Narsistin keskustelutyyli
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, oletko sinä lukenut sitten. Minä olen.
Yksi tyypillisin narsistinen piirre on ylimielisyys ja asioiden kieltäminen kun keskusteltava asia koskettaa liian läheltä esimerkiksi omaa käytöstä. Itse olen nähnyt kuinka moninkertainen sarjapettäjä pyrkii puolustelemaan käytöstään kaikella mahdollisella. Milloin syypäänä ovat vakikumppanit, milloin taas rajoittuneet normit ja milloin vaikka koko muu maailma. Mutta se mihin tällaiset ihmiset eivät koskaan julkisesti pysty on vastuunotto omasta toiminnasta ja itsereflektio.
Yksi tyypillinen narsistinen piirre taitaa olla myös ylimielisyys ja kaikkitietävyys ilman aitoa tietoa ja pätevyyttä diagnosoida ihmisiä. Tyypillistä on ihmisten leimaaminen ilman parempaa tietoa asioista. Sopisiko diagnoosi sittenkin sinuun itseesi paremmin kuin niihin mahdollisesti viattomiin ihmisiin joihin selkeästi purat jotain kaunaasi täällä?
Aivan, sanoisin että ketjuun kirjoittaneista n. 99%:lla viiraa päästä jollain tavoin, oli se sitten narsismia tai jotain muuta häikkää.
Milläs lääketieteellisellä koulutuspohjalla sinä voit noin ihmisiä arvioida?
Et huomaa, että teet juuri sitä, mistä täällä muita syytät.
Ehkä meidän narsistien uhrien kannattaisi luoda tänne oma ketju, jossa emme lainkaan käyttäisi narsisti-sanaa, vaan kertoisimme vain kokemuksistamme erittäin ikävien ihmisten uhreina. Kukaan ei voisi sivusta puuttua ketjuun ja alkaa jänkyttää mitään, että ette voi sanoa ikäväksi ihmiseksi, kun ei teillä ole siihen koulutusta.
Ja teidän jänkyttäjien kannattaisi myös tehdä oma ketju, missä saisitte mielin määrin arvostella ja vähätellä toisten kokemuksia ja pitää itseänne ainoina oikeassa olevina. En tulisi siihen ketjuun häiriköimään, niin kuin te teette nyt täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin jotain englanninkielistä artikkelia piilonarsistista ja siinä heidän väitettiin olevan vetäytyviä ja ujoja. Eli hetkinen, siis ujo ihminen on nykyään jonkin sortin narsisti? Ennen vanhaan ujojen luonnepoikkeamaa kutsuttiin estyneeksi/vältteleväksi persoonallisuudeksi.
Piilonarsisti voi pitkään näyttää ujolta ja vetäytyvältä. Hän voi vuosia tai jopa vuosikymmeniä piilotella vihamielisiä tunteitaan sisällään eikä näytä niitä edes lähimmille ihmisilleen hylätyksi tulon pelossa.
Jossain vaiheessa esimerkiksi kun tällainen ihminen menee terapiaan ihan muusta syystä niin tapahtuu joskus rajukin muutos tällaisessä ihmisessä. Pitkään piilossa pidetty vihamielisyys ja oikeutuksen tunnelukko ikäänkuin räjähtää ja käytös muuttuu nopeasti todella rumaksi muita ihmisiä mutta ennenkaikkea läheisiä kohtaan. Jälki on usein todella rumaa mutta tällainen ihminen ei suostu näkemään itsessään mitään vikaa vaan syyttää kaikkia muita siitä mitä hän tekee.
Miten tämä eroaa estyneisyyden ja välttelevän persoonallisuushäiriön diagnoosista jossa on samanlainen ilmiö patoutuneiden tunteiden purkaantumisesta?
En osaa diagnooseista sanoa mutta piilonarsismin pohjalla on kliinisten tutkimusten mukaan usein voimakkaana ilmentyvä välttelevä kiintymyssuhdetyyli. Tämä taas usein johtuu lapsuuden kokemuksista. Tutkimusten mukaan näistä kärsivän henkilön lapsuudessa usein vanhempien alkoholismia sekä joskus vakaviakin sairaalahoitoa vaatineita mt-ongelmia. Siksi on tärkeää että tuollainen katkaistaan etteivät haitalliset käytösmallit siirry seuraavaan sukupolveen.
Välttevä ja foobinen kiintymysmalli on myös nimensä mukaisesti välttelevällä ja ahdistuneella persoonallisuudella. Narsisteilla varmasti pelkkä välttelevä otaksun, en ole perehtynyt asiaan sen tarkemmin.
Emotionaalisesti laiminlyövä lapsuus ja lapsen käytöstä nolaava kasvatus sekä vertaisten hylkäävät reaktiot aiheuttavat itsetuntovaurion estyneisyyden takana, missä lapsi tehdään itsetietoiseksi omasta outoudestaan jota hävetä.
Usein tuo mainitsemasi häpeä koteloituu aikuisena tällaisen taustan omaavaan ihmiseen ja kun se sitten lopulta käy ihmiselle liian raskaaksi kantaa niin hän kaataa sen kaikista läheisimpien ihmisten niskaan käyttäytyen heitä kohtaan todella törkeällä tavatla yleisen mittapuun mukaan.
Pitää ottaa huomioon se seikka, että riitely ja vihantunteiden näyttäminen kuuluvat ihan normaali elämään terveessä muodossa. Estyneet nimenomaan patoavat liian paljon tunteita jolloin he voivat purkaa tunteitaan raivoamalla. Jos ihminen ei pysty näyttämään vihantunteita, on hänen oikeutensa silloin poljettavissa. Siksi hallittu viha kuuluu osaksi elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin jotain englanninkielistä artikkelia piilonarsistista ja siinä heidän väitettiin olevan vetäytyviä ja ujoja. Eli hetkinen, siis ujo ihminen on nykyään jonkin sortin narsisti? Ennen vanhaan ujojen luonnepoikkeamaa kutsuttiin estyneeksi/vältteleväksi persoonallisuudeksi.
Piilonarsisti voi pitkään näyttää ujolta ja vetäytyvältä. Hän voi vuosia tai jopa vuosikymmeniä piilotella vihamielisiä tunteitaan sisällään eikä näytä niitä edes lähimmille ihmisilleen hylätyksi tulon pelossa.
Jossain vaiheessa esimerkiksi kun tällainen ihminen menee terapiaan ihan muusta syystä niin tapahtuu joskus rajukin muutos tällaisessä ihmisessä. Pitkään piilossa pidetty vihamielisyys ja oikeutuksen tunnelukko ikäänkuin räjähtää ja käytös muuttuu nopeasti todella rumaksi muita ihmisiä mutta ennenkaikkea läheisiä kohtaan. Jälki on usein todella rumaa mutta tällainen ihminen ei suostu näkemään itsessään mitään vikaa vaan syyttää kaikkia muita siitä mitä hän tekee.
Miten tämä eroaa estyneisyyden ja välttelevän persoonallisuushäiriön diagnoosista jossa on samanlainen ilmiö patoutuneiden tunteiden purkaantumisesta?
En osaa diagnooseista sanoa mutta piilonarsismin pohjalla on kliinisten tutkimusten mukaan usein voimakkaana ilmentyvä välttelevä kiintymyssuhdetyyli. Tämä taas usein johtuu lapsuuden kokemuksista. Tutkimusten mukaan näistä kärsivän henkilön lapsuudessa usein vanhempien alkoholismia sekä joskus vakaviakin sairaalahoitoa vaatineita mt-ongelmia. Siksi on tärkeää että tuollainen katkaistaan etteivät haitalliset käytösmallit siirry seuraavaan sukupolveen.
Miten piilonarsismi tulee esiin ihmisessä?
Haluaisin ihan mielenkiinnosta tietää. Itse olen tavannut vain ihan selkeisiin narsistityyppeihin, muutama sellainen osunut elämäntien varrelle ja heti heistä on paistanut läpi suunnaton itsensätehostaminen ja täydellinen välinpitämättömyys muista. Tavallinen minäminä -ihminen on siitä vielä kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin jotain englanninkielistä artikkelia piilonarsistista ja siinä heidän väitettiin olevan vetäytyviä ja ujoja. Eli hetkinen, siis ujo ihminen on nykyään jonkin sortin narsisti? Ennen vanhaan ujojen luonnepoikkeamaa kutsuttiin estyneeksi/vältteleväksi persoonallisuudeksi.
Piilonarsisti voi pitkään näyttää ujolta ja vetäytyvältä. Hän voi vuosia tai jopa vuosikymmeniä piilotella vihamielisiä tunteitaan sisällään eikä näytä niitä edes lähimmille ihmisilleen hylätyksi tulon pelossa.
Jossain vaiheessa esimerkiksi kun tällainen ihminen menee terapiaan ihan muusta syystä niin tapahtuu joskus rajukin muutos tällaisessä ihmisessä. Pitkään piilossa pidetty vihamielisyys ja oikeutuksen tunnelukko ikäänkuin räjähtää ja käytös muuttuu nopeasti todella rumaksi muita ihmisiä mutta ennenkaikkea läheisiä kohtaan. Jälki on usein todella rumaa mutta tällainen ihminen ei suostu näkemään itsessään mitään vikaa vaan syyttää kaikkia muita siitä mitä hän tekee.
Miten tämä eroaa estyneisyyden ja välttelevän persoonallisuushäiriön diagnoosista jossa on samanlainen ilmiö patoutuneiden tunteiden purkaantumisesta?
En osaa diagnooseista sanoa mutta piilonarsismin pohjalla on kliinisten tutkimusten mukaan usein voimakkaana ilmentyvä välttelevä kiintymyssuhdetyyli. Tämä taas usein johtuu lapsuuden kokemuksista. Tutkimusten mukaan näistä kärsivän henkilön lapsuudessa usein vanhempien alkoholismia sekä joskus vakaviakin sairaalahoitoa vaatineita mt-ongelmia. Siksi on tärkeää että tuollainen katkaistaan etteivät haitalliset käytösmallit siirry seuraavaan sukupolveen.
Välttevä ja foobinen kiintymysmalli on myös nimensä mukaisesti välttelevällä ja ahdistuneella persoonallisuudella. Narsisteilla varmasti pelkkä välttelevä otaksun, en ole perehtynyt asiaan sen tarkemmin.
Emotionaalisesti laiminlyövä lapsuus ja lapsen käytöstä nolaava kasvatus sekä vertaisten hylkäävät reaktiot aiheuttavat itsetuntovaurion estyneisyyden takana, missä lapsi tehdään itsetietoiseksi omasta outoudestaan jota hävetä.
Usein tuo mainitsemasi häpeä koteloituu aikuisena tällaisen taustan omaavaan ihmiseen ja kun se sitten lopulta käy ihmiselle liian raskaaksi kantaa niin hän kaataa sen kaikista läheisimpien ihmisten niskaan käyttäytyen heitä kohtaan todella törkeällä tavatla yleisen mittapuun mukaan.
Pitää ottaa huomioon se seikka, että riitely ja vihantunteiden näyttäminen kuuluvat ihan normaali elämään terveessä muodossa. Estyneet nimenomaan patoavat liian paljon tunteita jolloin he voivat purkaa tunteitaan raivoamalla. Jos ihminen ei pysty näyttämään vihantunteita, on hänen oikeutensa silloin poljettavissa. Siksi hallittu viha kuuluu osaksi elämää.
Näin juuri. Vihan tunne ja sen hallittu esiintuominen on aivan normaalia ihmisten välistä kanssakäyntiä. Nämäkin tunnetaidot ovat tärkeitä lapsien kasvatuksessa. Jos lapsi oppii että vahnempi ei ole millään tavalla luotettava läheisiä ihmisiä kohtaan niin riski siitä että lapselta jää tämä tunnetaito mallioppimatta.
winner kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin jotain englanninkielistä artikkelia piilonarsistista ja siinä heidän väitettiin olevan vetäytyviä ja ujoja. Eli hetkinen, siis ujo ihminen on nykyään jonkin sortin narsisti? Ennen vanhaan ujojen luonnepoikkeamaa kutsuttiin estyneeksi/vältteleväksi persoonallisuudeksi.
Piilonarsisti voi pitkään näyttää ujolta ja vetäytyvältä. Hän voi vuosia tai jopa vuosikymmeniä piilotella vihamielisiä tunteitaan sisällään eikä näytä niitä edes lähimmille ihmisilleen hylätyksi tulon pelossa.
Jossain vaiheessa esimerkiksi kun tällainen ihminen menee terapiaan ihan muusta syystä niin tapahtuu joskus rajukin muutos tällaisessä ihmisessä. Pitkään piilossa pidetty vihamielisyys ja oikeutuksen tunnelukko ikäänkuin räjähtää ja käytös muuttuu nopeasti todella rumaksi muita ihmisiä mutta ennenkaikkea läheisiä kohtaan. Jälki on usein todella rumaa mutta tällainen ihminen ei suostu näkemään itsessään mitään vikaa vaan syyttää kaikkia muita siitä mitä hän tekee.
Avoin v*ttumaisuus ja kus*päisyys raitistaa ilmaa ja antaa läheisillekin mahdollisuuden ymmärtää paremmin sinua. Saat kaikki diagnoositkin ihan ilman kallista lääkärissäkäyntiä tai terapeutteja 5 minuutissa millä keskustelupalstalla tahansa ;) kun vaan uskallat heittäytyä ja olla oma rehellinen itsesi! Peilikään ei kerro niin hyvin kaikkea sinusta kuin mitä netti tekee 👍
Näinhän se on, että meillä ihmisillä on taipumus pitää asioita sisällämme, on se sitten hyvän kasvatuksen tai vain yleisen kulttuurisen käyttäytymisen antama malli. Joskus sitten räjähtääkin, kun tulee mitta täyteen. En sanoisi narsistiseksi käyttäytymiseksi, mutta totta kai narsistikin voi tehdä niin.
Ja toisten syyllistäminenkin on aina yleistä meillä kaikilla. Ainahan sitä mieluummin syyttää jotain muuta kuin itseään. Toisena ääripäänä uhriutuminen, se "minä aina syyypää kaikkeen, nyyh."
Ihan normireaktioita elämässä.
Väittäisin kuitenkin, että aidosti narsistin uhriksi joutuneet tunnistavat kyllä narsismin. Käyttäytyminen on jatkuvaa, toistuvaa ja hiukan kaavamaistakin. Se ei "petä" missään tilanteessa. On häissä tai hautajaisissa, narsisti käyttäytyy aina tämän ominaisuutensa vaatimalla tavalla. Se on hänen tapansa reagoida, katsoa maailmaa ja olla siinä olemassa. Se on kokonaisvaltainen ominaisuus ja läheiset oppii sen kyllä näkemään. Vieraat voi aina jonkun aikaa hämääntyä. Oma kokemus jo kaukaa nuoruudesta ja niin tuttua nämä kertomukset täällä. Ja ei, en ole nimennyt tätä ilmiötä tänä päivänä, kun asioista nyt enemmän on kerrottu.
Ei, minä olin jo koulussa psykologian tunnilla kuullut erilaisista ihmisluonteen häiriöistä, ja kun tästä henkilöstä viimein irti pääsin, etsin käsiini kaikki silloin saatavilla olevat teokset, joissa tästä ilmiöstä kirjoitettiin, nettiä ei silloin ollut olemassakaan. Olin koulussa lukenut Narcissoksesta, joka rakastui omaan kuvaansa ja se olikin ensimmäinen oire, jonka tässä tuntemassani ihmisessä havaitsin. Minusta oli outoa, että mies kehui omaa ulkonäköään niin vuolaasti ja usein. Halusin tietää, miksi hän oli sellainen, mutta en tiedä sitä vieläkään. Mistä narsismi kumpuaa? Kotioloista en pystynyt lähdettä löytämään. Hänellä oli mukavat, leppoisat vanhemmat ja hyvät kotiolot.
Vierailija kirjoitti:
Lakatkaa leikkimästä lääkäriä ja DIAGNOSOIMASTA muita ihmisiä narsisteiksi tai muiksi omalla kyökkipsykologiallanne.
Enin osa niistä ihmisistä, jotka muka ovat muiden mielestä narsisteja, ovat joko vain huonosti kasvatettuja eli huonotapaisia tai itsekkäitä, itserakkaita, ajattelemattomia päällepäsmäreitä.
Narsismi taas on sairaus.
Olisiko asiallista, jos diagnosoisin sinulle vaikka, ettet huolehsi suuhygieniastasi, koska henkesi haisee, vaikka oikeasti se on mahasi, mikä temppuilee ja nostaa hajuja? Tai diagnosoisin, että kärsit kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, vaikka olet oikeasti vain vähän turhan rempseä ajoittain, koska et ole kovin säntillinen luonne, ja sitten sinua kaduttaa seuraavana päivänä?
Me - narsistien uhrit - saamme sanoa narsistiksi ihmistä, jolla on kaikki narsismin määritelmään kuuluvat ominaisuudet.
Emme me kiellä sitä, että narsismi on sairaus. Ei sitä meille sinun tarvitse sanoa. Me tiedämme sen ja paljon muutakin siitä asiasta. Me olemme kokemusasiantuntijoita. Jollakin kokemusta enemmän, jollakin vähemmän, kokemusta kuitenkin.
Ne miehet jotka tästä koviten huutavat että narsisti-sanaa ei saisi käyttää edustavat todellisuudessa naisvihamielisiä arvoja vaikka ulospäin esittäisivär kuinka liberaalia tai vapaamielistä tahansa. Näiden miesten äitisuhde ollut lapsena ja teini-ikäisenä varmaan heikko.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat neroja 'tietämään' eri sairauksista heti, kun joku lehti on ensin kertonut niistä. Siihen asti on kumman hiljaista. Kukaan ei ennen narsismiartikkeleitakaan puhunut narsisimista lainkaan, eikä varmaan moni semmoisesta edes tiennyt. Lehdet voisivat minusta paremmin miettiä, kannattaako sellaiset jutut.
Kylläpä tiesivät. Minä tiesin jo 60-luvulla, vaikka olin lapsi. Luin aika pitkän artikkelin lehdestä, olin kova ahmimaan kaikenlaista tietoa.
Lukioaikana kävin ylimääräisen lyhyen psykologian kurssin, siinäkin tätä käsiteltiin. Meillä kävi hyvin eloisa ja asiantunteva luennon pitäjä, muistan että juuri narsismia ja macchiavellismiä käsiteltiin, sen sijaan psykopatiaa muistini mukaan ei.
Ja sun mielestä näistä asioista ei saisi kirjoittaa. Kun se olisi maton alle lakaistuna, niin sitä ei olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla tuo kommentoija mielestäsi diagnosoi tai leimaa. Hän on saattanut tehdä havintoja keskusteluista joita tuo tuossa kommentissaan esiin. Sitähän tekevät muutkin. Minä pidän eurooppalaisesta vapaassa mediassa käytävästä keskustelusta jossa tiede on mukana. Olisi aika kamalaa jos sananvapautta näinkin vakavasta aiheesta kuin narsismi joku haluaisi rajoittaa. Itse vain teen havaintoja muiden ihmisten tekemisistä ja ulkoistan itseni näistä. Havainnointi on mukavaa puuhaa.
On mielenkiintoista vaan seurata miten näitä diagnooseihin pätevöityneitä keittiöpsykiatreja pompsahtelee esiin kuin sieniä sateella. Oikeutuksena ja pätemisen määritelmänä mainitsemasi "koska muutkin tekee samaa". Jatkakaa rauhassa tätä epätervettä narsistisensävyistä keskustelua "narsisteista" :DDD
Keskustelu on hieman asia kuin puoskareiden diagnoosit ja määritelmät.
Oletko sinä rajoittamassa sananvapautta, vai mitä yrität?
Me saamme puhua mistä haluamme. Vaikka narsismista.
Narsisti se epäterve yksilö on, ei uhri. Ja uhrilla on oikeus saada vertaistukea. Sinä taas katsot oikeudeksesi häiritä heidän keskusteluaan vähättelemällä ja mitätöimällä heitä. Ei tarvitse olla psykiatri nähdäkseen vaikkapa omassa elämänkumppanissaan narsismin piirteitä. Kuka ne parhaiten tuntisi, ellei se puoliso? Ja kokemuksistaan saa kertoa, vai väitätkö vastaan?
Menisitkö muualle valittamaan, kun tämä ei nyt sinulle ole ollenkaan oikea foorumi. Me pidämme kokemuksemme, emme muuta sitä muuksi sinun mieliksesi. Meitä on lyöty henkisesti tosi raskaasti ja joitakin fyysisestikin, ja sinä tulet siihen vielä lyötyä lyömään.
Voimaannuitko jotenkin, kenties sitten. Se oli retorinen kysymys, joten älä vastaa. Jos yhtään pystyt, niin älä todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ne miehet jotka tästä koviten huutavat että narsisti-sanaa ei saisi käyttää edustavat todellisuudessa naisvihamielisiä arvoja vaikka ulospäin esittäisivär kuinka liberaalia tai vapaamielistä tahansa. Näiden miesten äitisuhde ollut lapsena ja teini-ikäisenä varmaan heikko.
Miksi jätät narsismin ja heikot äitisuhteet vain miesten ominaisuuksiksi? Narsismi ei ole sukupuolisidonnainen piirre ihmisissä. Löytyy myös naisissa ja monesti vielä pahempana kuin miehillä. Akat ovat usein ihan kauheita toisilleen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla tuo kommentoija mielestäsi diagnosoi tai leimaa. Hän on saattanut tehdä havintoja keskusteluista joita tuo tuossa kommentissaan esiin. Sitähän tekevät muutkin. Minä pidän eurooppalaisesta vapaassa mediassa käytävästä keskustelusta jossa tiede on mukana. Olisi aika kamalaa jos sananvapautta näinkin vakavasta aiheesta kuin narsismi joku haluaisi rajoittaa. Itse vain teen havaintoja muiden ihmisten tekemisistä ja ulkoistan itseni näistä. Havainnointi on mukavaa puuhaa.
On mielenkiintoista vaan seurata miten näitä diagnooseihin pätevöityneitä keittiöpsykiatreja pompsahtelee esiin kuin sieniä sateella. Oikeutuksena ja pätemisen määritelmänä mainitsemasi "koska muutkin tekee samaa". Jatkakaa rauhassa tätä epätervettä narsistisensävyistä keskustelua "narsisteista" :DDD
Keskustelu on hieman asia kuin puoskareiden diagnoosit ja määritelmät.
Oletko sinä rajoittamassa sananvapautta, vai mitä yrität?
Me saamme puhua mistä haluamme. Vaikka narsismista.
Narsisti se epäterve yksilö on, ei uhri. Ja uhrilla on oikeus saada vertaistukea. Sinä taas katsot oikeudeksesi häiritä heidän keskusteluaan vähättelemällä ja mitätöimällä heitä. Ei tarvitse olla psykiatri nähdäkseen vaikkapa omassa elämänkumppanissaan narsismin piirteitä. Kuka ne parhaiten tuntisi, ellei se puoliso? Ja kokemuksistaan saa kertoa, vai väitätkö vastaan?
Menisitkö muualle valittamaan, kun tämä ei nyt sinulle ole ollenkaan oikea foorumi. Me pidämme kokemuksemme, emme muuta sitä muuksi sinun mieliksesi. Meitä on lyöty henkisesti tosi raskaasti ja joitakin fyysisestikin, ja sinä tulet siihen vielä lyötyä lyömään.
Voimaannuitko jotenkin, kenties sitten. Se oli retorinen kysymys, joten älä vastaa. Jos yhtään pystyt, niin älä todellakaan.
Ei kannata todellakaan välittää tuollaisista kommenteista.
Narsistit joiden käytös on jo paljastunut muille ihmisille joutuvat elämään tekojensa ja niiden aiheuttaman häpeän kanssa usein loppuelämänsä vaikka näyttelisivät ulospäin vahvaa ihmistä.
Sinä tiedät että se ns vahvuus on heillä todellisuudessa vain kuori. Narsistit ovat todellisuudessa täysin hukassa itsensä kanssa mutta kulissia pärjäämisestä he pitävät yllä.
Täällä lie mainittu tämäkin, mutta omakohtaista kokemusta on useammasta suhteesta: kun hän on saanut täyden luottamuksesi, paljastat hänelle jonkun traumasi tai epävarmuuden kohteesi. Kun suhteenne arkipäiväistyy, mikä on luonnollinen vaihe parisuhteessa, hän alkaa tuntea asemansa uhatuksi. Tällöin hän alkaa purkaa omaa ahdistustaan käyttämällä sinusta tietämiään arkoja asioita sinua vastaan. Ja kääntää surutta veistä haavassa aina kun voi. Esimerkiksi: "Sullahan voi olla vaikka mitä tauteja, kun sut on raiskattu." Tai : "Taisit kerjätä sitä (raiskausta)". "Onhan se ihan selvää, että tulee raiskatuksi kun on noin h.ran näköinen." "Ei tommonen h.ra kelpaa kenellekään, saisit olla tyytyväinen, että mä olen vielä tässä". Tai jos kerrot tulleesi lapsena vanhempiesi pahoinpitelemäksi, se johtuu vain siitä että "taisit olla niin v.tumainen jo pentuna, että vanhempasi antoivat sen takia selkään."
Lisäksi narsisti sanoo tietävänsä mitä sinä hänestä ajattelet tai sanoo sinun luulevan olevasi parempi kuin toiset. Hän saattaa myös huutaa kurkku suorana että toisten pitää tanssia aina sun pillin mukaan ( vaikkei asiasta ole ehditty vielä vuoropuhelua käydä).
Jos hän on sinun seurustelukumppanisi, hän myös muistaa muistuttaa, että löytää heti kymmenen parempaa, kun lähtee ovesta ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaatti on pahempi kuin narsisti.
Ja narsismikin on jo tosi paha pään vakava vika.
No tietysti. Psykopaatti on vaarallinen. Narsisti on vi--umainen. Mutta voi olla vaarallinenkin joissain tilanteissa, koska voi mennä äärimmäisyyksiin nurkkaan ajettuna.
Narsistit ovat väkivaltaisia, vaikka heitä ei edes ajettaisi nurkkaan. Narsismiin liittyy aina väkivaltaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Suomen eikä Yhdysvaltain psykiatria tunne sellaista diagnoosia kuin piilonarsisti tai herkkänahkainen narsisti käsittääkseni. Se on mielestäni psykiatristen ilmiöiden trivialisointia ja yksiulotteistamista nimittää kaikkea häiritsevää narsismiksi.
Olet väärässä tässä asiassa. Yhdysvalloissa DSM-5 uudistui tänä vuonna ja siihen lisättiin piilonarsismin (eng. Covert Narcissim) määritelmä ja diagnoosi erikseen. Tämä on hyvä asia jotta näistä voidaan avoimesti keskustella niiden oikeilla nimillä.
Narsistin puheista paljastuu lähes aina hänen pelkonsa aidosta vastavuoroisesta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa. Narsisti usein mainostaa itseään siitä kuinka riippumaton hän on muista ihmisistä. Terveellä ihmisellä ei ole jatkuvaa tarvetta hakea muiden ihmisten ihailua tuollaisella loppujen lopuksi valheellisella väitteellä. Todellisuudessa narsisti tarvitsee jatkuvasti muiden ihmisten ihailua ja huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaatti on pahempi kuin narsisti.
Ja narsismikin on jo tosi paha pään vakava vika.
No tietysti. Psykopaatti on vaarallinen. Narsisti on vi--umainen. Mutta voi olla vaarallinenkin joissain tilanteissa, koska voi mennä äärimmäisyyksiin nurkkaan ajettuna.
Narsistit ovat väkivaltaisia, vaikka heitä ei edes ajettaisi nurkkaan. Narsismiin liittyy aina väkivaltaisuutta.
Henkinen väkivalta oli jatkuvaa parisuhteessa narsistin kanssa. Välillä oli niitä hyviäkin hetkiä, tosin koko ajan vähemmän suhteen edetessä. Joidenkin vuosien kuluessa aloin sairastumaan fyysisesti. Jatkuva stressi alkoi vaikuttamaan. Onneksi tajusin lopettaa suhteen, kun aloin ymmärtämään ettei asiat tule parantumaan vaan päinvastoin. Narsisti kiusasi ja uhkaili pitkään suhteen jälkeenkin. Fyysiset vaivat joita oli suhteen aikana ovat parantuneet. Henkinen väkivalta ja sen aiheuttama stressi sairastuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaatti on pahempi kuin narsisti.
Ja narsismikin on jo tosi paha pään vakava vika.
No tietysti. Psykopaatti on vaarallinen. Narsisti on vi--umainen. Mutta voi olla vaarallinenkin joissain tilanteissa, koska voi mennä äärimmäisyyksiin nurkkaan ajettuna.
Narsistit ovat väkivaltaisia, vaikka heitä ei edes ajettaisi nurkkaan. Narsismiin liittyy aina väkivaltaisuutta.
Henkinen väkivalta oli jatkuvaa parisuhteessa narsistin kanssa. Välillä oli niitä hyviäkin hetkiä, tosin koko ajan vähemmän suhteen edetessä. Joidenkin vuosien kuluessa aloin sairastumaan fyysisesti. Jatkuva stressi alkoi vaikuttamaan. Onneksi tajusin lopettaa suhteen, kun aloin ymmärtämään ettei asiat tule parantumaan vaan päinvastoin. Narsisti kiusasi ja uhkaili pitkään suhteen jälkeenkin. Fyysiset vaivat joita oli suhteen aikana ovat parantuneet. Henkinen väkivalta ja sen aiheuttama stressi sairastuttaa.
Minulla keho alkoi reagoida heti. Hiustenlähtö loppui ja ruuansulatus normaliosoitui jonkin aikaa eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaatti on pahempi kuin narsisti.
Ja narsismikin on jo tosi paha pään vakava vika.
No tietysti. Psykopaatti on vaarallinen. Narsisti on vi--umainen. Mutta voi olla vaarallinenkin joissain tilanteissa, koska voi mennä äärimmäisyyksiin nurkkaan ajettuna.
Narsistit ovat väkivaltaisia, vaikka heitä ei edes ajettaisi nurkkaan. Narsismiin liittyy aina väkivaltaisuutta.
Henkinen väkivalta oli jatkuvaa parisuhteessa narsistin kanssa. Välillä oli niitä hyviäkin hetkiä, tosin koko ajan vähemmän suhteen edetessä. Joidenkin vuosien kuluessa aloin sairastumaan fyysisesti. Jatkuva stressi alkoi vaikuttamaan. Onneksi tajusin lopettaa suhteen, kun aloin ymmärtämään ettei asiat tule parantumaan vaan päinvastoin. Narsisti kiusasi ja uhkaili pitkään suhteen jälkeenkin. Fyysiset vaivat joita oli suhteen aikana ovat parantuneet. Henkinen väkivalta ja sen aiheuttama stressi sairastuttaa.
Minulla keho alkoi reagoida heti. Hiustenlähtö loppui ja ruuansulatus normaliosoitui jonkin aikaa eron jälkeen.
Samoin, hiustenlähtö ja alapäävaivat loppuivat kuin seinään. Paniikkikohtaukset loppuivat pikkuhiljaa mutta itsetunnon kanssa meni kauan kun olin niin poljettu maahan hokemalla ettei minusta ole mihinkään (ilman häntä). Ystäviäkin alkoi tulla, niitä ei liitossa saanut olla. Sai vihdoin käyttää omia rahojaan miten halusi. Paljon posiitiivista siis. Tosin narsku vieläkin koittaa kiusata valheillaan yli kymmenen vuoden jälkeen. Eron jälkeen lähes kaksi vuotta päivittäin tekstareita, vuoronperään kehumista ja haukkumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaatti on pahempi kuin narsisti.
Ja narsismikin on jo tosi paha pään vakava vika.
No tietysti. Psykopaatti on vaarallinen. Narsisti on vi--umainen. Mutta voi olla vaarallinenkin joissain tilanteissa, koska voi mennä äärimmäisyyksiin nurkkaan ajettuna.
Narsistit ovat väkivaltaisia, vaikka heitä ei edes ajettaisi nurkkaan. Narsismiin liittyy aina väkivaltaisuutta.
Henkinen väkivalta oli jatkuvaa parisuhteessa narsistin kanssa. Välillä oli niitä hyviäkin hetkiä, tosin koko ajan vähemmän suhteen edetessä. Joidenkin vuosien kuluessa aloin sairastumaan fyysisesti. Jatkuva stressi alkoi vaikuttamaan. Onneksi tajusin lopettaa suhteen, kun aloin ymmärtämään ettei asiat tule parantumaan vaan päinvastoin. Narsisti kiusasi ja uhkaili pitkään suhteen jälkeenkin. Fyysiset vaivat joita oli suhteen aikana ovat parantuneet. Henkinen väkivalta ja sen aiheuttama stressi sairastuttaa.
Minulla keho alkoi reagoida heti. Hiustenlähtö loppui ja ruuansulatus normaliosoitui jonkin aikaa eron jälkeen.
Samoin, hiustenlähtö ja alapäävaivat loppuivat kuin seinään. Paniikkikohtaukset loppuivat pikkuhiljaa mutta itsetunnon kanssa meni kauan kun olin niin poljettu maahan hokemalla ettei minusta ole mihinkään (ilman häntä). Ystäviäkin alkoi tulla, niitä ei liitossa saanut olla. Sai vihdoin käyttää omia rahojaan miten halusi. Paljon posiitiivista siis. Tosin narsku vieläkin koittaa kiusata valheillaan yli kymmenen vuoden jälkeen. Eron jälkeen lähes kaksi vuotta päivittäin tekstareita, vuoronperään kehumista ja haukkumista.
Minulla parani eron jälkeen vatsavaivat. Luulin että olin allergisoitunut useille ruoka-aineille, kun mahaan sattui melkein päivittäin ruokailujen jälkeen. Öisin heräsin usein pahoinvointiin, kylmää hikeä, oksettava olo, sydän hakkasi ylikierroksilla. Samoin jalkakipu, joka oli välillä niin pahana, että jouduin olemaan töistä poissa kun en kyennyt kävelemään kunnolla, on parantunut. Vaivojen loppuminen tapahtui melko nopeasti kun en enää ollut missään tekemisissä narsistin kanssa. Kiusasi kyllä aikansa vielä eron jälkeen, uhkaili ja yritti luikertaa takaisin elämääni, mutta jätti rauhaan lopulta kun en reagoinut millään tavalla. Nyt jälkikäteen puistattaa ajatellakin, miten paljon pahaa tuo ihminen toi mukanaan. Ja silloin kun oli tuossa tilanteessa, sitä ei tajunnut, että kaikki oireet johtuivat stressistä, jota narsisti aiheutti.
Usein tuo mainitsemasi häpeä koteloituu aikuisena tällaisen taustan omaavaan ihmiseen ja kun se sitten lopulta käy ihmiselle liian raskaaksi kantaa niin hän kaataa sen kaikista läheisimpien ihmisten niskaan käyttäytyen heitä kohtaan todella törkeällä tavatla yleisen mittapuun mukaan.