Narsistin keskustelutyyli

Narsisti ei koskaan pyydä anteeksi niiltä joita on loukannut. Narsisti syyttää muita aina.

Vierailija kirjoitti:

Narsisti ei koskaan pyydä anteeksi niiltä joita on loukannut. Narsisti syyttää muita aina.

Narsisti saattaa joskus sanoa että hän on armollinen itselleen ja antaa anteeksi itselleen. Tällä tempulla siis syyttää ja tuomitsee siis muita omista teoistaan. Klassinen tapa narsistille josta eri asiantuntija-artikkeleissa on paljon analysoitu

Kykyä nähdä rehellisesti ja syvällisesti oma toiminta ja sen vaikutukset muihin ihmisiin ei ole. Suhteet he rakentavat valheiden päälle pudotakseen taas. He eivåt ole muuta kuin näytteleviä ihmiskuoria.

Itse ymmärsin vasta vuosia myöhemmin, että "ystävälläni", jonka olin tuntenut jo vuosia oli narsistisia piirteitä. Kaikki oli eräänlaista sosiaalista isoa peliä hänelle, jossa piti Trump maisesti olla se voittaja ja toinen on häviäjä.

Hän aina maksimoi oman edun silloinkin kun tiimi kärsi siitä suuresti. Hän halusi aina esittää ja tuntea olevansa minua parempi eri asioiden suhteen. Se kävi usein keskustelun sävystä esille. Tuli kommenttia, että "nythän sinä olet melkein minun tasolla kun olet edennyt asiassa x" ja niin pois päin. Kun sain merkittävän asian aikaiseksi ja tavallaan olin ainakin hetkellisesti häntä korkeammalla, niin heti alkoi vähättely vaikken itse kehunut mitään. 

Hän vähätteli, että ethän sinä ole ollenkaan sen tyyppinen ihminen joka tekisi asioita kuten x vaatii ja niin pois päin. Meni vuosi, niin hänenkin piti saada tehtyä asia x, ettei olisi huonompi kuin minä.

Hänellä oli sellainen on oltava paras mentaliteetti ja hän halveksui sekä dissasi avoimesti muita. Oman edun maximointi näkyi vahvana. Hän ei halunnut auttaa ihmisiä hädässäkään eli ei ollut empatiaa vaan hän sanoi minullekin, että miksi sinä autat häntä, että antaisit tuonkin vain huolehtia omista asioistaan. Hän saattoi hyväksikäytettyään jättää rahattoman ja kännykättömän ihmisen keskellä yötä vahvasti humalassa oman onnensa nojaan eikä tuntenut oikein mitään katumusta.

Oli muita tarkkaileva ja sellainen tyhjä rikkinäinen kuori toisaalta. Stalkkasi kovasti mitä entiset luokkalaiset tekee nykyään somesta. Hänellä oli kuntosalilla ihan hirveä alemmuuskompleksi kun kaikki muut olivat lihaksikkaampia kuin hän. Hänellä oli niitä tuloksia ihan reilusti, mutta silti jonkinlainen alemmuuskompelksi aina.

Hän vaati jatkuvasti ihailua ja kommentteja ulkonäöstään. Lopussa sanoin ettei minua kiinnosta ruumiin osiesi kehitys tippakaan. Siltikin niitä kuvia pommitti. Kun ei kiiinnostanut ja oli muita kiireitä, niin oli spämmi odottamassa kun avasi FB:n. Välillä tuli videopätkää miten pääsi johonkin firman videoon lihaksiensa kanssa.

Sitten oli sellaista, että hän alkoi arvostella, että miksi teet tuon asian noin, että tiesitkö, että se on huono/tyhmä tapa ja muuta tuon kaltaista eli jatkuvaa piikittelyä ja nälvimistä. Kyse saattoi olla ihan tavanomaisesta arkisesta asiasta, jossa kenenkään henki tai turvallisuus ei ollut vaarassa eli sama miten sen teki. Hän oli hirveän kriittinen minun näkemyksiä ja mielipiteitä kohtaan aina. Tämäntapaista dialogia: "sanoit, että asia x on yhtä kuin z, "ei se noin voi, olla, ei mitenkään nyt en kyllä usko" sun on pakko olla väärässä. Itsellään hänellä oli monesti ne faktat hukassa ja käytti paljon valheita keskusteluissa.

Hän monesti itse houkutteli viestittelemään, niin että itse avasi yhteyden viestittelemällä "mitä kuuluu?" tms. ja sitten kun kirjoitti useamman lauseen ja kertoi, niin vastaus oli, että "ok" ja hän ei itse kertonut mitään. Jos kysyin sitten jotain, niin sain jonkun tosi lyhyen vastauksen "kävin tossa lenkillä" tms.. Itseä aina ärsytti, että itse hän houkutteli avaamalla keskusteluyhteyden ja sitten ei kiinnostanutkaan jutella vaan kohta piti jo mennä. Jos en vastannut, niin yritti monta kertaa soittaa peräkkäin kärsimättömästi ja heti kyseli "missä olet oikein ollut"? Hänelle kun soitti, niin herkästi ilmoitti, että ei nyt kerkee kun pitää tehdä asia x ja henkilö tulee vartin päästä. 

Sen kanssa huomasin, että hänellä oli oma lokero minulle henkisesti ajateltuna missä hän näki minut surkeana ja itsestään huonompana. Hän yritti pitää henkistä yliotetta ja painaa minua joka tilaisuuden tullen alas päin ja nostaa omaa arvoaan. Olen voinut henkisesti paljon paremmin kun päätin tuon surkean ystävyyden. 

Vierailija kirjoitti:

Narsistimiehen naisviha on ihmisvihaa.

Hän ei pärjäisi miehille, mutta vihaa puretaan pienikokoisempaan naiseen tai lapseen.

Jollain narsisteilla tuo ihmisviha on taitavasti piilotettua. He esiintyvät ulospäin herkkinä, moderneina, tunteistaan puhuvina miehinä. Kuitenkin pettävät eri suhteissaan, hyppivät suhteista toiseen ja suuttuvat jos heille sanoo aiheesta mitään.

Epävakaa, narsistinen tai maanisdepressiviisiä käytösmalleja omaava mies ei ole turvallisen vanhemman malli lapsille. Tällaiset miehet manipuloivat jopa lapsiaan omien sairaiden ajatusmalliensa tukijoiksi.

Minulla narsisti käy riidassa niin kuumana ja tekee aktiivista lisätuhoa tavalla, jota kukaan muu ei tee. Edes ne kusipäät.

Liioittelee, ja ryhtyy draamakuninkaaksi. Puhuu katastrofipuhetta. Ottaa mukaan historian, menneet, muut heikkouteni, ja käyttäytyy ettei haluisi rauhaa. Vyöryttää omaa tunnetilaansa vaikka asia ratkaisi.

"Oot aina tällainen, meillä on ollut jo vuosia pelkkää riitaa koko suhde, kaikki mun sukulaiset ihmettelee sua, jos et lopeta niin sitten en halua olla joulua kanssasi)

Hän puhuu rauhasta, mutta vyöryttää itse kaikin keinoin niin ettei sitä voi pysäyttää.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sarkasmia, mutta tuli mieleen, että narsistin uhrin paras ystävä on rauhoittava lääke. Otan tarvittaessa ja yleensä silloin, kun pää on räjähtämässä narsistin inhottavuudesta. Lääkkeen avulla pystyn myös turruttamaan omat reaktioni, että pysynkin täysin tyynenä ja se jos mikä ärsyttää narsistia. Joskus lääkepäissäni nauraa hihittelen ja nautin tunteesta, kun olen aivan turta ja pysyn täysin välinpitämättömänä vaikka narsisti yrittää saada tolaltaan. Huvinsa ne on pienetkin narsistin uhrillakin.

Minulla ei edes toimineet rauhoittavat narsistin kanssa ollessani. Vedin niitä päivittäin monta kertaa päivässä (lääkärin ohjeen mukaan) enkä rauhoittunut yhtään enkä saanut edes yöllä unta. Keho ja mieli halusivat pysyä valppaina vaaran äärellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sarkasmia, mutta tuli mieleen, että narsistin uhrin paras ystävä on rauhoittava lääke. Otan tarvittaessa ja yleensä silloin, kun pää on räjähtämässä narsistin inhottavuudesta. Lääkkeen avulla pystyn myös turruttamaan omat reaktioni, että pysynkin täysin tyynenä ja se jos mikä ärsyttää narsistia. Joskus lääkepäissäni nauraa hihittelen ja nautin tunteesta, kun olen aivan turta ja pysyn täysin välinpitämättömänä vaikka narsisti yrittää saada tolaltaan. Huvinsa ne on pienetkin narsistin uhrillakin.

Minulla ei edes toimineet rauhoittavat narsistin kanssa ollessani. Vedin niitä päivittäin monta kertaa päivässä (lääkärin ohjeen mukaan) enkä rauhoittunut yhtään enkä saanut edes yöllä unta. Keho ja mieli halusivat pysyä valppaina vaaran äärellä.

Kannattaa syödä niitä lääkkeitä narsistilta salaa, muuten se käyttää sitä tarpeen tullen aseena. Haukkuu muiden kuullen hulluksi esimerkiksi. Ja jos tulee vaikkapa ero ja kiistaa lapsista on lääkkeiden käyttäjä aika heikoilla.

Vierailija kirjoitti:

Nämä teidän kirjoitukset tyhjästä syntyneistä arjen perusasioihin liittyvistä huutoraivoista on niin tuttuja. Mun narsisti ex-mies , jonka kanssa tein kaksi lastakin osasi tämän. Joka kerta olin ihan ymmälläni ja mietin, että miten tästäkin asiasta pystyi saamaan huutoraivon ?! Ja joka kerta sitä sitten myös mietti, että ehkä mä vaan olen niin tyhmä että en osannut toimia oikein ja huutoraivo oli ansaittu, koska mies vielä aina muisti perustella että nämä huutoraivot on mun syytä, koska olen niin tyhmä ja yksinkertainen.

Kerran olimme lähdössä viikonlopuksi mökille ja oli talvi. Mies oli mennyt lasten kanssa autoon jo odottamaan ja minä tulin kassien kanssa perässä muutaman minuutin päästä. Oli juuri satanut ohut kerros lunta meidän ulko-oven rapuille ja ajattelin että pikaisesti luudalla lakasen lumen pois niin koti jää asutumman näköiseksi eikä houkuttele murtovarkaita. Mies ja lapset siis istuivat odottamassa lämpimässä autossa. No, mutta meni lumen lakaisuun valehtelematta enintään kolme minuuttia ja menin autoon.

Mies sai hillittömän huutoraivon. Huusi valehtelematta kurkku suorana, että miksi hitossa jotain rappuja lakaisit kun me täällä joudutaan lasten kanssa odottamaan?!?!?! Siis lämpimässä autossa. Yritin sanoa, että siihen meni pari minuuttia ja nyt talo on asutumman näköinen. Ja että mieskin olisi siinä minua odottaessa voinut lakaista raput. Huuto jatkui ja mies huusi, että MINUN takia hän ja lapset joutuivat odottamaan lähtöä kun minä se vaan keksin alkaa lakaisemaan vaikka ollaan mökille lähdössä!

Eikö tämäkin ollut ihan hullu reaktio mieheltä? Mulla on kaikki käsitys siitä mikä on normaalia parisuhteessa kadonnut kokonaan.

Kun vuosia kuulee että on tyhmä ja yksinkertainen alkaa niin uskomaan itsestään, kestää kauan päästä siitä tunteesta eroon, narsistista päästyään.

Vierailija kirjoitti:

Narsistin kanssa viestittely. Kokemusta monta vuotta. Kaikki toistuu saman tarkan kaavan mukaan. Kaavasta (narsistin määrittelemästä) ei saa poiketa tai seuraa rangaistusta. Ensinnäkin viestit täytyy kirjoittaa aina samoihin kellon aikoihin lähes minuutilleen. Viesteissä käytetään aina samoja emojeita. Jos poikkeaa ajoista, käyttää vääriä emojeita tai varsinkin jos ei vastaa heti n:n viesteihin hän suuttuu ja rankaisee mykkäytymällä ja poikkaisemalla yhteydenpidon. Välillä on viesteissä erittäin mairea ja romanttinen, välillä hyvin tyly ja kylmän etäinen tai lukee viestin, mutta ei vastaa mitään (tietää tämän loukkaavan). Säännöstelee ja laskee ystävällisyyttä. Jos on tänään vastannut ystävällisesti niin ei tee sitä peräkkäin kahtena päivänä. Muutenkin max. kaksi normaalia vastausta päivässä, loput tylytystä. Ja tämä säännöstely on ihan totta ja jatkunut useita vuosia. Narsisti on niin pihi, että laskee kuinka monta kertaa on ystävällinen. Omia mielipiteitä ei saa viestiin kirjoittaa. Ei saa olla mistään mitään mieltä, muuten yhteys katkeaa heti. Ainoa sallittu aihe on narsistiin liittyvät kehuvat ja häntä huomioivat asiat. Vain narsistista saa kirjoittaa ja häntä ylistäen. Kun on tarpeeksi ylistäviä viestejä niin hän palkitsee olemalla hunajainen. Hän vaatii huomiota joka päivä. Jos joku päivä ei viestittele hänelle hän kokee sen verisenä loukkauksena ja suuttuu, rankaisee. Narsisti pyrkii myös tällä jatkuvalla päivittäisellä viesteilyllä seuraamaan ja kyttäämään uhrin tekemisiä ja ajankäyttöä. Jos ei vastaa heti n arvaa, että et ole kotona vaan jossain muualla tekemässä jotain, etkä siis keskittyneenä häneen. Siitä loukkaantuu pahastu. N:n mielestä sinun pitää olla koko ajan kotona vain häneen keskittyen ja vastailla viesteihin tai lähettää niitä itse hänelle. Yhteys pitää olla jatkuva ja tietenkin häntä kehuva, ylistävä ja tukeva 24/7. Usein kiusaa viivytellen tahallaan sinun viestiin vastaamista eli huomion antamista. Nauttii siitä, kun odotat vastausta. Saattaa vedättää koko päivän. Sitten jos kyllästyt ja olet kylmä niin alkaa äkkiä makeilemaan. Jatkuva kilpailu, manipulointi viestittelyssäkin, että hänen pitää hallita sitä ja olla jatkuvasti niskan päällä. Omituiset säännöt. Täysin erilaista, kuin leppoisa viestittely normaalin ihmisen kanssa. Ei koskaan ole kiinnostunut tai kysy mitä sinulle kuuluu. Jos yrität viestitellä omia kuulumisia tai tapahtumia niin menee mykäksi. Sinä ihmisenä et kiinnosta. Olet viestienkin kautta vain hänen palvelija ja hyödyke. Narsistin kanssa viestittely ei ole normaalia vastavuoroista kanssakäymistä tai keskustelua. N sanelee säännöt siihenkin josta ei poiketa. Rangaistus aina sama: tylyys, kylmyys, etäisyys, yhteys poikki.

Narsistin kanssa kommunikointi on tosiaan kaukana normaalista, ei voi puhua kuin normaalien ihmisten kanssa. Se on pääasiassa narsistin itsekehua, muiden haukkumista. Nokakkain ollessa ja muiden kuullessa saattaa alkaa piikittely, vit*uilu. Ei tunne empatiaa, nauttii saadessaan jonkun matelemaan tai jopa itkemään.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttävintä narsistissa on se aivan käsittämätön itsekkyys ja kiittämättömyys. Kaiken mitä saa hän kyllä ottaa häikäilemättä vastaan ja vielä pyytää lisää. Itse ei anna juuri mitään. Valheellista maireutta, valheita ja tyhjiä lupauksia. Mutta annas olla, kun sinä vaikka hetkeksi lopetat antamasta niin hän raivostuu. Ei yhtään ajattele kokonaisuutta mitä on saanut ja mitä hänen hyväksi tehty jo monta vuotta. Vaikka olisit antanut itsestäsi kaiken ei hän sitä arvosta ei ole kiitollinen mistään vaan raivostuu jos ei saa koko ajan lisää. Täysin kohtuuton ja kiittämätön verenimijä vampyyri. Oksettaa tuollainen sairas itsekkyys!

Kyllä narsisti antaa alun kosimisvaiheessa, mutta muistaa myöhemmin mainita siitä. Esimerkiksi narsisti saattaa tarjota matkan maksamista kaverilleen. Kehuskelee asialla muille että maksoin sen matkankin, ja sanoo että täysin kiittämätön vaikka maksoin sen matkan. Toisaalta jos ei ota "lahjusta" vastaan saattaa narsisti valehdella muille että kaveri on ottanut lahjuksen vastaan vaikka näin ei olisi. Se valehtelu kun on tosi häikäilemätöntä.

Jos on pakko, syystä tai toisesta, saada narsistin lapasesta lähtenyt riitely rauhoittumaan, mitä teette??

Jos on siis pakko saada hiljaisuus tai muutoin rauha. (oma tärkeä uni, juhlat, koe, pelko tms ) Miten te saatte narsistin rauhoittumaan?

Meillä riita lähtee aina ihan pienestä, mut hän ryhtyy draamakuningattareksi (mies) ja sen jälkeen kaikki on hänen mukaansa ihan p...aa.

Narsistin mielestä häntä ei saa arvostella edes tekojensa kautta. Hänen tekojensa arvostelu on hänen mukaansa joltain moraalikukkulalta syyllistämistä.

Hän väittää näin vaikka kyse olisi hänen todella rumista teoista läheisimpiä ihmisiä kohtaan

. Toisin sanoen henkiselsi lähisuhdeväkivallaksi katsottava toiminta on narsistille sallittua koska hän on valinnut toimia niin. Muut tietenkään eivät narsistin mielestä saa toimia niin.

Vierailija kirjoitti:

Narsisti ei koskaan pyydä anteeksi niiltä joita on loukannut. Narsisti syyttää muita aina.

Niin näyttää syyttävän...

Vierailija kirjoitti:

Jos on pakko, syystä tai toisesta, saada narsistin lapasesta lähtenyt riitely rauhoittumaan, mitä teette??

Jos on siis pakko saada hiljaisuus tai muutoin rauha. (oma tärkeä uni, juhlat, koe, pelko tms ) Miten te saatte narsistin rauhoittumaan?

Meillä riita lähtee aina ihan pienestä, mut hän ryhtyy draamakuningattareksi (mies) ja sen jälkeen kaikki on hänen mukaansa ihan p...aa.

Tuttua. Ei sitä saa rauhoittumaan mikään. Ei edes se, että on itse täysin hiljaa. Miehen kohtaus kesti joka ikinen kerta 2h, vuodesta toiseen sama määrä. Ihan sama olinko migreenissä, kuolemanväsynyt, tai mitä vaan. Ja nimenomaan tuo "kaikki on p...aa". Tuttuja sanoja. Kaikki oli sitä myös silloin, jos mulla oli jokin kiva juttu tiedossa.

Mulla on yks ystävä jonka kanssa on viime aikoina ollut todella hankala keskustella. Hän itse katkaisi välit minuun jo toisen kerran ystävyytemme aikana, ja minä en vaan jotenkin osaa päästää hänestä irti, vaan vuoden hiljaisuuden jälkeen ehdotin että jos tavattaisiin ja puhuttaisiin asiat selväksi.

Hän suostui ja puhuttiin, mutta hän oli muotoillut vanhat asiat ihan oman tyylinsä mukaisesti, minun mielestäni täysin väärin. Jotenkin pääsimme keskustelussa kuitenkin maaliin ja sovimme että voimme olla erimieltä ko. asiasta ja jatkaa ystävinä.

Nyt ollaan sitten tavattu muutaman kerran ja käyty kahvilla ja kävelyllä. Mutta kumpikin on vähän varuillaan eikä sellaista luonnollista vuorovaikutusta synny. Sitten hän ehdotti että nähdään viikon päästä heidän kodin nurkilla ja käydään pitkällä kävelyllä, puhutaan vielä meidän ystävyyttä hiertävät asiat auki, ...en tiedä miksi suostuin.

Minua ei suoraan sanottuna kiinnosta enää ystävyys hänen kanssaan. Kaikki on aina niiin helvetin hankalaa, olen pitkään ollut hänen kanssaan aina sillä tavalla varpaillaan, etten sano tai tee jotain väärin. 

Ehkä hän on narsisti? Jotain ainakin on vialla ja yleensä käy niin, että kun alamme keskustella, hän selittää asiat niin, että minä olen syypää kaikkeen ja minun pitää pyytää jotain anteeksi. Yllättyisin todella jos jokin olisi sillä saralla muuttunut.  

Miksi tuhlaisin aikaa hänen kanssaan, jos mikään ei ole muuttunut. Minulla on helppoja, kivoja ja ystävällisiäkin ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yks ystävä jonka kanssa on viime aikoina ollut todella hankala keskustella. Hän itse katkaisi välit minuun jo toisen kerran ystävyytemme aikana, ja minä en vaan jotenkin osaa päästää hänestä irti, vaan vuoden hiljaisuuden jälkeen ehdotin että jos tavattaisiin ja puhuttaisiin asiat selväksi.

Hän suostui ja puhuttiin, mutta hän oli muotoillut vanhat asiat ihan oman tyylinsä mukaisesti, minun mielestäni täysin väärin. Jotenkin pääsimme keskustelussa kuitenkin maaliin ja sovimme että voimme olla erimieltä ko. asiasta ja jatkaa ystävinä.

Nyt ollaan sitten tavattu muutaman kerran ja käyty kahvilla ja kävelyllä. Mutta kumpikin on vähän varuillaan eikä sellaista luonnollista vuorovaikutusta synny. Sitten hän ehdotti että nähdään viikon päästä heidän kodin nurkilla ja käydään pitkällä kävelyllä, puhutaan vielä meidän ystävyyttä hiertävät asiat auki, ...en tiedä miksi suostuin.

Minua ei suoraan sanottuna kiinnosta enää ystävyys hänen kanssaan. Kaikki on aina niiin helvetin hankalaa, olen pitkään ollut hänen kanssaan aina sillä tavalla varpaillaan, etten sano tai tee jotain väärin. 

Ehkä hän on narsisti? Jotain ainakin on vialla ja yleensä käy niin, että kun alamme keskustella, asiat niin, että minä olen syypää kaikkeen ja minun pitää pyytää jotain anteeksi. Yllättyisin todella jos jokin olisi sillä saralla muuttunut.  

Miksi tuhlaisin aikaa hänen kanssaan, jos mikään ei ole muuttunut. Minulla on helppoja, kivoja ja ystävällisiäkin ystäviä.

Muut on aina syyllisiä, narsisti on uhri jolta pitää pyydellä anteeksi milloin mitäkin, ja monta kertaa, se on hunajaa narsistille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäskö konkun asiantuntijan kuvata tänne minkälainen on TÄYSIN TERVE ihminen? Onko enää terveitä persoonia olemassakaan kun kaikilla käytösmalleilla on joku tautiluokitus.

En muista nähneeni missään sellaista kuvausta.

Tätä ja monia muita ketjuja lukiessa narsistiseksi määritellään ihan kaikki sellaiset luonteenpiirteet ja käytösmallit joista emme itse pidä. Jos joku ei toimi meidän tahtomalla tavalla tai hänen käytös loukkaa meitä, ryntäämme syyttämään häntä narsistiksi.

Tuossa joissain kommenteissa vilahti "piilonarsismi" sana jolla myös hiljaiset, ujot, estyneet ja miellyttäjätkin määriteltii piilonarsisteiksi.

Pitäisi varmaan määritellä mitä tarkoittaa TÄYSIN TERVE. Onko esimerkisi ientulehduksesta kärsivä TÄYSIN TERVE. Pointtina nyt se, että mikäli jokainen pieni vaiva niin fyysisesti kuin mielen luokitellaan ei terveeksi, niin siinä tapauksessa ei täältä varmaan täysin terveitä löydy, ainakaan jos puhutaan aikuisväestöstä.

Käytösmalleja, traumoja, riitatilanteissa outoa käytöstä löytyy varmaan suurimmalta osalta ihmisistä. Ihmiset on kuitenkin joka tapauksessa myös itsekkäitä, niin myös allekirjoittanut. Myös suurin osa ihmisistä nauttii huomiosta ja keskipisteenä olemisesta, ja kehuista. Ehkä sitten keinot niiden saamiseen tekevät narsistin, en tiedä tarkalleen miten heidät tunnistaisi ja olenko esimerkiksi itse sellainen.

On hyvä, että narsismista puhutaan ja nimenomaan selkiytetään, mitä narsismi on. Ylläolevista lainatuista kommenteista käy ilmi, ettei ole tietoa narsismista. Se eiole tavanomaista jokaiselle tavalliselle ihmiselke ominaista esimerkiksi kehuista pitämistä. On olemassa hyvä käsite, narsistinen persoonallisuushäiriö, jonka ymmärtäminen todellakin tekee helpommaksi suhtautua asioihin käytännöllisesyi ja sujuvasti, kun kohtaa ihmisiä joillaon näitä piirteitä. Ei nyt, kiitos, sotketa ns vettä mutaiseksi ja yritetä antaa ymmärtää, että kaikkihan me olemme kuin narsisteja. Emmehän me kaikki ole myöskään rajatilaisia tai psykoosissa. On hyvä, että asioille on sanoja, Ja annetaanhan myös olla jo sellaisen asenteen, ettäkannataako niistä nyt puhua ja että ollaan nyt ihan hiljaa vain. On vain hyvä, että näitä aletaan vähän paremmin ymmärtää.

Työelämässä narsistipomon keskustelutyyli on mm:

- puhuu itse 90%, muut vain 10%

- yleensä hyvin määräävää, emme siis keskustele vaan hän sanelee ja päättää

- jos joku erehtyy haastamaan tai ilmaisee olevansa eri mieltä, hän saa kuulla kunniansa joko siinä heti tai narsku kostaa kokemansa loukkauksen myöhemmin jollain tapaa sopivassa kohden. Hän harvoin sivuuttaa tämän.

- etsii aina virheiä ja puutteita tai miten hän toivoisi asioiden meneen jotenkin muutoin.

- tähän liittyen usein harrastaa sitä ettei sano haluamaansa asiaa etukäteen, vaan sitten jälkikäteen huomauttaa jos ei toimittu presiis niinkun hän oli ajatellut. Näin hän saa taas aiheen huomauttaa.

- häneltä saa aniharvoin mitään positiivista kommenttia saati palkitsemista edes ihan loistavasti menneissä pojekteissa. Sitten ollaan vaan hiljaa.

- pääsääntöisesti missä tahansa asiassa (vaikka tekeminen ym olisikin ihan ok) narsku jättää aina vähän sellaisen, ikäänkuin epäilyksen varjon leijumaan alaistensa hartioille, että onko pomo nyt tyytyväinen vai ei.

Näin hän johtaa pelon ilmapiiria luoden ja alaiset pyrkivät suoriutumaan täydellisesti ettei vaan mistään tulisi sanomista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäskö konkun asiantuntijan kuvata tänne minkälainen on TÄYSIN TERVE ihminen? Onko enää terveitä persoonia olemassakaan kun kaikilla käytösmalleilla on joku tautiluokitus.

En muista nähneeni missään sellaista kuvausta.

Tätä ja monia muita ketjuja lukiessa narsistiseksi määritellään ihan kaikki sellaiset luonteenpiirteet ja käytösmallit joista emme itse pidä. Jos joku ei toimi meidän tahtomalla tavalla tai hänen käytös loukkaa meitä, ryntäämme syyttämään häntä narsistiksi.

Tuossa joissain kommenteissa vilahti "piilonarsismi" sana jolla myös hiljaiset, ujot, estyneet ja miellyttäjätkin määriteltii piilonarsisteiksi.

Pitäisi varmaan määritellä mitä tarkoittaa TÄYSIN TERVE. Onko esimerkisi ientulehduksesta kärsivä TÄYSIN TERVE. Pointtina nyt se, että mikäli jokainen pieni vaiva niin fyysisesti kuin mielen luokitellaan ei terveeksi, niin siinä tapauksessa ei täältä varmaan täysin terveitä löydy, ainakaan jos puhutaan aikuisväestöstä.

Käytösmalleja, traumoja, riitatilanteissa outoa käytöstä löytyy varmaan suurimmalta osalta ihmisistä. Ihmiset on kuitenkin joka tapauksessa myös itsekkäitä, niin myös allekirjoittanut. Myös suurin osa ihmisistä nauttii huomiosta ja keskipisteenä olemisesta, ja kehuista. Ehkä sitten keinot niiden saamiseen tekevät narsistin, en tiedä tarkalleen miten heidät tunnistaisi ja olenko esimerkiksi itse sellainen.

On hyvä, että narsismista puhutaan ja nimenomaan selkiytetään, mitä narsismi on. Ylläolevista lainatuista kommenteista käy ilmi, ettei ole tietoa narsismista. Se eiole tavanomaista jokaiselle tavalliselle ihmiselke ominaista esimerkiksi kehuista pitämistä. On olemassa hyvä käsite, narsistinen persoonallisuushäiriö, jonka ymmärtäminen todellakin tekee helpommaksi suhtautua asioihin käytännöllisesyi ja sujuvasti, kun kohtaa ihmisiä joillaon näitä piirteitä. Ei nyt, kiitos, sotketa ns vettä mutaiseksi ja yritetä antaa ymmärtää, että kaikkihan me olemme kuin narsisteja. Emmehän me kaikki ole myöskään rajatilaisia tai psykoosissa. On hyvä, että asioille on sanoja, Ja annetaanhan myös olla jo sellaisen asenteen, ettäkannataako niistä nyt puhua ja että ollaan nyt ihan hiljaa vain. On vain hyvä, että näitä aletaan vähän paremmin ymmärtää.

Tämä! Ne ketkä haluavat hyssytellä asiaa pyrkivät usein leimaamaan koko sanan narsisti tai narsismi muotisanaksi. Kysyisin ennemminkin näiltä hyssyttelijöiltä että onko heillä elämässään tältä osin puhtaat jauhot pussissa?