Lihavuusleikkaus ja uusi suhde, en haluaisi kertoa
Minut on leikattu vuosia sitten, arvet on kyllä näkyvissä. Seurusteltu ollaan n. 4 kuukautta, enkä ole kertonut leikkauksesta. Arvistakaan ei ole kysynyt. Mies on koko elämänsä harrastanut liikuntaa ja syö todella terveellisesti eikä paino-ongelmia ole koskaan ollut. Rasvaprosentti on kuulemma 8, huhhuh. Mulla on semmoset 15 kiloa ylimääräistä silti, mutta olen sinut itseni kanssa. Mies näyttää tykkäävän musta läskeineni päivineni.
Pitäisikö mun tuosta leikkauksestani jotenki kertoa? Voiko tulla tilanne eteen jossa se paljastuisi? Häpeän sitä enkä tiedä ymmärtäisikö mies ja mietin että vaikuttaisiko se jotenkin suhteeseen. Ei kai se voisi vaikuttaa kuitenkaan? Kaikkea sitä miettiikin! Edellisessä suhteessa kerroin, mutta mies oli itsekin vähän pullukka eikä ottanut asiaa mitenkään erikoisesti.
Mielipiteitä?
Kommentit (25)
Voi tuollaisen asian myöhemminkin kertoa. "Pidin sitä niin yksityisenä ja arkaluontoisena, henkilökohtaisena asiana, että halusin pitää asian itselläni".
Minä olen hoikka ja olen paria masennusvuotta lukuun ottamatta aina ollutkin, eli vastaan nyt sen kumppanisi näkökulmasta.
Ei ole minusta velvollisuutta kertoa. Minulle olisi yks hailee onko puoliso tarvinnut laihdutusleikkausta, luomenpoistoa tai kipsiä ennen. Se ei muuta sinua ihmisenä mitenkään. Varsinkin kun sinulla on muutama liikakilo ja mies rakastaa sinua silti, ei ole edes pelkoa siitä että mies olisi pinnallinen ja ensimmäisenä ahdistumassa että entä jos lihot taas. (Terveyttä uhkaava sairaalloinen ylipaino erikseen, mutta siitä varovasti keskusteleminen ei ole sama kuin pinnallisista syistä tapahtuva puuttuminen!)
Sen sijaan sinun kannattaisi ehkä oman itsesi takia kertoa, kun asia kerran sinua vaivaa. Saisit sitten nähdä ettei mies välitä.
Ap! Mulla ihan sama meininki, sleeve leikkaus tehty ja se neljä-viisi vuotta aikaa. Kuten tiijät niin ei leikkaus enää näy sun elämässä ja arjessa. Itsellä ikää 40 niin vääjäämättä tässä vaiheessa elämää kun on uusi suhde niin kaikkea ei voi eikä tarvii kertoa. Ja mä kun päätin että kerron jos tulee tilanne missä se tulee eteen. Mulle se on simppelisti yks apu laihdutuksessa. Mies tietää että olen laihduttanut jos jollain. Jos se joskus tulee vastaan ni sille ihan sama miten mä olen laihduttanut. Tietää muutenkin että vaimo taistelee painonsa kanssa koko ajan. Meidän ihan suhteen alkukuukausina olin leikkauttaas käsivarsi-allit. Tässä kohtaa siis vain kyse mun omasta päänsisällöstä ja omista valinnoista. Jos nyt tahtoisi tietää miten mä olen laihduttanut ni kyllä kertoisin sen niinku kaikki muutkin tavat. Mutta eipä ole kysellyt.. Nainen olisikin :) enkä näe tarpeelliseksi kertoa myöskään siksi että tietää mun terveyshistorian.. Ei sillä todellakaan ole enää merkitystä. Alkukuukausina totta kai olisikin ollut. Nyt on vaan yksi pieni osa men laihdutusmatkaa. En mieti sitä itekään sen enempää kuin muitakaan. Enemmän juttua tulee siitä kun olin 10 viikkoa enellä. Se oli rankkaa ja tulee esille puheessa kun joskus tulee vedettyä muutaman viikon enet.
-11
Se on oma asiasi kerrotko vai et. Ei ihmisen kaikkea menneisyydestään ole mikään pakko kertoa. Esim. itse en ole kertonut nuoruuden päihde- ja seksisekoiluistani enkä sairastamastani masennusjaksosta.
Kyllä kertoisin. Ajattelepa, jos vaikka olettekin yhdessä loppuelämänne. Ja sitten joskus kymmenien vuosien jälkeen tämä tulee jossakin yhteydessä ilmi. Kyllä silloin miehenä vähintäänkin hämmentyisin. Minkä ihmeen takia tuollaisen asian kertominen saisi miehen pahastumaan? Sehän vain tarkoittaa, että olet ryhtynyt toimenpiteisiin oman terveydentilasi parantamiseksi.