Lue keskustelun säännöt.
Vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja - onko muilla tällaista?
Meillä on taaperoikää lähestyvä vauva. Vauvalla on ollut haasteita koko ikänsä erityisesti nukkumisen suhteen, joten olemme pyrkineet pitämään säännöllisen päivärytmin ja rutiineista kiinni, sillä ne helpottavat arkea. Tätä on ollut todella vaikea perheen ulkopuolisten ymmärtää. Meillä ei siis ole vauvaa, joka nukahtaisi mihin vain ja kaikki sujuisi superjouhevasti. Haastavan vauvan kanssa ollaankin oltu aika paljon kotona oman perheen kesken ja vieraita (isovanhemmat/ystävät) käy meillä 1-2 kertaa kuussa.
Kun isovanhemmat/ystävät ovat nähneet vauvaa, he eivät ollenkaan ymmärrä miksi rutiinien kanssa pitäisi olla tarkkaa. Jos vauva menee normaalisti päiväunille klo 14, niin olemme päiväunille nukuttamisen ajan kotona hiljaa (päiväunien aikana vauva ei herää meteliin, mutta nukahtamisesta ei tule mitään metelissä). Isovanhemmat/ystävät puhuvat kovaan ääneen, avaavat television/alkavat tehdä jotain meluisaa ja vaikka sanoo, että voitaisiinko nyt olla vartti hiljaa, niin toive kaikuu kuuroille korville. Eivät ylipäätään ymmärrä, miksi vauvan pitää nukkua päiväunet juuri silloin, kun he ovat käymässä (viipyvät useamman tunnin kerrallaan eli unet osuvat joka tapauksessa johonkin väliin).
Ruokailut ovat toinen haaste: nyt on menossa vaihe, että ruoka maistuu huonosti ja silti vieraat haluavat syöttää vauvaa. Sitten turhautuvat, kun vauva ei saa syödyksi ja pää pyörii kuin pöllöllä, kun vauva ihmettelee keittiössä höpöttäviä aikuisia eikä saa ruokarauhaa. Vaikka ruokarauhaa toivoisi, niin sitä ei saada, "koska kyllä se vauva kuitenkin syö, kun minä syötän". Herkästi käy niin, että ruoka ei maistu ja loppupäivän ruokailut ovat haastavia.
Ilta-aikaan käyvät vieraat eivät ymmärrä, että tarvitsisimme rauhaa vauvan iltapuuhiin. Iltapuurot, nukutukset ja muut vievät meillä aikaa. Vieraat odottavat meiltä samaan aikaan seurustelua heidän kanssaan. Ihan suoraan on jouduttu sanomaan, että nyt on aika lähteä kotiin, mutta osa jää silti viivyttelemään, kun haluaisi nähdä vauvan menevän nukkumaan tai eivät usko, että nyt pitää ihan tosissaan lähteä. Muutamat ovat tulleet höpöttämään pinnasängyn luokse "tuitui pikku Eevi-Eevertti, oletko menossa nukkumaan?" ja meinaa mennä hermo, kun vauva ei saa unta vieraan jutellessa. Pahimmillaan iltanukutus vie pari tuntia, kun vauva ei rauhoitu millään ja on levoton vieraiden jäljiltä. Kun olemme oman perheen kesken kotona koko päivän, niin on rauhallisempaa.
Onko muilla vastaavaa, että vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja? Meillä on ollut monesta syystä raskas vauvavuosi ja turhauttaa, kun nuo päivärytmeistä ja rutiineista lipsumiset kaatuvat sitten meidän vanhempien niskaan levottomina iltoina ja huonosti nukuttuina öinä. Vieraitahan tuo ei haittaa, sillä he eivät joudu kestämään itse noita lipsumisten aiheuttamia haasteita. Mitä tällaisen tilanteen kanssa voi tehdä? Emme haluaisi linnoittautua kotiinkaan ja olla täysin näkemättä vieraita.
ap
Kommentit (615)
Vierailija kirjoitti:
Apua, kuka tuota jaksaa lukea?
Lyhyesti:
AP:n herranterttu ei saa nukuttua, eikä syötyä, kun heillä käy vieraita, jotka eivät ymmärrä pitää turpaansa kiinni vaikka käsketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että teillä on mennyt vähän överiksi tuo lapsen ympärillä pyöriminen ja se ärsyttää ihmisiä.
Sehän se onkin fiksun ihmisen merkki, että rupeaa kylässä ollessaan kouluttamaan miten väsyneen vauvaperheen pitäisi elää.
Kyllä vanhemmilla on oikeus yrittää nukkua mahdollisimman normaalit yöunet vaikka se jonkun ulkopuolisen silmään näyttäisi ihan hirveän tuomittavalta lapsen pillin mukaan hyppimiseltä. Kun ei se sitä näköjään kuitenkaan ole.
Näillä samoilla kouluttajilla on tarvetta kouluttaa muulloinkin. Esim. syötetään allergiselle lapselle salaa sitä allergeenia, jotta voitaisiin naureskella, kun ei siitä mitään seuraa.
Ei välttämättä heti paikan päällä seuraakaan, mutta seuraavan yön lapsi itkee mahakipujaan, kun ruokaan oli piilotettu maitoa tai munaa tai muuta näkymätöntä allergeenia.
Joskus oireet alkavat jo heti, ja silloinkin vaan selitellään "no emmä tiennyt, että se on tuollaista".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että teillä on mennyt vähän överiksi tuo lapsen ympärillä pyöriminen ja se ärsyttää ihmisiä.
Sehän se onkin fiksun ihmisen merkki, että rupeaa kylässä ollessaan kouluttamaan miten väsyneen vauvaperheen pitäisi elää.
Kyllä vanhemmilla on oikeus yrittää nukkua mahdollisimman normaalit yöunet vaikka se jonkun ulkopuolisen silmään näyttäisi ihan hirveän tuomittavalta lapsen pillin mukaan hyppimiseltä. Kun ei se sitä näköjään kuitenkaan ole.
Näillä samoilla kouluttajilla on tarvetta kouluttaa muulloinkin. Esim. syötetään allergiselle lapselle salaa sitä allergeenia, jotta voitaisiin naureskella, kun ei siitä mitään seuraa.
Ei välttämättä heti paikan päällä seuraakaan, mutta seuraavan yön lapsi itkee mahakipujaan, kun ruokaan oli piilotettu maitoa tai munaa tai muuta näkymätöntä allergeenia.
Joskus oireet alkavat jo heti, ja silloinkin vaan selitellään "no emmä tiennyt, että se on tuollaista".
Meillä on just tätä!!
Annetaan jotain, mikä ei sovi lapselle ja sitten sanotaan, ettei tästä mitään tullut. Me vanhemmat sitten valvotaan itkuisen ja kipeän lapsen kanssa parikin yötä tuon jälkeen, rasvaillaan ihottumat ja kuunnellaan levottomat kitinät, kun lapsi menee allergisoivista asioista levottomaksi.
Ei ihm että vauva on huonouninen, kun on opetettu nukkumaan täydellisessä hiljaisuudessa 🙄 Väärille urille lähdetty jo heti tuossa.
Ap, käytä tilaisuus hyväksesi ja lähde vaikka lenkille tai mene lepäämään. Kun vieraat viihtyy teillä noin hyvin niin voivat hoitaa vauvaa. Joskus vieraammat hoitajat saa vauvan nukkumaan tai syömään eri tavalla kuin vanhemmat. Ei vauvasi muutaman tunnin aikana vahingoitu :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että teillä on mennyt vähän överiksi tuo lapsen ympärillä pyöriminen ja se ärsyttää ihmisiä.
Sehän se onkin fiksun ihmisen merkki, että rupeaa kylässä ollessaan kouluttamaan miten väsyneen vauvaperheen pitäisi elää.
Kyllä vanhemmilla on oikeus yrittää nukkua mahdollisimman normaalit yöunet vaikka se jonkun ulkopuolisen silmään näyttäisi ihan hirveän tuomittavalta lapsen pillin mukaan hyppimiseltä. Kun ei se sitä näköjään kuitenkaan ole.
Enpä ole sellaista tehnyt tai sellaiseen kannustanut, vaan ap:ta pienoisesti miettimään, että voisiko hän jotenkin fiksummin hoitaa asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo-o. Meillä anoppi kylässä ihmetteli vieläkö tuo vauva nukkuu päiväunia (ikää 4kk). Eikö enää muista omien lastensa vauva-aikaa tuon vertaa vai eikö ne muka nukkuneet päiväunia?
Ja se vauva pistetään nukkumaan just silloin kun sitä väsyttää. Onko se nyt oikeesti vieraillakaan kivaa "seurustella" yliväsyneen vauvan kanssa joka vain kitisee ja karjuu naama punaisena?
Tuollaisella hössötyksellä juurikin tehdään niitä hankalia vauvoja/taaperoita. Ei kannata pörrätä sen vauvan ympärillä, vaan ottaa sellainen asenne että vauva tulee siinä muun elämän mukana. Joudutte eristäytymään sinne kotiinne vielä vuosiksi jos vauvalle opetetaan kellontarkat rutiinit ja tavat joista ei ikinä voi poiketa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ihm että vauva on huonouninen, kun on opetettu nukkumaan täydellisessä hiljaisuudessa 🙄 Väärille urille lähdetty jo heti tuossa.
Nukahtamaan. Ei nukkumaan.
Kahden aikuisen kodissa tuppaa olemaan aika hiljaista, joten vauva on tottunut hiljaisuuteen. Meilläkin huomasi esikoisesta selvästi, rassukka jo mahassa stressaantui kovin, kun olin vieraana lastenjuhlissa ja oli kauheasti kiljuntaa ympärillä.
Seuraava lapsi tottui jo ennen syntymäänsä siihen, että elämässä on meteliä.
Mä oon kyllä heittänyt ihmiset pihalle aina, kun alkaa iltarauhoittumiset. Tai en nyt konkreettisesti heittänyt, mutta sanonut "me ollaan menossa pian iltapesulle ja nukkumaan, tulisitteko taas kylään x päivänä" tms. Aina on vieraat tajunneet lähteä. Ja ihmisiä olen kutsunut silloin, kun ei ole ollut päiväuniaika. Jos ollaan oltu muualla kylässä, niin olen mennyt nukuttamaan johonkin sovittuun huoneeseen ja sulkenut oven. Ei ole ikinä kukaan tullut ovea aukomaan, mutta ihan vapaasti olen antanut heidän jutella toisessa huoneessa.
Syömisten kanssa meillä on ollut hyvin pieniruokaisia vauvoja normaalistikin, joten ei ole ollut väliä, jos syöttäjä ei ole saanut syötettyä juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kerran hulluuttani viikon lomalla tällaisten vanhempien kanssa. Se oli oikeasti aivan hirveää. KAIKKI olisi pitänyt pyöriä heidän rytmissään, heidän tarpeissaan ja heidän lapsensa mukaan.
Itsellä kolme lasta mukana ja minun piti mukauttaa heidän syömisensä tähän ainokaiseen (myös kahden omani, jotka oli nuorempia kuin tämä nelivuotias), mitään siis mitään ei voinut tehdä jos se oli vähänkään ohi tämän ainokaisen comfort zonen ulkopuolella joten ei juostu, ei pelattu, ei leikitty, ei käyty missään. Ainokainen harrasti muskaria, joten laulaa sai, mutta vain lauluja, joita hän osasi.
Tablettia ei saanut katsoa. Eli käytännössä piti istua ja odottaa hiljaa, mitä seuraavaksi ainokainen halusi.
Rytmi oli ainoastaan heidän mukaansa, aamulla noustiin heidän mukaansa, päiväuni oli heidän mukaansa, ateriat heidän mukaansa ja illalla piti kaikkien hiljentyä 19.30, koska muuten ainokainen ei saanut rauhoituttua.
Ainokaisen äiti ja isä seurasi koko ajan haukan katseella missä ainokainen on. Kerran päästivät pihalle muiden lasten ja kolmen aikuisen kanssa, mutta senkin aikaa tuijottivat seisten pihalle nenä lasissa.
Oikeasti. Ei ikinä enää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo-o. Meillä anoppi kylässä ihmetteli vieläkö tuo vauva nukkuu päiväunia (ikää 4kk). Eikö enää muista omien lastensa vauva-aikaa tuon vertaa vai eikö ne muka nukkuneet päiväunia?
Ja se vauva pistetään nukkumaan just silloin kun sitä väsyttää. Onko se nyt oikeesti vieraillakaan kivaa "seurustella" yliväsyneen vauvan kanssa joka vain kitisee ja karjuu naama punaisena?
Ne ajattelevat, että vauva on minikokoinen aikuinen ja vauvasta on tosi kiva seurustella aikuisten kanssa. Siksi vauva ei saa mennä nukkumaan ja se karjuminen nyt ei ainakaan väsymyksestä tai seurasta johdu. Äidistä se johtuu, joka nyrpeänä yrittää saada vietyä vauvan nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsikeskeisyys on mennyt monella vähän yli. Sieltä omalta mukavuus alueelta pitäisi uskaltaa tulla pois. Lapset kasvaa osaksi yhteisöä ja kodinseinien sisäpuolelle vangitseminen ei ole yhdellekään lapselle hyväksi.
Ap sun nipottava asenne ei ole tuottanut tulosta kun vauvan kanssa on edelleen niin hankalaa. Mitä jos relaisit vähän?
Vierailija kirjoitti:
Joo-o. Meillä anoppi kylässä ihmetteli vieläkö tuo vauva nukkuu päiväunia (ikää 4kk). Eikö enää muista omien lastensa vauva-aikaa tuon vertaa vai eikö ne muka nukkuneet päiväunia?
No, anoppi oli jo todennäköisesti töissä kun hänen lapsi oli 4kk.
Tuttavani on kans aina höösännyt noiden lasten päiväunien kanssa. Isossa omakotitalossa ei voinut edes kahvia keittää kun lapsi nukkui yläkerrassa päiväunia :D en ihmettele miten jotkut kokee lapsiperhe-elämän niin raskaana.
Teillä on todella pitkä, yksinäinen ja kivinen tie edessä, jos noin meinaatte jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo-o. Meillä anoppi kylässä ihmetteli vieläkö tuo vauva nukkuu päiväunia (ikää 4kk). Eikö enää muista omien lastensa vauva-aikaa tuon vertaa vai eikö ne muka nukkuneet päiväunia?
No, anoppi oli jo todennäköisesti töissä kun hänen lapsi oli 4kk.
Kotiäitinä se oli.
Jaa, minulla on viisi, ja minä kyllä ymmärrän ap:ta. Ihan rennosti otan omieni kanssa, eikä meillä ”maailma pyöri meidän ympärillä”, vauvakin menee lähinnä siinä sivussa. Siitä huolimatta minusta on ihan luonnollista, että väsynyt vauva pääsee unille, huonoruokainen vauva saadaan syötettyä vanhempien parhaaksi katsomalla tavalla, unille menevän vauvan vieressä ei pidetä hälinää (viimeistään jos pyydetään), ja kukaan ei ihmettele, että pitääkö sen vauvan nukkua just nyt.
Ehkä ap:lla oli liian perusteellinen selitys ja useimmat eivät jaksaneet lukea sitä, mutta minusta kyse oli tällaisista asioista, eikä siitä, että pitää olla hiirenhiljaa ja just millilleen määritellyissä rajoissa.