Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat jotka antavat lahjaksi roskaa?
27.12.2021 |
Edellinen aloitukseni poistettiin ennen kuin olin ehtinyt lukea vastauksia.
Kyselin että onko muita kenen isovanhemmat antavat lapsenlapsille pelkkää roskaa lahjaksi, eikä kyse ole siitä olisivat jotenkin vähävaraisia tms vaan aivan päinvastoin. Rahaa ja omaisuutta on, mutta lahjaksi annetaan arvitonta roinaa jolla ei tee yhtään mitään. Koskaan ei kysytä lasten lahjatoiveita. Ja sitten odotetaan että ollaan kiitollisia näistä ”lahjoista”.
Kommentit (1535)
Vierailija kirjoitti:
Köyhyysrajan alapuolella elävä isovanhempi kirjoitti:
Tätä isovanhempaa , yksinäistä sellaista ja ent yksinhuoltajaäitiä vaivaa ainakin mieletön rahapula.
Mutta kiitos vain kauheasti tuestanne. Ostin taas roskia.Kuulostat minun äidiltäni. Miljoona kertaa käsitelty sitä hänen rahapulaansa ja rahankäyttöään ja ostelee "taas roskia".
Pidimme jopa puoli vuotta kirjaa hänen taloudenpidostaan. Hän käyttää uskomattoman paljon rahaa turhuuteen. Siis ostaa pohauttelee mitä sattuu, varsinkin jos halvalla saa. Ja tuhlaa aina ihan kaiken rahan heti, kun sen saa, aivan kuin se polttelisi taskuja.
Hänellä on kaapissaan alevaatteita, joihin ei ole koskaan mahtunut. Kosmetiikkaa jota ei käytä.
Lapsilleni hän on juuri se joka aina jostaa "jotain pientä", täysin typerää ja tarpeetonta.
Olen miljoona kertaa sanonut, että ei tarvitse tuoda mitään, tee lasten kanssa jotain, mutta ei. Kun sanoin että menkää eväiden kanssa leikkipuistoon, hän karkaa viereiseen ostoskeskukseen ja tyhjentää Tigerin.
Eniten tässä kaikessa inhoan sitä, että hän yrittää pakkomielteisesti saada lapseni omaksumaan samanlaisen elämänasenteen. Esimerkiksi siitä syntyi valtava riita, että halusin lapset hyvään kouluun. Äidistäni se on "liian raskasta". Samaten siitä on riidelty, että lapsia ei viedä kauppaan "piristymään" jokaikisestä "vastoinkäymisestä", vaan lapsen kanssa jutellaan ne pettymyksen ja mielipahan tunteet ja jatketaan ilman tavaralohdukkeita. Samaten siitä on tapeltu, että pitääkö lapsen oppia säästämään ja pitääkö lapsen oppia ylipäätään rahankäyttöä. Sekin on "liian ankeaa".
Mulle tulee tästä tarinasta mieleen sellainen keittiöpsykologinen selitysmalli, että olisikohan äidilläsi ollut itsellään kelju lapsuus, ja sen takia yliruusuiset kuvitelmat siitä, millaista maagista ihmemaata lapsuuden pitäisi olla ollakseen onnellista. Hän selvästi haluaa säästää lapsenlapsia kaikelta vaivannäöltä ja negatiivisilta tunteilta. Ehkä hän ei tiedä, että tavallisen onnellinen lapsuus ei ole pelkkää juhlaa koko ajan, jos tavallisen onnellisesta lapsuudesta ei ole kokemusta. Kuulostaako mahdolliselta?
Joka tapauksessa tämä tapaus kuulostaa motiiveiltaan ja taustoiltaan erilaiselta kuin nämä pahansuovan oloiset tyypit, jotka ostavat näpäyttelymielessä jotain käyttökelvotonta. Tässä on "vain" eriävät näkemykset siitä, mikä on rakkaille lapsille/lapsenlapsille hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyysrajan alapuolella elävä isovanhempi kirjoitti:
Tätä isovanhempaa , yksinäistä sellaista ja ent yksinhuoltajaäitiä vaivaa ainakin mieletön rahapula.
Mutta kiitos vain kauheasti tuestanne. Ostin taas roskia.Kuulostat minun äidiltäni. Miljoona kertaa käsitelty sitä hänen rahapulaansa ja rahankäyttöään ja ostelee "taas roskia".
Pidimme jopa puoli vuotta kirjaa hänen taloudenpidostaan. Hän käyttää uskomattoman paljon rahaa turhuuteen. Siis ostaa pohauttelee mitä sattuu, varsinkin jos halvalla saa. Ja tuhlaa aina ihan kaiken rahan heti, kun sen saa, aivan kuin se polttelisi taskuja.
Hänellä on kaapissaan alevaatteita, joihin ei ole koskaan mahtunut. Kosmetiikkaa jota ei käytä.
Lapsilleni hän on juuri se joka aina jostaa "jotain pientä", täysin typerää ja tarpeetonta.
Olen miljoona kertaa sanonut, että ei tarvitse tuoda mitään, tee lasten kanssa jotain, mutta ei. Kun sanoin että menkää eväiden kanssa leikkipuistoon, hän karkaa viereiseen ostoskeskukseen ja tyhjentää Tigerin.
Eniten tässä kaikessa inhoan sitä, että hän yrittää pakkomielteisesti saada lapseni omaksumaan samanlaisen elämänasenteen. Esimerkiksi siitä syntyi valtava riita, että halusin lapset hyvään kouluun. Äidistäni se on "liian raskasta". Samaten siitä on riidelty, että lapsia ei viedä kauppaan "piristymään" jokaikisestä "vastoinkäymisestä", vaan lapsen kanssa jutellaan ne pettymyksen ja mielipahan tunteet ja jatketaan ilman tavaralohdukkeita. Samaten siitä on tapeltu, että pitääkö lapsen oppia säästämään ja pitääkö lapsen oppia ylipäätään rahankäyttöä. Sekin on "liian ankeaa".
Mulle tulee tästä tarinasta mieleen sellainen keittiöpsykologinen selitysmalli, että olisikohan äidilläsi ollut itsellään kelju lapsuus, ja sen takia yliruusuiset kuvitelmat siitä, millaista maagista ihmemaata lapsuuden pitäisi olla ollakseen onnellista. Hän selvästi haluaa säästää lapsenlapsia kaikelta vaivannäöltä ja negatiivisilta tunteilta. Ehkä hän ei tiedä, että tavallisen onnellinen lapsuus ei ole pelkkää juhlaa koko ajan, jos tavallisen onnellisesta lapsuudesta ei ole kokemusta. Kuulostaako mahdolliselta?
Joka tapauksessa tämä tapaus kuulostaa motiiveiltaan ja taustoiltaan erilaiselta kuin nämä pahansuovan oloiset tyypit, jotka ostavat näpäyttelymielessä jotain käyttökelvotonta. Tässä on "vain" eriävät näkemykset siitä, mikä on rakkaille lapsille/lapsenlapsille hyväksi.
Joka tapauksessa ihan sairasta käytöstä.
Ohis
No oma äitini ei tuonut lapsenlapsilleen yhtikäs mitään jouluksi :( ei kysynyt etukäteen mitä haluavat, olin vähän miettinyt että pitäiskö vihjaist kuitenkin etukäteen jotain, mutta en sitten kehdannut, ja hän tuli viettämään joulua meille ihan mielellään, mutta ei tuonut mitään lahjoja. Toi kylläkin muutaman laatikkoruoan joulupöytään, joten luulen että se oli hänen lahjansa. En viitsinyt ottaa puheeksi eivätkä lapset varmaan tajunneet koko hommaa. Oltiin kyllä ostettu lasten kanssa yhdessä mummolle joululahja, tai oikeastaan kaksikin. Lapset koulussa jo, joten eivät enää usko pukkiin, vaikka pukki meillä kyllä kävikin. Äidillä kyllä rahaa hyvin tilillä, vaikka elää niukasti. Mutta olisi ollut kiva vaikka edes jotkut herkkulahjat lapsille, suklaapukit tms.
Meidän 9v poika sai mummulta useamman paketin joissa muissa oli minun vinkkaamia tarpeellisia asioita (lämmin kerrasto, kiva huppari urheiluliikkeestä, paksuja sukkia) ja sen lisäksi vielä extrana legopaketti joka on tarkoitettu 3+ ikäisille... Poika joka ei ole valehtelematta enää viiteen vuoteen ollut kiinnostunut legoista, ei oikeastaan pikkulapsiajan jälkeen. En ymmärrä myös sitä että pitää ostaa vaan jotain jotta paketteja olisi paljon, siksi tosiaan ihan suoraan vinkkasin nuo hupparit ja kerrastot että tulisi oikeasti tarpeellista jota muutenkin hankittaisiin. Muuten kaikissa neljässä paketissa olisi ollut ties mitä tarpeetonta.
Koetappa isovanhempana antaa teinille "lahjakortti" pulkkamäkeen, luistelemaan, metsäretkelle jne., niin on sen tason yllätyslahja että oksat pois 😂. Ehkä jokin Pariisin tai Rooman matkalahjakortti saattaisi kelvata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä poika 40v joka itsekin pelaa x boxia, playstationia, kertoo aina mitä poika 8v toivoo jouluksi ja sitten päätetään kuka hommaa lahjan ja päälle meidän nimet mummi & ukki. Ei ole vaikeaa
Vierailija kirjoitti:
Koetappa isovanhempana antaa teinille "lahjakortti" pulkkamäkeen, luistelemaan, metsäretkelle jne., niin on sen tason yllätyslahja että oksat pois 😂. Ehkä jokin Pariisin tai Rooman matkalahjakortti saattaisi kelvata.
Sehän se taito onkin, valita lapselle lahja ikäkautensa mukaisesti. Ehket vauvallekaan tuollaista matkalahjakorttia hankkisi? Sen teinin kanssa voi mennä vaikka syömään, leffaan, risteilylle, mitä nyt mieleen tulee. Olla vaan ja jutella kaikesta., ilman sen suurempia suunnitelmia ja paineita. Voi olla erittäin tärkeä kokemus teinillekin. Ainakin osa teineistä voisi lähteä myös pulkkamäkeen, luistelemaan tai metsäretkelle, riippuu persoonasta ja fiiliksestä. Ei se niin monimutkaista ole. Teinit voivat joskus nauttia sellaisen aikuisen seurasta, joka ei ole heidän vanhempansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika 40v joka itsekin pelaa x boxia, playstationia, kertoo aina mitä poika 8v toivoo jouluksi ja sitten päätetään kuka hommaa lahjan ja päälle meidän nimet mummi & ukki. Ei ole vaikeaa
Tuo on hyvä idis! :) Kun sukulaispoikani olivat pieniä, minulta myös usein kysyttiin, haluanko rahallisesti osallistua kahteen tiettyyn lahjaan, jonka he vanhemmat aikovat hankkia, niin minunkin nimeni sitten laitetaan niihin paketteihin. Olin ihan että jipii tottakai, ei olleet edes kalliita, ja tuntui mukavalta että pojat saavat sellaiset lahjat joista takuulla tykkäävät.
Vierailija kirjoitti:
Koetappa isovanhempana antaa teinille "lahjakortti" pulkkamäkeen, luistelemaan, metsäretkelle jne., niin on sen tason yllätyslahja että oksat pois 😂. Ehkä jokin Pariisin tai Rooman matkalahjakortti saattaisi kelvata.
On taito valita lahja ikätason mukaan.
Mutta pilaan nälvintäsi ja kerron, että esimerkiksi luisteluretki on nyt korona-aikana noussut tosi yleiseksi huviksi. Ja siihen voit yhdistää lahjaksi esimerkiksi sen, että ostat kunnollisen istuinalustan teinille. Tai vaikka soman teränkuivaamispyyhkeen.
Jos oikein olet raharikas, niin toppahanskat.
Sekä 19- että 17-vuotiaani käy nyt luistelemassa monta kertaa viikossa, koska on korona.
Ja teinini on muuten myös menossa pulkkamäkeen ylihuomenna, ikää 17.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites muuten pappat - käveleekö ne sitten perheen isien yli?
Vai miten ihmeessä tämä ketju antaa niin vanhakantaisen kuvan nykyperheidenkin dynamiikasta??
Meillä pappa on paljon enemmän "tämä (halvempi versio) on ihan yhtä hyvä, olis kelvannut mullekin aikanaan", kuin mamma, joka kyllä uskoo, ja tunnollisesti pyrkii ostamaan sen mitä lapset toivoo.
Meillä papat on ihan kuutamolla Lahja jutuissa.
Mun isä ostaa sitä mitä ohjeistetaan tai sitten tuo rahaa. Tuo myös koruja mistä olen sanonut ettei kyllä tarvis (kylläkin siksi että isä ostaa aitoja ja eihän pienet lapset osaa käyttää niitä nätisti, mielestäni isä hassaa rahojaan niihin koruihin) hilloan niitä omien korujen joukossa niin saavat kouluun sitten. Toinen pappa ei osallistu hankintoihin. Anoppi hoitaa ne.Tuo "halvempi kelpaa" on enemmän vaatteisiin, pyöriin ja sellaisiin mistä tajuavat enemmän. Ja olen niistä ihan samaa mieltä. Lapsen pyörän ei tarvitse olla kallis. Riittää että se toimii niinkuin pyörän kuuluu.
Varovasti sitten noiden halpojen fillarien suhteen. Nykyään kun täällä Suomessakin myydään sellaisia, jotka voivat aiheuttaa ihan onnettomuuksia. Halvoista vaatteista voi myös huonolla tsägällä saada aika pahoja iho-oireita.
Minulla oli kerran mikälie-merkkinen halpispyörä. Parin vuoden käytön jälkeen siitä lähti irti ohjaustanko kesken pyöräilyn, vieläpä pienessä alamäessä. Se rungosta lähtevä tanko meni poikki. Oli tuuria, että minulle ei käynyt mitenkään.
Mun miehellekin kävi näin Tunturin kanssa. Taisi sentään olla tasaisella maalla.
Metsäretki voi muuten teinin kanssa olla vaikka digikasvion tekeminen jäkälistä ja sammalista. Se hyödyttää häntä koulussa, on kivaa yhteistä tekemistä ja on lahja myös vanhemmille.
Tai sitten voi mennä sienestämään. Opettaa sieniä ja vaikka samalla tutkia, millä kaikilla kasveilla voi värjätä esimerkiksi lankaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites muuten pappat - käveleekö ne sitten perheen isien yli?
Vai miten ihmeessä tämä ketju antaa niin vanhakantaisen kuvan nykyperheidenkin dynamiikasta??
Meillä pappa on paljon enemmän "tämä (halvempi versio) on ihan yhtä hyvä, olis kelvannut mullekin aikanaan", kuin mamma, joka kyllä uskoo, ja tunnollisesti pyrkii ostamaan sen mitä lapset toivoo.
Meillä papat on ihan kuutamolla Lahja jutuissa.
Mun isä ostaa sitä mitä ohjeistetaan tai sitten tuo rahaa. Tuo myös koruja mistä olen sanonut ettei kyllä tarvis (kylläkin siksi että isä ostaa aitoja ja eihän pienet lapset osaa käyttää niitä nätisti, mielestäni isä hassaa rahojaan niihin koruihin) hilloan niitä omien korujen joukossa niin saavat kouluun sitten. Toinen pappa ei osallistu hankintoihin. Anoppi hoitaa ne.Tuo "halvempi kelpaa" on enemmän vaatteisiin, pyöriin ja sellaisiin mistä tajuavat enemmän. Ja olen niistä ihan samaa mieltä. Lapsen pyörän ei tarvitse olla kallis. Riittää että se toimii niinkuin pyörän kuuluu.
Varovasti sitten noiden halpojen fillarien suhteen. Nykyään kun täällä Suomessakin myydään sellaisia, jotka voivat aiheuttaa ihan onnettomuuksia. Halvoista vaatteista voi myös huonolla tsägällä saada aika pahoja iho-oireita.
Minulla oli kerran mikälie-merkkinen halpispyörä. Parin vuoden käytön jälkeen siitä lähti irti ohjaustanko kesken pyöräilyn, vieläpä pienessä alamäessä. Se rungosta lähtevä tanko meni poikki. Oli tuuria, että minulle ei käynyt mitenkään.
Mun miehellekin kävi näin Tunturin kanssa. Taisi sentään olla tasaisella maalla.
Siitä onkin paljon aikaa, kun Tunturi oli luotettava pyörä. Ne on jo kauan aikaa tehty Turkissa ja Indonesiassa. Sekin on semmosta vastuullista rahan käyttöä, kun vähän selvittää ja tutkii, mihin kannattaa rahansa käyttää, ettei tule ostaneeksi sekundaa. Samaten tietty että säännöllisesti huollon yhteydessä tarkistaa pyöränsä kunnon. Mutta joo inhottava onnettomuus, olisi voinut käydä hyvin huonostikin.
Ihmisillä on sellainen jännä taipumus tuudittautua valheelliseen turvallisuuden tunteeseen, että eihän nyt minulle voi mitään käydä. ”En ole ennenkään saanut mistään mitään allergisia teaktioita ja ärsytysreaktioita, ihan hyvin voin ostaa tämän Vinkustanissa valmistetun hiusvärin, kun se maksaakin vain kymmenesosan muiden hiusvärien hinnasta.” Höntein ostaa toisille lahjat samalla periaatteella. ”Enhän minäkään nyt lapsena mitään leluja pureskellut, ihan hyvin voin antaa PirjoYrjänälle lahjaksi tämän Kiinassa v. 1966 valmistetun hempulan muovisen ties millä maaleilla värjätyn helminauhan”.
Minusta tulee varmaan tuollainen roskamummo, jos saan lapsenlapsia. Itse sain lapsena ja annan nykyisin lapsillemme kaikenlaista pientä lahjaksi. Itse pidin tästä ja lapset tykkäävät. Perussuklaata, sukkia, joulukoristeita.
Lapsena minuakin harmitti, kuten Lähiöunelmii-kappaleessa, kun "mutsi ei suostunut maksamaan lisää kolmannesta raidasta". Tiettyyn rajaan asti siis on ostettu lapsille merkkikamaa ja vaikka ne pyörät pitää ehdottomasti olla hyvät (on todellakin huomattu, että Bilteman halpikset eivät vedä vertoja keveille merkkipyörille).
Uskon, että siinä vaiheessa kun (jos) minulla lapsenlapsia on, niin merkkikama kallistuu edelleen. Nytkin kyllä mietin, että onko se toivottu 150 e hintainen pussilakana oikeasti on hintansa arvoinen. Eikö vaikka 50 e maksava ajaisi asiaansa yhtä hyvin?
Olen myös säästänyt osan lasten kirjoista ajatuksella, että tulevat lapsivieraat voisivat niistä pitää. Omatkin lapset ovat naureskelleet 80-90 l kirjoille ja tehneet ne värityskirjatkin loppuun. Omat lapset halusivat noita minun vanhoja tavaroita omakseenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me isovanhemmat ostettiin mitä toivoi ,muut jatkoi lahjalistaa.Luuletteko että lapsi arvostaa,aina oottaa uuttauutta lahjat aukaisee heittää johki ..silti vaikka ne toivelahjoja oli..Joulu turhajuhla,annetaan muutenkin kaikkee.Tykkäsi tai ei .Isommat heil ei toivomuslistaa saavat rahaa.Ja kyllä ostetaan jotain heillekin.Tänä vuonna lahjoihin meni tonni...en tiedä riittääkö.Joulu kaupallinen juhla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyysrajan alapuolella elävä isovanhempi kirjoitti:
Tätä isovanhempaa , yksinäistä sellaista ja ent yksinhuoltajaäitiä vaivaa ainakin mieletön rahapula.
Mutta kiitos vain kauheasti tuestanne. Ostin taas roskia.Älä osta roskaa. Tee vaikka lahjakortti, missä lupaat viedät lapset hiihtoretkelle, pulkkamäkeen, luistelemaan tai mikä nyt onkaan teidän juttu. Johonkin ilmaiseen ulkoilma-aktiviteettiin joka tapauksessa, johonkin mihin välineet on jo olemassa. Laitat termariin kaakaota ja ostat niihin roskiin käytetyillä rahoilla jotain hyvää evästä.
Mitä ihmettä ylemmän kommentin yh oikein antoi lapsenlapselle? Siis mikä se "roska" oli?
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta voisi olla mahdollista, että tämä rahapulassa oleva mummo on vähistä varoista halunnut ilahduttaa lapsenlapsia jouluna. Ei ole ilmoitettu mitään mitä mahdollisesti olisi toiveissa ja mummo ajatellut, että vanhemmat hoitaa ne toivelahjat, koska hän pystynyt ostamaan vain jotain hyvin pientä. Tuskin mitään lumppuja röykkiöittäin on paketoinut. Nyt sitten lukee tätä ketjua ja ihmettelee miten tarkkaa touhua jouluahjojen osto nykyisin onkaan, että ilman lupaa et saa ostaa mitään, voi olla äidin mielestä roska. Siksi herättänyt ajatuksia. Täällä sitten porukka huutaa, että ei osaa käyttää rahaa, on menettänyt elämänsä hallinnan, tietävät muutaman lauseen perusteella, että täysin toivoton tapaus ihmisenä.
En ole mummo, vaan äiti jonka lapselle ei kukaan röykkiöittäin kanna lahjoja.
Eikä haittaa jos lapselle tulee myös yllätyslahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tulee varmaan tuollainen roskamummo, jos saan lapsenlapsia. Itse sain lapsena ja annan nykyisin lapsillemme kaikenlaista pientä lahjaksi. Itse pidin tästä ja lapset tykkäävät. Perussuklaata, sukkia, joulukoristeita.
Lapsena minuakin harmitti, kuten Lähiöunelmii-kappaleessa, kun "mutsi ei suostunut maksamaan lisää kolmannesta raidasta". Tiettyyn rajaan asti siis on ostettu lapsille merkkikamaa ja vaikka ne pyörät pitää ehdottomasti olla hyvät (on todellakin huomattu, että Bilteman halpikset eivät vedä vertoja keveille merkkipyörille).
Uskon, että siinä vaiheessa kun (jos) minulla lapsenlapsia on, niin merkkikama kallistuu edelleen. Nytkin kyllä mietin, että onko se toivottu 150 e hintainen pussilakana oikeasti on hintansa arvoinen. Eikö vaikka 50 e maksava ajaisi asiaansa yhtä hyvin?
Olen myös säästänyt osan lasten kirjoista ajatuksella, että tulevat lapsivieraat voisivat niistä pitää. Omatkin lapset ovat naureskelleet 80-90 l kirjoille ja tehneet ne värityskirjatkin loppuun. Omat lapset halusivat noita minun vanhoja tavaroita omakseenkin.
Ja taas on luettu ihan ihme lasit päässä. Kukaan ei ole vaatinut mitään "kalliita merkkikamoja". Sinä vain luet niin, koska olet jo päättänyt mitä teet ja haluat olla se joka määrää ja hallitsee ja päättää.
Huomaatko miten jo suunnitelmissasi ylikävelet omat lapsesi. Sinä ajattelet näin, joten sinä sitten saastutat heidän kotinsa, sanoivat he itse omasta kodistaan ja omista lapsistaan mitä tahansa.
TÄYSIN SAIRASTA TOIMINTAA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro mitä itse olet viime vuosina antanut isovanhemmille lahjaksi?
En ole ap, mutta vastaan tähänkin.
Olemme kauan sitten päättäneet, että me aikuiste emme osta lahjoja toisillemme, ainoastaan lapsille.Eli te olette voittajapuolella, kun teidän ei tarvitse antaa lahjoja isovenhemmillle, mutta isovenhemmat antavat lapsillenne. Ja sitten haukutte lahjat täällä.
Meidän omat sekä meidän isovanhempamme ovat kuolleet.
Nyt kyllä erehdyit, me olemme ne isovanhemmat ja lapset ovat aikuisia ja lapsen lapset esiteineja.
Eli me aikuistet emme lahjo toisiamme ja ne teinit saavat lahjoja, joita toivovat.
Jos toive on meille liian kallis, niin annamme rahaa, että voivat sen sijoittaa niihin kalliimpiin lahjoihin.
Kun olivat pieniä, niin aina kysyttiin vanhemmilta, mitä ostettaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyysrajan alapuolella elävä isovanhempi kirjoitti:
Tätä isovanhempaa , yksinäistä sellaista ja ent yksinhuoltajaäitiä vaivaa ainakin mieletön rahapula.
Mutta kiitos vain kauheasti tuestanne. Ostin taas roskia.Älä osta roskaa. Tee vaikka lahjakortti, missä lupaat viedät lapset hiihtoretkelle, pulkkamäkeen, luistelemaan tai mikä nyt onkaan teidän juttu. Johonkin ilmaiseen ulkoilma-aktiviteettiin joka tapauksessa, johonkin mihin välineet on jo olemassa. Laitat termariin kaakaota ja ostat niihin roskiin käytetyillä rahoilla jotain hyvää evästä.
Mitä ihmettä ylemmän kommentin yh oikein antoi lapsenlapselle? Siis mikä se "roska" oli?
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta voisi olla mahdollista, että tämä rahapulassa oleva mummo on vähistä varoista halunnut ilahduttaa lapsenlapsia jouluna. Ei ole ilmoitettu mitään mitä mahdollisesti olisi toiveissa ja mummo ajatellut, että vanhemmat hoitaa ne toivelahjat, koska hän pystynyt ostamaan vain jotain hyvin pientä. Tuskin mitään lumppuja röykkiöittäin on paketoinut. Nyt sitten lukee tätä ketjua ja ihmettelee miten tarkkaa touhua jouluahjojen osto nykyisin onkaan, että ilman lupaa et saa ostaa mitään, voi olla äidin mielestä roska. Siksi herättänyt ajatuksia. Täällä sitten porukka huutaa, että ei osaa käyttää rahaa, on menettänyt elämänsä hallinnan, tietävät muutaman lauseen perusteella, että täysin toivoton tapaus ihmisenä.
En ole mummo, vaan äiti jonka lapselle ei kukaan röykkiöittäin kanna lahjoja.
Eikä haittaa jos lapselle tulee myös yllätyslahjoja.
Juujuujuu, pieni tulitikkutyttö seniiliversiona. Köyhä jalo mummo vähistä varoistaan pyyteettä ja nyt kyynelsilmin lukee, miten ei arvosteta ja miten kiittämättömiä ollaankaan.
Etkö voisi lukea, ajatuksella jos pystyt, mistä täällä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tulee varmaan tuollainen roskamummo, jos saan lapsenlapsia. Itse sain lapsena ja annan nykyisin lapsillemme kaikenlaista pientä lahjaksi. Itse pidin tästä ja lapset tykkäävät. Perussuklaata, sukkia, joulukoristeita.
Lapsena minuakin harmitti, kuten Lähiöunelmii-kappaleessa, kun "mutsi ei suostunut maksamaan lisää kolmannesta raidasta". Tiettyyn rajaan asti siis on ostettu lapsille merkkikamaa ja vaikka ne pyörät pitää ehdottomasti olla hyvät (on todellakin huomattu, että Bilteman halpikset eivät vedä vertoja keveille merkkipyörille).
Uskon, että siinä vaiheessa kun (jos) minulla lapsenlapsia on, niin merkkikama kallistuu edelleen. Nytkin kyllä mietin, että onko se toivottu 150 e hintainen pussilakana oikeasti on hintansa arvoinen. Eikö vaikka 50 e maksava ajaisi asiaansa yhtä hyvin?
Olen myös säästänyt osan lasten kirjoista ajatuksella, että tulevat lapsivieraat voisivat niistä pitää. Omatkin lapset ovat naureskelleet 80-90 l kirjoille ja tehneet ne värityskirjatkin loppuun. Omat lapset halusivat noita minun vanhoja tavaroita omakseenkin.
Missä on vaadittu 150 euron pussilakanoita? Miksi ihmeessä vaivaudut kommentoimaan, jos et edes ymmärrä mistä on kysymys, vaan keksit omasta päästäsi typeryyksiä.
Mitä ihmettä ylemmän kommentin yh oikein antoi lapsenlapselle? Siis mikä se "roska" oli?