Molemmat vanhemmat töissä, silti lapsen päivähoitopaikkaa piti odottaa 3 kuukautta
Vielä viikko jäljellä odotusta. Rupeen olemaan jo aivan loppu, vaikka itse töihin halusinkin palata. Meillä ei ole kolmeen kuukauteen ollut yhteistä aikaa perheen kanssa, saati puolison. Hän on nukkumassa kun tulen illalla töistä kotiin.
Puolisoni siis käy töissä päivisin ja itse olen hoitanut lastamme kotona reilun vuoden. Olen kuitenkin kokenut sen luokan yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä että se on vaikuttanut todella pahasti mielialaani ja olen ollut masentunutkin. Ikävä töihin ja takaisin sosiaaliseen elämään on ollut kova. Aloin hakea töitä ja yllätyksekseni sain paikan heti. Toki otin sen riemulla vastaan ja lähetin molempien työsopimukset varhaiskasvatus-ihmiselle (lapsellemme oli siis jo päivähoitopaikka vetämässä), mutta saimme aikaistusta vain kuukauden (alunperin olin siinä uskossa, että päivähoitopaikan voi saada jopa parissa viikossa työn takia, tämä luki jossain paperissa).
Nyt olen siis itse tehnyt pelkkiä iltavuoroja koko tämän ajan. Aamuja en voi tehdä, koska aamut ja päivät hoidan lasta kotona. Kun puoliso tulee kotiin kahden maissa vuoro vaihtuu ja minä riennän töihin. Tulen kotiin puoli 11 aikoihin illalla ja aamulla taas kukonlaulun aikaan lapsen kanssa touhuamaan. Teen töitä myös viikonloppuisin.
Tiedän että tämä on monelle ihan normaalia arkea mutta alan itse olla aika loppu. Onneksi päivähoidon aloitukseen ei ole enää pitkä aika ja lasken siihen päiviä.
Ja juu, pääkaupunkiseudulla asustellaan. Pitkät jonot on päiväkoteihin eikä kukaan sille mitään voi. Halusin vaan raivonaputella tämän sekavan tarinan kun rupes taas ärsyttämään :)
Kommentit (67)
Ööö onko teidän äititeresoiden mielestä lapsi onnellinen vain silloin kun äiti hoitaa kotona 5-vuotiaaksi asti?
Pikkusen kyllästyttää tää jeesuksen vanha ajattelu! Äidin paikka on kotona. Entäs yksinhuoltajat? Entäs ne, joilla ei ole tukiverkkoa? Entäs ne, joiden lapset ovat todella vilkkaita ja sosiaalisia ja joiden ainoat kontaktit muihin lapsiin ovat siellä päiväkodissa? Kaikilla ei todellakaan ole kymmeniä serkkuja ja sisaruksia saati kavereita joiden kanssa mammalomaillaan onnellisina kahviloita kierellen bebet kainalossa.
Joillekin kotiäitiys voi tosiaan olla ap:n kuvaamaa yksinäisyyttä. Silloin olisi mielestäni parasta kaikille vilkkaan mukulan päästä päiväkotiin ja äidin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Ööö onko teidän äititeresoiden mielestä lapsi onnellinen vain silloin kun äiti hoitaa kotona 5-vuotiaaksi asti?
Pikkusen kyllästyttää tää jeesuksen vanha ajattelu! Äidin paikka on kotona. Entäs yksinhuoltajat? Entäs ne, joilla ei ole tukiverkkoa? Entäs ne, joiden lapset ovat todella vilkkaita ja sosiaalisia ja joiden ainoat kontaktit muihin lapsiin ovat siellä päiväkodissa? Kaikilla ei todellakaan ole kymmeniä serkkuja ja sisaruksia saati kavereita joiden kanssa mammalomaillaan onnellisina kahviloita kierellen bebet kainalossa.
Joillekin kotiäitiys voi tosiaan olla ap:n kuvaamaa yksinäisyyttä. Silloin olisi mielestäni parasta kaikille vilkkaan mukulan päästä päiväkotiin ja äidin töihin.
Noin pieni lapsi kuin Ap:lla on ei tarvitse sosiaalisia kontakteja. Esim puistoissa kyllä näkee muita lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö onko teidän äititeresoiden mielestä lapsi onnellinen vain silloin kun äiti hoitaa kotona 5-vuotiaaksi asti?
Pikkusen kyllästyttää tää jeesuksen vanha ajattelu! Äidin paikka on kotona. Entäs yksinhuoltajat? Entäs ne, joilla ei ole tukiverkkoa? Entäs ne, joiden lapset ovat todella vilkkaita ja sosiaalisia ja joiden ainoat kontaktit muihin lapsiin ovat siellä päiväkodissa? Kaikilla ei todellakaan ole kymmeniä serkkuja ja sisaruksia saati kavereita joiden kanssa mammalomaillaan onnellisina kahviloita kierellen bebet kainalossa.
Joillekin kotiäitiys voi tosiaan olla ap:n kuvaamaa yksinäisyyttä. Silloin olisi mielestäni parasta kaikille vilkkaan mukulan päästä päiväkotiin ja äidin töihin.
Noin pieni lapsi kuin Ap:lla on ei tarvitse sosiaalisia kontakteja. Esim puistoissa kyllä näkee muita lapsia.
Ei hyvä jumala XD ihan tosissas väität että kaikki lapset on samanlaisia ja samat tarpeet?
Jos sulla on passiivinen lapsi niin yllätys: kaikilla ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö onko teidän äititeresoiden mielestä lapsi onnellinen vain silloin kun äiti hoitaa kotona 5-vuotiaaksi asti?
Pikkusen kyllästyttää tää jeesuksen vanha ajattelu! Äidin paikka on kotona. Entäs yksinhuoltajat? Entäs ne, joilla ei ole tukiverkkoa? Entäs ne, joiden lapset ovat todella vilkkaita ja sosiaalisia ja joiden ainoat kontaktit muihin lapsiin ovat siellä päiväkodissa? Kaikilla ei todellakaan ole kymmeniä serkkuja ja sisaruksia saati kavereita joiden kanssa mammalomaillaan onnellisina kahviloita kierellen bebet kainalossa.
Joillekin kotiäitiys voi tosiaan olla ap:n kuvaamaa yksinäisyyttä. Silloin olisi mielestäni parasta kaikille vilkkaan mukulan päästä päiväkotiin ja äidin töihin.
Noin pieni lapsi kuin Ap:lla on ei tarvitse sosiaalisia kontakteja. Esim puistoissa kyllä näkee muita lapsia.
Ei hyvä jumala XD ihan tosissas väität että kaikki lapset on samanlaisia ja samat tarpeet?
Jos sulla on passiivinen lapsi niin yllätys: kaikilla ei ole
Ihan tutkittu juttu, alle 2v ei tarvitse.
Ap tee palvelus lapsellesi ja varhaiskasvatukselle: pidä lapsesi vielä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ap tee palvelus lapsellesi ja varhaiskasvatukselle: pidä lapsesi vielä kotona.
Jokaisella lapsella on oikeus tulla varhaiskasvatetuksi. Varhaiskasvatus on lasta itseään varten, ei vanhempien työssäkäyntiä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tee palvelus lapsellesi ja varhaiskasvatukselle: pidä lapsesi vielä kotona.
Jokaisella lapsella on oikeus tulla varhaiskasvatetuksi. Varhaiskasvatus on lasta itseään varten, ei vanhempien työssäkäyntiä varten.
No aika harvassa paikassa saa mitään varhaiskasvatusta.
Minulla kävi esikoisen kanssa niin, että hänen ollessa pieni päätin alkuvuodesta hakea opiskelmaan. En siis voinut tietää pääsenkö, mutta ajattelin, että no, minä haen sitä varhaiskasvatuspaikkaa joka tapauksessa sinne syksyyn ja palaan sitten silloin hoitovapaalta töihin, jos en opiskelemaan pääse. Olin siis hyvissä ajoin vähintään 4kk ennen tarvetta liikenteessä.
Sain opiskelupaikan mutta kun kyseessä oli esikoiseni, en oikein tiennyt miten nämä hommat toimii joten odottelin kiltisti päivähoitopaikkaa. Pari viikkoa ennen opiskelujen alkuja asia tuli puheeksi neuvolassa jolloin terveydenhoitaja ohjeisti soittelemaan perään, ei pitäisi ilmoitus mennä näin tiukille.
No eihän ne olleet mitään tehneet sen meidän paikan eteen ja joka paikassa oli täyttä! Minun onnekseni ihan naapurissa oli juuri aloittanut uusi yksityinen päiväkoti joilla oli toiminta vasta käynnistymässä ja vain muutama lapsi joten sieltä järjestyi paikka heti. Tästä viisastuneena kuopuksen kanssa laitoin paperit vetämään 9kk päähän heti kun lapsi syntyi, ja sovin sitten päiväkodin kanssa myöhäisemmästä aloituksesta, kun omat aikataulut ja järjestelyt oli selvillä.
Systeemi on kyllä todella huono, harva oikeasti kykenee suunnittelemaan sen 4kk etukäteen, elämäntilanteet kun muuttuvat ja lapsetkin ovat niin erilaisia, ja sitten niitä asioita ei kunnan puolelta saada hoidettua edes siinä neljässä kuukaudessa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tee palvelus lapsellesi ja varhaiskasvatukselle: pidä lapsesi vielä kotona.
Jokaisella lapsella on oikeus tulla varhaiskasvatetuksi. Varhaiskasvatus on lasta itseään varten, ei vanhempien työssäkäyntiä varten.
No aika harvassa paikassa saa mitään varhaiskasvatusta.
Varhaiskasvatus on nimenomaan sitä varten, että siellä saa varhaiskasvatusta. Jos se olisi pelkkä hoitopaikka niin se ei olisi varhaiskasvatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö onko teidän äititeresoiden mielestä lapsi onnellinen vain silloin kun äiti hoitaa kotona 5-vuotiaaksi asti?
Pikkusen kyllästyttää tää jeesuksen vanha ajattelu! Äidin paikka on kotona. Entäs yksinhuoltajat? Entäs ne, joilla ei ole tukiverkkoa? Entäs ne, joiden lapset ovat todella vilkkaita ja sosiaalisia ja joiden ainoat kontaktit muihin lapsiin ovat siellä päiväkodissa? Kaikilla ei todellakaan ole kymmeniä serkkuja ja sisaruksia saati kavereita joiden kanssa mammalomaillaan onnellisina kahviloita kierellen bebet kainalossa.
Joillekin kotiäitiys voi tosiaan olla ap:n kuvaamaa yksinäisyyttä. Silloin olisi mielestäni parasta kaikille vilkkaan mukulan päästä päiväkotiin ja äidin töihin.
Noin pieni lapsi kuin Ap:lla on ei tarvitse sosiaalisia kontakteja. Esim puistoissa kyllä näkee muita lapsia.
Ei hyvä jumala XD ihan tosissas väität että kaikki lapset on samanlaisia ja samat tarpeet?
Jos sulla on passiivinen lapsi niin yllätys: kaikilla ei ole
Kuule kun lapsen kehitystä on tutkittu jo vuosisatoja. Alle kaksivuotias ei hyödy varhaiskasvatuksesta yhtikäs mitään.
Olen vienyt lapseni 10kk vanhana hoitoon, tosin siihen maailman aikaan perhepäivähoitajalle, silloin 80-luvulla ei kukaan arvostellut valintaani. Parin vuoden päästä syntyi toinen lapsi ja lama vei työpaikan, jouduin etsimään uuden ja olin kotona kunnes kuopus oli 3v.
Molemmista on tullut kunnon ihmisiä, molemmat ovat vanhempia, onneksi nykymaailmassa myös isät osallistuvat ihan toisin lasten arkeen ja reippaat lapset ovat olleet 10kk vanhasta muutaman päivän viikossa hoidossa ja välillä kotona jommankumman vanhemman kanssa. Hyväkäytöksisiä iloisia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kävi esikoisen kanssa niin, että hänen ollessa pieni päätin alkuvuodesta hakea opiskelmaan. En siis voinut tietää pääsenkö, mutta ajattelin, että no, minä haen sitä varhaiskasvatuspaikkaa joka tapauksessa sinne syksyyn ja palaan sitten silloin hoitovapaalta töihin, jos en opiskelemaan pääse. Olin siis hyvissä ajoin vähintään 4kk ennen tarvetta liikenteessä.
Sain opiskelupaikan mutta kun kyseessä oli esikoiseni, en oikein tiennyt miten nämä hommat toimii joten odottelin kiltisti päivähoitopaikkaa. Pari viikkoa ennen opiskelujen alkuja asia tuli puheeksi neuvolassa jolloin terveydenhoitaja ohjeisti soittelemaan perään, ei pitäisi ilmoitus mennä näin tiukille.
No eihän ne olleet mitään tehneet sen meidän paikan eteen ja joka paikassa oli täyttä! Minun onnekseni ihan naapurissa oli juuri aloittanut uusi yksityinen päiväkoti joilla oli toiminta vasta käynnistymässä ja vain muutama lapsi joten sieltä järjestyi paikka heti. Tästä viisastuneena kuopuksen kanssa laitoin paperit vetämään 9kk päähän heti kun lapsi syntyi, ja sovin sitten päiväkodin kanssa myöhäisemmästä aloituksesta, kun omat aikataulut ja järjestelyt oli selvillä.Systeemi on kyllä todella huono, harva oikeasti kykenee suunnittelemaan sen 4kk etukäteen, elämäntilanteet kun muuttuvat ja lapsetkin ovat niin erilaisia, ja sitten niitä asioita ei kunnan puolelta saada hoidettua edes siinä neljässä kuukaudessa...
Ei pidä hankkia lapsia jos ei edes 4 kuukauden päähän pysty elämäänsä suunnittelemaan. Jestas!
Huomaa miten pihalla vanhemmat ovat nykyisestä varhaiskasvatuksesta. Jos vanhemmat olisivat siellä kärpäsenä katossa vaikkapa viikon seuraamassa niin veikkaan, että vain muutama veisi lapsensa hoitoon.
Meillä tällä hetkellä voi mennä yli 6kk, että saa paikan mistään. Onneksi omat lapset meni hoitoon siinä välissä, että koronan takia moni oli ottanut lapset kokonaan kotiin. Itse taas jouduin siinä välissä palaamaan töihin. Mutta meillä silti pitkälti hoidetaan lapset niin, että toinen tekee iltaa ja toinen aamua. Ei tule niin pitkiä hoitopäiviä lapsilla. Mielestäni se 10 tuntia hoidossa on liikaa, koska meillä molemmilla on pitkä työmatka. Eli eipä täälläkään ole yhteistä aikaa juuri ikinä. Sitä vaan pitää ajatella, että asiat helpottuu, kun lapset kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö onko teidän äititeresoiden mielestä lapsi onnellinen vain silloin kun äiti hoitaa kotona 5-vuotiaaksi asti?
Pikkusen kyllästyttää tää jeesuksen vanha ajattelu! Äidin paikka on kotona. Entäs yksinhuoltajat? Entäs ne, joilla ei ole tukiverkkoa? Entäs ne, joiden lapset ovat todella vilkkaita ja sosiaalisia ja joiden ainoat kontaktit muihin lapsiin ovat siellä päiväkodissa? Kaikilla ei todellakaan ole kymmeniä serkkuja ja sisaruksia saati kavereita joiden kanssa mammalomaillaan onnellisina kahviloita kierellen bebet kainalossa.
Joillekin kotiäitiys voi tosiaan olla ap:n kuvaamaa yksinäisyyttä. Silloin olisi mielestäni parasta kaikille vilkkaan mukulan päästä päiväkotiin ja äidin töihin.
Noin pieni lapsi kuin Ap:lla on ei tarvitse sosiaalisia kontakteja. Esim puistoissa kyllä näkee muita lapsia.
Ei hyvä jumala XD ihan tosissas väität että kaikki lapset on samanlaisia ja samat tarpeet?
Jos sulla on passiivinen lapsi niin yllätys: kaikilla ei oleKuule kun lapsen kehitystä on tutkittu jo vuosisatoja. Alle kaksivuotias ei hyödy varhaiskasvatuksesta yhtikäs mitään.
Mistä tiedät? Suomessa on ollut varhaiskasvatusta vasta vuodesta 2015 lähtien. Sitä ennen oli päivähoito. Yksikään varhaiskasvatuksessa ollut ei ole vielä aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö onko teidän äititeresoiden mielestä lapsi onnellinen vain silloin kun äiti hoitaa kotona 5-vuotiaaksi asti?
Pikkusen kyllästyttää tää jeesuksen vanha ajattelu! Äidin paikka on kotona. Entäs yksinhuoltajat? Entäs ne, joilla ei ole tukiverkkoa? Entäs ne, joiden lapset ovat todella vilkkaita ja sosiaalisia ja joiden ainoat kontaktit muihin lapsiin ovat siellä päiväkodissa? Kaikilla ei todellakaan ole kymmeniä serkkuja ja sisaruksia saati kavereita joiden kanssa mammalomaillaan onnellisina kahviloita kierellen bebet kainalossa.
Joillekin kotiäitiys voi tosiaan olla ap:n kuvaamaa yksinäisyyttä. Silloin olisi mielestäni parasta kaikille vilkkaan mukulan päästä päiväkotiin ja äidin töihin.
Noin pieni lapsi kuin Ap:lla on ei tarvitse sosiaalisia kontakteja. Esim puistoissa kyllä näkee muita lapsia.
Ei hyvä jumala XD ihan tosissas väität että kaikki lapset on samanlaisia ja samat tarpeet?
Jos sulla on passiivinen lapsi niin yllätys: kaikilla ei oleKuule kun lapsen kehitystä on tutkittu jo vuosisatoja. Alle kaksivuotias ei hyödy varhaiskasvatuksesta yhtikäs mitään.
Mistä tiedät? Suomessa on ollut varhaiskasvatusta vasta vuodesta 2015 lähtien. Sitä ennen oli päivähoito. Yksikään varhaiskasvatuksessa ollut ei ole vielä aikuinen.
No esimerkiksi neuvolassa kertovat sinulle, samaten voit googlettaa tai lainata kirjastosta sadoittain kirjoja aiheesta, usealla kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Jos laitat lapsen hoitoon ymmärrä sitten nämä seikat:
-Koronaa liikkuu ihan valtavasti päiväkodeissa
-Hoitajia on liian vähän lapsilukuun nähden ja tämä aiheuttaa monia ongelmia. Päivä on usein vain pelkkää selviytymistä (hoitajat yrittävät pitää kaikki hengissä, saada vaipat vaihdettua ja annettua ruokaa ja puettua kaikki ulos). Mitään ”laadukasta” varhaiskasvatusta ei ole.
-Pieni lapsi tarvitsee monesti syliä, sitä hän ei saa kuin ihan pienen ajan päivästä
-Älä sitten ole sellainen vanhempi joka valittaa kun lapsen pipo/hanska ym on kadonnut. Sellaisen etsimiseen ei ihan oikeasti aika riitä.
-Valmistaudu lapsen sairaskierteeseen. Joudut joka tapauksessa (tai lapsen isä) olemaan paljon kotona tämän takia. Tällä hetkellä lapsia ei saa tuoda päiväkotiin edes pienessä nuhassa.
Tottakai ymmärrän nämä seikat. Tulipa todella yllätyksenä tämä arvostelu mitä aloituksesta seurasi. Ja hauska että kukaan ei edes osaa keskustella itse aiheesta vaan arvostellaan ja haukutaan minua ja valintojani äitinä :) No, tiedän kyllä että tämä ei ole mikään fiksuin foorumi jos haluaa asiallista keskustelua mutta näköjään äitiyttä pitäisi edelleen suorittaa vain yhdellä tavalla.
Tiedän, että lapsi tulee varmasti sairastamaan päiväkodin aloitettua. Tämäkään fakta ei saa minua jäämään töistä pois. Isän työpaikka on ihan päiväkodin vieressä ja hänellä on mahdollisuus etätöihin toisin kuin minulla, joten hän hoitaa sairastelut. Kiitos kuitenkin tästä ”odotapa vaan” ja ”tiedä sitten äläkä valita”-valistuksesta.
Ap
Jos ette voi olla lasten kanssa kotona edes paria vuotta tai jos elämä on pelkkää ”helpottaa sit kun lapset kasvaa isoiksi” niin miksi edes hankitte lapsia ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos laitat lapsen hoitoon ymmärrä sitten nämä seikat:
-Koronaa liikkuu ihan valtavasti päiväkodeissa
-Hoitajia on liian vähän lapsilukuun nähden ja tämä aiheuttaa monia ongelmia. Päivä on usein vain pelkkää selviytymistä (hoitajat yrittävät pitää kaikki hengissä, saada vaipat vaihdettua ja annettua ruokaa ja puettua kaikki ulos). Mitään ”laadukasta” varhaiskasvatusta ei ole.
-Pieni lapsi tarvitsee monesti syliä, sitä hän ei saa kuin ihan pienen ajan päivästä
-Älä sitten ole sellainen vanhempi joka valittaa kun lapsen pipo/hanska ym on kadonnut. Sellaisen etsimiseen ei ihan oikeasti aika riitä.
-Valmistaudu lapsen sairaskierteeseen. Joudut joka tapauksessa (tai lapsen isä) olemaan paljon kotona tämän takia. Tällä hetkellä lapsia ei saa tuoda päiväkotiin edes pienessä nuhassa.Tottakai ymmärrän nämä seikat. Tulipa todella yllätyksenä tämä arvostelu mitä aloituksesta seurasi. Ja hauska että kukaan ei edes osaa keskustella itse aiheesta vaan arvostellaan ja haukutaan minua ja valintojani äitinä :) No, tiedän kyllä että tämä ei ole mikään fiksuin foorumi jos haluaa asiallista keskustelua mutta näköjään äitiyttä pitäisi edelleen suorittaa vain yhdellä tavalla.
Tiedän, että lapsi tulee varmasti sairastamaan päiväkodin aloitettua. Tämäkään fakta ei saa minua jäämään töistä pois. Isän työpaikka on ihan päiväkodin vieressä ja hänellä on mahdollisuus etätöihin toisin kuin minulla, joten hän hoitaa sairastelut. Kiitos kuitenkin tästä ”odotapa vaan” ja ”tiedä sitten äläkä valita”-valistuksesta.
Ap
Ei äitiyttä tarvitse suorittaa vain yhdellä tavalla. Mutta jos se suoritetaan lapselle huonolla tavalla niin miksi odotat siitä positiivista palautetta?
Jos on jo jonossa,mennään sen mukaan. Jos vanhempi on täysin kotona ja saa yhtäkkiä töitä, on velvollisuus hankkia paikka 2-3viikossa. Näin saimme mekin pk-seudulla kun työttömästä työllistyin äkkiä. Meillekin töihin tulee näitä äkkisijoitettuja kun kotiäiti pääsee töihin tai kouluun.