku Eevi-Eevertti, oletko menossa nukkumaan?" ja meinaa mennä hermo, kun vauva ei saa unta vieraan jutellessa. Pahimmillaan iltanukutus vie pari tuntia, kun vauva ei rauhoitu millään ja on levoton vieraiden jäljiltä. Kun olemme oman perheen kesken kotona koko päivän, niin on rauhallisempaa.
Onko muilla vastaavaa, että vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja? Meillä on ollut monesta syystä raskas vauvavuosi ja turhauttaa, kun nuo päivärytmeistä ja rutiineista lipsumiset kaatuvat sitten meidän vanhempien niskaan levottomina iltoina ja huonosti nukuttuina öinä. Vieraitahan tuo ei haittaa, sillä he eivät joudu kestämään itse noita lipsumisten aiheuttamia haasteita. Mitä tällaisen tilanteen kanssa voi tehdä? Emme haluaisi linnoittautua kotiinkaan ja olla täysin näkemättä vieraita.
ap
Kommentit (615)
Lapsi on sellanen mihin sen totuttaa. Turha siinä on mitään erikoista hössöttää. Yleensä se hössötys on just sen takia että vanhemmat haluaa sitä "omaa aikaa" illalla, mieluiten tuntikausia ja sit aamulla väsyttää kun se lapsi herää neljältä aamulla kun on kuudelta illalla laitettu jo nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu, että tuppaa nämä minuutin tarkan rytmin ja totaalihiljaisuuden tarvitsevat vauvat olemaan aina niitä esikoisia. Vanhemmilla on aivan liikaa aikaa stressata ja analysoida joka ininää ja reagointia siihen ja tähän tilanteeseen. Kun sitten syntyy vaikka se kolmas lapsi, hän kulkee muitta mutkitta siinä muun elämän ohessa. Usein äitikin tajuaa jo siinä vaiheessa sen esikoisen vauva-ajan ja oman stressaaminen ja kohkotuksensa koomisuuden. Mutta toki asiasta on aivan turha esikoisen vanhemmille vihjata. Jokaisella on omasta mielestään se harvinaisen erityisherkkä herranterttu, joka nimenomaan vaatii ne kaikki kevätjuhlakuviot toimiakseen kunnolla.
Mun pikkuveljeni oli tuollainen. Muistan hyvin. Huusi iltaisin eikä nukahtanut. Itse esikoisena kuljin aina mukana joka paikassa. Pikkuveljen kanssa oli vaikeampaa kun oltiin kaikki väsyneitä öisestä huudosta.
Vauvat itkevät sängyissään nälkäisinä ja vaipat märkinä, kun äiti "viettää omaa aikaa tupakkia poltellen ja siideriä litkien".
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on sellanen mihin sen totuttaa. Turha siinä on mitään erikoista hössöttää. Yleensä se hössötys on just sen takia että vanhemmat haluaa sitä "omaa aikaa" illalla, mieluiten tuntikausia ja sit aamulla väsyttää kun se lapsi herää neljältä aamulla kun on kuudelta illalla laitettu jo nukkumaan.
Älä viitsi olla naurettava.
Meillä toimii hyvin, että sanon ”nyt hetki hiljaa, kohta lapsi nukahtaa” ja vieraat ovat sen aikaa hiljaa. Jos jollain vieraalla olisi ongelma olla hiljaa, niin ulos lentäisi.
Mun koti, mun säännöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauvat itkevät sängyissään nälkäisinä ja vaipat märkinä, kun äiti "viettää omaa aikaa tupakkia poltellen ja siideriä litkien".
Mikset sitten isukit hoida vauvojaan?
Tämä ketju on täynnä "minäminä" -tyyppejä, jotka eivät kestä että kaverin vauvaa pitää huomioida mitenkään. Vauvan pitää sopeutua, aikuinen ei voi nyt juuri vålittää kuin itsestään, kun tarvii justnythetipaikalla kuuntelijaa edellisillan baarijutuilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä me vieraina ymmärrämme lapsiperheen rutiineja. Ja olemme vanhempia itsekin. Monen vauvaperheen elämä ja toiminta on vaan sellaista kliinisen ylisuojelevaa, että ei olla oltu oikeasti tervetulleita katsomaan vauvaa. Ei ole ollut se touhu enää tervettä, sanon vaan.
Puolestani saavat elää jatkossakin omassa ylisuojelevassa kuplassaan. Sitä voi miettiä, miksi kukaan ei enää käy kylässä eikä ota heitä vieraina vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me vieraina ymmärrämme lapsiperheen rutiineja. Ja olemme vanhempia itsekin. Monen vauvaperheen elämä ja toiminta on vaan sellaista kliinisen ylisuojelevaa, että ei olla oltu oikeasti tervetulleita katsomaan vauvaa. Ei ole ollut se touhu enää tervettä, sanon vaan.
Puolestani saavat elää jatkossakin omassa ylisuojelevassa kuplassaan. Sitä voi miettiä, miksi kukaan ei enää käy kylässä eikä ota heitä vieraina vastaan.
Kavereita onkin kivempi nähdä kahvilassa tai ravintolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai kauheeta mua ahdistaisi, jos vuositolkulla oltaisiin vaan kotona minuttiaikataululla :O eipä olleet omatkaan tenavat hyviä nukkujia mutta ei me silti elämistä lopetettu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me vieraina ymmärrämme lapsiperheen rutiineja. Ja olemme vanhempia itsekin. Monen vauvaperheen elämä ja toiminta on vaan sellaista kliinisen ylisuojelevaa, että ei olla oltu oikeasti tervetulleita katsomaan vauvaa. Ei ole ollut se touhu enää tervettä, sanon vaan.
Puolestani saavat elää jatkossakin omassa ylisuojelevassa kuplassaan. Sitä voi miettiä, miksi kukaan ei enää käy kylässä eikä ota heitä vieraina vastaan.
Kyllä ystävyys kantaa tuollaisenkin vaiheen läpi, jos kyseessä siis on vain ohimenevä vaihe. Jos taas ongelma johtuu siitä että toinen osapuoli (joko lapsiperhe tai ne vieraat) vain sattuu olemaan täysin joustamaton ja itsekäskin niin ehkä ei haittaa vaikka välit viilenisivät. Aiemmin esim. oli kommentti jossa pikkulasten vanhemmat odotti lapsettomalta kaverilta joustamista mutta eivät sitten itse kuitenkaan joustaneet kun tämä sai lapsia ja omat lapset oli jo isompia. Tuo liittyy ehkä enemmän luonteeseen, että on tottunut määräilemään eikä oikein osaa huomioida muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai kauheeta mua ahdistaisi, jos vuositolkulla oltaisiin vaan kotona minuttiaikataululla :O eipä olleet omatkaan tenavat hyviä nukkujia mutta ei me silti elämistä lopetettu.
❤️ Kiitos näistä sanoista! ❤️
Itselläni on 3 lasta. Enkä näe, että missään vaiheessa on mitään ongelmia ollut. Välillä aikataulut venyy ja paukkuu ja se vasta normaalia lapsiarkea onkin. Älkää tehkö elämästänne vaikeaa tämän asian takia. Humpuukia tuo "oma aika". Sitä on minullakin vaimon kanssa iltaisin klo 21-->. Olette itse tehneet valinnan ja saattaneet pienokaisen maailmaan, joka nyt ikävä kyllä teidän "yhteisen oman laatuajan" tärvelee. Pitäkää rutiineista kiinni, mutta löysätkää ministi pipoja.
Hyvää alkavaa uutta vuotta teiden pienelle perheelle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassua kun useammassa kommentissa on ihailtu jotain mahtavaa ulkomaan meininkiä, kuinka jossain siellä "etelässä" ja "ulkomailla" ei ole niin tarkkaa lastenhoidon suhteen. Itselläkin on kokemusta toisesta maasta (ei Euroopan maa) ja ei siellä minusta kyllä olleet ravintolat ja kahvilat tms. täynnä lapsia yötä myöten. Emme itse käyneet pikkulapsiperheissä tuntikausien vierailuilla, meillä käytiin joskus mutta se oli minusta melko ärsyttävää. Juuri tuota samaa ettei annettu tilaa äidille olla äiti ja hoitaa omalla tavalla niitä äitiyteen kuuluvia velvollisuuksia vaan tärkeämpää oli viisastella tai sitten vauvaa ei noteerattu oikein mitenkään vaikka oltiin muka niin tultu katsomaan vauvaa.
Olisiko jossain turistikohteissa enemmän noin, että otetaan rennosti kun ollaan kerran lomalla? Ei tuo rento meininki nimittäin välttämättä koske kaikkia ulkomaan ihmisiä jatkuvasti vaan kyllä muuallakin on myös sitä tavallista arkea että pitää päästä ajoissa nukkumaan että jaksaa nousta töihin ja vanhemmat saattaa olla lasten takia väsyneitä jne.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on sellanen mihin sen totuttaa. Turha siinä on mitään erikoista hössöttää. Yleensä se hössötys on just sen takia että vanhemmat haluaa sitä "omaa aikaa" illalla, mieluiten tuntikausia ja sit aamulla väsyttää kun se lapsi herää neljältä aamulla kun on kuudelta illalla laitettu jo nukkumaan.
Minuakin kiinnostaa mihin aikaan taaperoa laitatte nukkumaan.
Jospa häntä ei vaan vielä silloin nukuta.
Kun kerroit vieraista niin tuskun lapsiperheen vieraar kovin myöhään ovat kylässä.
Mitä jos niinä kertoina kun on vieraita (ei kovin usein teillä) niin antaisitte taaperon vaan olla siinä mukana seurailemassa ja kuuntelemassa aikuisten juttelua. En ihmettele yhtään, että ei hakua mennä toiseen huoneeseen. Kyllä taapero sitten nukkuu sohvalle, syliin tms. Sitten vaan kannatte hissukseen omaan sänkyynsä. Säästytte unitaistelulta ja kaikki voivat olla yhdessä.
Ei ole vaarallista joskus poiketa rutiineista ja ei taapero siitä pilalle mene.
Näin meillä tehtiin, en pakottanut liian aikaisin nukkumaan jos oli muita ihmisiä talossa. Enkä muutenkaan, lapsi nukkuu kun häntä väsyttää, vanhemmat kyllä sen sitten huomaavat tavalla tai toisella.
Jospa tuputatte liikaa nukkumista jo taaperoikäiselle lapselle liian vähällä muulla toiminnalla ja liikaa hissuttelemalla.
Kumman paljon teillä kyläillään näin korona-aikana kun kaikki kontaktit pitäisi olla minimissä.
Sulla on mennyt elämän pyöriminen vauvan ympärillä totaalisen överiksi. Muu maailma ei voi kävelä munankuorilla koska sun vauva. Vauvat kattelee ympärilleen ja ihmettelee kaikkea. Siinä voi syöminen unohtua mutta entäs sitten. Vauva syö kun taas muistuu miten on nälkä. Istutte vaan vähän pitempään siinä pöydän ääressä.
Kyyllä elämästään vaikeaa saa tehtyä kun oikein yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on sellanen mihin sen totuttaa. Turha siinä on mitään erikoista hössöttää. Yleensä se hössötys on just sen takia että vanhemmat haluaa sitä "omaa aikaa" illalla, mieluiten tuntikausia ja sit aamulla väsyttää kun se lapsi herää neljältä aamulla kun on kuudelta illalla laitettu jo nukkumaan.
Minuakin kiinnostaa mihin aikaan taaperoa laitatte nukkumaan.
Jospa häntä ei vaan vielä silloin nukuta.
Kun kerroit vieraista niin tuskun lapsiperheen vieraar kovin myöhään ovat kylässä.
Mitä jos niinä kertoina kun on vieraita (ei kovin usein teillä) niin antaisitte taaperon vaan olla siinä mukana seurailemassa ja kuuntelemassa aikuisten juttelua. En ihmettele yhtään, että ei hakua mennä toiseen huoneeseen. Kyllä taapero sitten nukkuu sohvalle, syliin tms. Sitten vaan kannatte hissukseen omaan sänkyynsä. Säästytte unitaistelulta ja kaikki voivat olla yhdessä.
Ei ole vaarallista joskus poiketa rutiineista ja ei taapero siitä pilalle mene.
Näin meillä tehtiin, en pakottanut liian aikaisin nukkumaan jos oli muita ihmisiä talossa. Enkä muutenkaan, lapsi nukkuu kun häntä väsyttää, vanhemmat kyllä sen sitten huomaavat tavalla tai toisella.
Jospa tuputatte liikaa nukkumista jo taaperoikäiselle lapselle liian vähällä muulla toiminnalla ja liikaa hissuttelemalla.
No ei todellakaan onnistu kaikkien lasten kohdalla tuo että vain nukahtaisi syliin tai sohvalle. Rauhallisempien kohdalla ehkä voi käydäkin noin mutta varsinkin monet vilkkaat ja energiset vauvat/pikkulapset ainakin alkaa vain käydä sitä enemmän ylikierroksilla mitä väsyneempiä ovat, ja todellakin siis tarvitsevat sen tilanteen rauhoittamisen että voivat itsekin rauhoittua. Eikä tuollaisen yliväsyneen lapsen seurassa ole edes mitenkään kiva olla. Tätä asiaa voi olla vaikea ymmärtää jos oma lapsi on ollut helpompi tapaus ja nuo haastavammat on sen perusteella tuominnut huonon vanhemmuuden tulokseksi.
Yrittäkää nyt ymmärtää että kaikki vauvat ei noin vain nukahda, onhan meissä aikuisissakin sellaisia jotka nukahtavat helposti ja sitten niitä joilla on pahoja univaikeuksia. Ei oman kokemuksen perusteella voi yleistää yhtään mitään. Tuo on tuota tyypillistä tuoreen äidin lyttäämistä että kaikki haasteet arjessa on vain itseaiheutettuja ja omaa tyhmyyttä ja ventovieraatkin tietää muka paremmin.
Nämä vauvaperheet, joissa inaustakaan ei saisi kuulua vauvaa nukutettaessa on kyllä aivan ulalla sen lapsensa kanssa. Kyllä lapsen pitää elämän ääniin tottua ja oppia päivärutiinit sovittamaan myös niihin. Liikenteen äänet, rauhallinen puheensorina, telkkari hiljaisella, tiskikoneen ääni jne. ovat normaaleja elämän ääniä. Ihan sekopäistä vaatia koko maailmaa pysähtymään yhden vauvan vuoksi. Se ei todellakaan ole lapsen etu, että opetetaan nukahtamaan vain täyshiljaisuudessa.
Älkää sitten ruikuttako kun ystävät ovat kaikonneet. Eihän kukaan jaksa tuollaista hysteeristä hermoilua ja mykkänä kylässä istumista kun mukavampiakin tapoja viettää aikaa on yllin kyllin tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me vieraina ymmärrämme lapsiperheen rutiineja. Ja olemme vanhempia itsekin. Monen vauvaperheen elämä ja toiminta on vaan sellaista kliinisen ylisuojelevaa, että ei olla oltu oikeasti tervetulleita katsomaan vauvaa. Ei ole ollut se touhu enää tervettä, sanon vaan.
Puolestani saavat elää jatkossakin omassa ylisuojelevassa kuplassaan. Sitä voi miettiä, miksi kukaan ei enää käy kylässä eikä ota heitä vieraina vastaan.Kyllä ystävyys kantaa tuollaisenkin vaiheen läpi, jos kyseessä siis on vain ohimenevä vaihe. Jos taas ongelma johtuu siitä että toinen osapuoli (joko lapsiperhe tai ne vieraat) vain sattuu olemaan täysin joustamaton ja itsekäskin niin ehkä ei haittaa vaikka välit viilenisivät. Aiemmin esim. oli kommentti jossa pikkulasten vanhemmat odotti lapsettomalta kaverilta joustamista mutta eivät sitten itse kuitenkaan joustaneet kun tämä sai lapsia ja omat lapset oli jo isompia. Tuo liittyy ehkä enemmän luonteeseen, että on tottunut määräilemään eikä oikein osaa huomioida muita.
Ei se liity luonteeseen vaan nykyiseen elämänmenoon. Nykyään koululaisperheiden mutta myös aikuisten elämä on aikataulutettua. Vaikka ei olisi vakiomenoja, niin vapaa-aikaan bookataan niin monta aktiviteettia, että koko ajan on kiire seuraavaan. Minun lapsuudessani ihmiset kävivät raskaassa työssä, oli ehkä pari harrastusta ja sitten kyläiltiin. Sitä pidettiin kivana ja tärkeänä. Joskus joku perheenäiti valitti, ettei joka arki-ilta jaksaisisi kyläilijöitä, mutta enimmäkseen oltiin iloisia kun joku pistäytyi. Nykyään ei ole aikaa vain istua juttelemassa. Niilläkin joilla lapset ovat isoja on koko ajan jotain menoja. Sitten valitetaan, etteivät lapset ole tottuneet kyläilijöihin.
Lapsettomien aikuistenkaan ei tarvitse valittaa, jos muutaman kerran kuukaudessa yö menee valvoessa unettomuuden vuoksi.