Millä tavalla e-pillerit ovat muuttaneet persoonaasi?
Muuttuukö käytös? Voimistuuko tunteet? Huomasitko itse muuttuneesi?
Pohdin, kun olen itsekin aloittanut syömään e-pillereitä ja en ole huomannut mitään muutosta. Olen kuitenkin kuullut, että jotkut tulee niistä "hulluksi". Tuo vain ei oikein avaudu minulle, että millä lailla tämä "hulluus" esiintyy? Ja huomaako sitä itse?
Kommentit (27)
Itse olen nyt lopettamassa pillereitä 5 vuoden käytön jälkeen. Kaikkea 'vikaa' mussa on nyt, masentuneisuus, ahdistuneisuus, haluttomuus, mielialat heittelee, ruokahalu ihan törkeä... Saa nähdä lähteekö mikään noista pillereiden mukana vai meneekö vain pahemmaksi..
Itselläni e-pillerit paransivat todella pahan aknen. Ilman pillereitä olisin ollut masentuneempi, koska naamani oli mätänemistilassa.
Monilla tuppaa pillereiden lopettamisen jälkeen unohtumaan se ehkäisy. Pitäkää sitten mielessä että raskauskin voi vaikuttaa mielialoihin...
Musta tuli pikkuhiljaa vuosien myötä masentunut ja raivohullu. Suutuin vähän väliä todella ankarasti jostain pikkuasioista. Seuraavassa hetkessä olin iloinen. Tuntui todella vaikealta tarttua mihinkään tehtävään, ahdistuin kaikesta, itkin jatkuvasti, tulevaisuus tuntui lohduttomalta. Lisäksi mulla ei ollut seksihaluja. Lopetin pillerit noin viiden vuoden jälkeen viime syksynä. Ero mielentilassa oli huomattava, ja aloin taas himoita miestäni. Lääkäri jankutti mulle aina, että ei voi johtua pillereistä, kun olen jo niin kauan syönyt.
Tätä ketjua kun lukee, niin tulee muistoja pillerikaudelta!
Yksi oli ne käsittämättömät tappelut, mitä silloin pidin nuoruuden intohimona. Kun ei seksiä ollut (siis pillerit veivät halut), niin vedettiin sitten ukkoa turpaan (MINÄ löin, sain pari kertaa litsarin vastineeksi, HÄPEÄN käytöstäni). Mutta se oli siis ihan käsittämätön se raivo joka hyökyi yli.
Eräänkin kerran odottelin poikakaveria baarista, valomerkki oli jo tullut muttei kaveria vaan näkynyt (jälkikäteen ajatellen en ihmettele ollenkaan, miksi häntä ei huvittanut kiirehtiä viereeni). Lopulta nousin ylös, puin, menin keittiöön ja tässä vaiheessa olin ihan rauhallinen. Vähän itkuinen, vähän peloissani että jotain olisi tapahtunut.
Ajattelin, että pakkaan tavarani ja lähden äidin luo, kunhan aamu valkenee ja junat alkaa kulkea. Ihan rauhassa siis.
Mutta kun kaveri viimein kömpi kotiin, kaikki rauha katosi ja suoraan sanoen pimeni. Mitään kättäpidempää tai teräaseita ei sentään käytetty.
Kun sitten lopulta lopetin pillerit, niin sen koommin en ole pahemmin edes ääntäni korottanut.
Kaverini taas kehuu, että pillerit saavat hänet vähän skarpimmaksi ja röyhkeämmäksi - mistä on hyötyä kun on johtotehtävissä miesten keskellä.
Se joka kertoi kumin kuivattavan: kyllä, limakalvot ovat suunnilleen vereslihalla jos on yhdynnässä kumia käyttäen esim. parin päivän välein. Liekö allergia liukasteelle tai itse lateksille.
Pillereitä syödessä päiväkirjan sivut olivat yhtä ruikutusta. Kaikki oli kamalaa, otti päähän, ahdisti, mistään ei tullut mitään, itkin yökaudet. En tiedä, olisiko sitten syynä ollut normaali kasvaminen tai huono ja keskenkasvuinen suhde, mutta kun lopetin pillerit moni asia muuttui.
Jatkuva v-tutus meni pois. Aloin tuntea seksuaalista halua. Enkä enää pitänyt normaalina sitä, että olin saattanut kiskaista levyllisen fazerin sinistä kuin näkkileivän.
Huomasiko sen itse, että tuli "hulluksi"? En tiedä. Luulin, että moinen ahdistus on normaalia, koska en pitänyt itseäni oikeastaan edes kelvollisena elämään. Mietin itsemurhaa, mutta tyydyin viiltelemään itseäni. Mutta se oli "normaalia" koska olin oikeasti niin kelvoton olento.
En muista, minkä takia lopetin pillerit, koska kuitenkin seurustelin silloin - sen saman kaverin kanssa, jota varten olin pillerit hakenutkin.