Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Molemmat vanhemmat töissä, silti lapsen päivähoitopaikkaa piti odottaa 3 kuukautta
30.12.2021 |
Vielä viikko jäljellä odotusta. Rupeen olemaan jo aivan loppu, vaikka itse töihin halusinkin palata. Meillä ei ole kolmeen kuukauteen ollut yhteistä aikaa perheen kanssa, saati puolison. Hän on nukkumassa kun tulen illalla töistä kotiin.
Puolisoni siis käy töissä päivisin ja itse olen hoitanut lastamme kotona reilun vuoden. Olen kuitenkin kokenut sen luokan yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä että se on vaikuttanut todella pahasti mielialaani ja olen ollut masentunutkin. Ikävä töihin ja takaisin sosiaaliseen elämään on ollut kova. Aloin hakea töitä ja yllätyksekseni sain paikan heti. Toki otin sen riemulla vastaan ja lähetin molempien työsopimukset varhaiskasvatus-ihmiselle (lapsellemme oli siis jo päivähoitopaikka vetämässä), mutta saimme aikaistusta vain kuukauden (alunperin olin siinä uskossa, että päivähoitopaikan voi saada jopa parissa viikossa työn takia, tämä luki jossain paperissa).
Nyt olen siis itse tehnyt pelkkiä iltavuoroja koko tämän ajan. Aamuja en voi tehdä, koska aamut ja päivät hoidan lasta kotona. Kun puoliso tulee kotiin kahden maissa vuoro vaihtuu ja minä riennän töihin. Tulen kotiin puoli 11 aikoihin illalla ja aamulla taas kukonlaulun aikaan lapsen kanssa touhuamaan. Teen töitä myös viikonloppuisin.
Tiedän että tämä on monelle ihan normaalia arkea mutta alan itse olla aika loppu. Onneksi päivähoidon aloitukseen ei ole enää pitkä aika ja lasken siihen päiviä.
Ja juu, pääkaupunkiseudulla asustellaan. Pitkät jonot on päiväkoteihin eikä kukaan sille mitään voi. Halusin vaan raivonaputella tämän sekavan tarinan kun rupes taas ärsyttämään :)
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kävi esikoisen kanssa niin, että hänen ollessa pieni päätin alkuvuodesta hakea opiskelmaan. En siis voinut tietää pääsenkö, mutta ajattelin, että no, minä haen sitä varhaiskasvatuspaikkaa joka tapauksessa sinne syksyyn ja palaan sitten silloin hoitovapaalta töihin, jos en opiskelemaan pääse. Olin siis hyvissä ajoin vähintään 4kk ennen tarvetta liikenteessä.
Sain opiskelupaikan mutta kun kyseessä oli esikoiseni, en oikein tiennyt miten nämä hommat toimii joten odottelin kiltisti päivähoitopaikkaa. Pari viikkoa ennen opiskelujen alkuja asia tuli puheeksi neuvolassa jolloin terveydenhoitaja ohjeisti soittelemaan perään, ei pitäisi ilmoitus mennä näin tiukille.
No eihän ne olleet mitään tehneet sen meidän paikan eteen ja joka paikassa oli täyttä! Minun onnekseni ihan naapurissa oli juuri aloittanut uusi yksityinen päiväkoti joilla oli toiminta vasta käynnistymässä ja vain muutama lapsi joten sieltä järjestyi paikka heti. Tästä viisastuneena kuopuksen kanssa laitoin paperit vetämään 9kk päähän heti kun lapsi syntyi, ja sovin sitten päiväkodin kanssa myöhäisemmästä aloituksesta, kun omat aikataulut ja järjestelyt oli selvillä.Systeemi on kyllä todella huono, harva oikeasti kykenee suunnittelemaan sen 4kk etukäteen, elämäntilanteet kun muuttuvat ja lapsetkin ovat niin erilaisia, ja sitten niitä asioita ei kunnan puolelta saada hoidettua edes siinä neljässä kuukaudessa...
Ei pidä hankkia lapsia jos ei edes 4 kuukauden päähän pysty elämäänsä suunnittelemaan. Jestas!
No olisihan minunkin tietysti pitänyt marraskuussa 2019 raskautuessani ymmärtää, että alkuvuodesta iskee korona joka osuu juuri minun alalleni ja jään heti työttömäksi ensimmäisessä aallossa. Ja nyt iham vähintään olisi pitänyt sen jälkeen pystyä suunnittelemaan, koska se uudelleen työllistyminen on mahdollista!
HALOO! Ei kaikki ole yksilön kontrollissa ja muutujia voi tulla joka suunnasta. Ja jestas sentään tuossakin oli suunniteltu ja oltu hyvissä ajoin liikkeellä, mitä sinä siis tässä itseasiassa edes kommentoit? Oliko tarkoituksenasi nyt vain ylistää omaa erinomaisuuttasi, kun sinulle ei ole koskaan sattunut mitään yllättävää vaan olet pystynyt aina suunnittelemaan kaiken ilman muutoksia kuukausia eteen päin?
Osaatko lukea kuitenkin?
Marraskuusta 2019 joulukuuhun 2021 ei ole neljää kuukautta.
Ja tietenkin asiat voi muuttua, mutta ei noin että "ei hitsi, ei tää äitiys nyt hotsitakaan mua" tai että "just nyt haluunkin opiskelemaan" tai että "ai hitsi, ollaan täysin persaukisia, pitäskö tää vauva ruokkiakin nyt jotenkin".
Ja kyllä vähintään kuukausia eteenpäin pitää pystyä suunnittelemaan. Aina.
Wtf missä sinun lukutaitosi on? Kuka ihme on täällä sanonut, ettei äitys "hotsita" tai "ei tänään olekaan rahaa ruokaan, voisiko viedä päiväkotiin" tai että "haluun just nyt opiskella". Tuo alunperin arvostelemasi opiskelemaan hakijakin oli päättänyt ALKU VUODESTA hakea opiskelemaan ja silloin jo hakenut SYKSYKSI lapselle paikkaa. Osaatko muuten laskea että se tosiaan on myös yli 4 kuukautta, eikä "just nyt yllättäin".
Kiesus näitä muiden arvostelijoita jotka syyllistyvät itse omiin solvauksiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ottaa yksityinen lastenhoitaja, jos molemmat vanhemmat ovat työssä. Siihen menee koko palkka, mutta nyt korona-aikana se kannattaa. Ja jos ottaa pari muuta naapuriston lasta joukkoon ja vuorotellaan perheiden kesken hoitopaikasta lasten kodeissa niin sellainen on paras ratkaisu lapsen hoitoon. Tähän saa myös yksityisen hoidon tukea, joten tätä kannattaa miettiä. Kunnalliseen päivähoitoon ei lasta kannata viedä, jos rahatilanne vaan sallii. Lapsen kehitys lähinnä taantuu tuollaisissa "varhaiskasvatusvankiloissa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kävi esikoisen kanssa niin, että hänen ollessa pieni päätin alkuvuodesta hakea opiskelmaan. En siis voinut tietää pääsenkö, mutta ajattelin, että no, minä haen sitä varhaiskasvatuspaikkaa joka tapauksessa sinne syksyyn ja palaan sitten silloin hoitovapaalta töihin, jos en opiskelemaan pääse. Olin siis hyvissä ajoin vähintään 4kk ennen tarvetta liikenteessä.
Sain opiskelupaikan mutta kun kyseessä oli esikoiseni, en oikein tiennyt miten nämä hommat toimii joten odottelin kiltisti päivähoitopaikkaa. Pari viikkoa ennen opiskelujen alkuja asia tuli puheeksi neuvolassa jolloin terveydenhoitaja ohjeisti soittelemaan perään, ei pitäisi ilmoitus mennä näin tiukille.
No eihän ne olleet mitään tehneet sen meidän paikan eteen ja joka paikassa oli täyttä! Minun onnekseni ihan naapurissa oli juuri aloittanut uusi yksityinen päiväkoti joilla oli toiminta vasta käynnistymässä ja vain muutama lapsi joten sieltä järjestyi paikka heti. Tästä viisastuneena kuopuksen kanssa laitoin paperit vetämään 9kk päähän heti kun lapsi syntyi, ja sovin sitten päiväkodin kanssa myöhäisemmästä aloituksesta, kun omat aikataulut ja järjestelyt oli selvillä.Systeemi on kyllä todella huono, harva oikeasti kykenee suunnittelemaan sen 4kk etukäteen, elämäntilanteet kun muuttuvat ja lapsetkin ovat niin erilaisia, ja sitten niitä asioita ei kunnan puolelta saada hoidettua edes siinä neljässä kuukaudessa...
Ei pidä hankkia lapsia jos ei edes 4 kuukauden päähän pysty elämäänsä suunnittelemaan. Jestas!
No olisihan minunkin tietysti pitänyt marraskuussa 2019 raskautuessani ymmärtää, että alkuvuodesta iskee korona joka osuu juuri minun alalleni ja jään heti työttömäksi ensimmäisessä aallossa. Ja nyt iham vähintään olisi pitänyt sen jälkeen pystyä suunnittelemaan, koska se uudelleen työllistyminen on mahdollista!
HALOO! Ei kaikki ole yksilön kontrollissa ja muutujia voi tulla joka suunnasta. Ja jestas sentään tuossakin oli suunniteltu ja oltu hyvissä ajoin liikkeellä, mitä sinä siis tässä itseasiassa edes kommentoit? Oliko tarkoituksenasi nyt vain ylistää omaa erinomaisuuttasi, kun sinulle ei ole koskaan sattunut mitään yllättävää vaan olet pystynyt aina suunnittelemaan kaiken ilman muutoksia kuukausia eteen päin?
Osaatko lukea kuitenkin?
Marraskuusta 2019 joulukuuhun 2021 ei ole neljää kuukautta.
Ja tietenkin asiat voi muuttua, mutta ei noin että "ei hitsi, ei tää äitiys nyt hotsitakaan mua" tai että "just nyt haluunkin opiskelemaan" tai että "ai hitsi, ollaan täysin persaukisia, pitäskö tää vauva ruokkiakin nyt jotenkin".
Ja kyllä vähintään kuukausia eteenpäin pitää pystyä suunnittelemaan. Aina.
No tämähän onnistuu! Jos jäät raskausaikana työttömäksi, suunnittele eleväsi tuilla lapsen kouluikään asti, koska suunnittelematon äkillinen työllistyminen on pahasta! Ja siis siitähän tässäkin ketjussa oli kyse.
Lain mukaan hoitopaikka on kahdessa viikossa järjestyttävä, jos kyse on äkillisestä tarpeesta.
Vierailija kirjoitti:
Höpö juttu koko aloitus.
Niin, miksi ei voi ajoissa hakea paikkaa ja mitähän ap on kuvitellut vanhemmuudesta.
Asiat menee yleensä niin kuin ne järjestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kuulla tällaisesta jonosta... meillä lapsi 8kk ja suunnittelimme, että menee päivähoitoon ensi syksynä. Netissä taisi lukea, että hakemus vetämään 4kk ennen hoidon tarvetta, mutta pitääköhän sitä laittaa hakemus jo alkuvuodesta. Haluaisimme vielä viedä perhepäivähoitoon ja sinne varmaan pitää odottaa pidempään, että paikka vapautuu.
Että kiva kun kauhistellaan alhaista syntyvyyttä ja äitien pitkää kotonaoloa, mutta sitten niihin syntyneisiin lapsiin ei yhteiskunta sijoita yhtään lisää. Sen sijaan päivähoitopaikkoja saa etsiä kissojen ja koirien kanssa, kouluja lopetetaan ja yhdistellään jättilaitoksiksi, ja asunnotkin on niin kalliita, että pitää asua lapsen kanssa koirankopissa tai hometalossa, vaikka olisi keskituloinen.
Alue: Aihe vapaa
Jos haluaa lapsen hoitoon syksyllä, pitää hoitopaikkaa hakea keväällä. Se on vähän niin kuin koulua nykyisin. Pitää olla mukana lukukauden alusta alkaen, jotta saa paikan. Se on sitä säästöä, kun eskarilaiset lähtevät syksyllä kouluun, niin ryhmäkoot määritetään niin, että kaikki paikat tulevat täyteen niistä lapsista, joille on haettu hoitopaikkaa keväällä tiettyyn määräpäivään mennessä. Nämä ryhmäkoko- ja henkilöstömääritykset tehdään siis jo touko-kesäkuussa sen mukaan, kuinka paljon on lapsia ilmoitettu syksyksi hoitoon/varhaiskasvatukseen.
Jotain yksittäisiä hajapaikkoja vapautuu pitkin vuotta, mutta niitä voi joutua kärkkymään pitkäänkin.