Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isovanhemmat jotka antavat lahjaksi roskaa?
27.12.2021 |
Edellinen aloitukseni poistettiin ennen kuin olin ehtinyt lukea vastauksia.
Kyselin että onko muita kenen isovanhemmat antavat lapsenlapsille pelkkää roskaa lahjaksi, eikä kyse ole siitä olisivat jotenkin vähävaraisia tms vaan aivan päinvastoin. Rahaa ja omaisuutta on, mutta lahjaksi annetaan arvitonta roinaa jolla ei tee yhtään mitään. Koskaan ei kysytä lasten lahjatoiveita. Ja sitten odotetaan että ollaan kiitollisia näistä ”lahjoista”.
Kommentit (1535)
Osa porukasta ei näköjään hiffaa mistä on kyse: nykyään ei arvosteta kiinakrääsää eikä tekokuituja. Nuoret on tarkkoja siitä ettei mitään turhaa roinaa, varsinkaan muovista, hankittaisi, kyse on luontoarvoista ja kestävästä kehityksestä.
Ostaa vähemmän, harkitumpaa ja aitoa. Itsekin keräsin kummilapselle kotimaista astiastoa, päättelin että sen saa vaikka myytyä sarjana jos ei aikuisena tykkääkään siitä. Mutta se mukanaan lähti vielä opiskelemaan...
Lapsi tykkää leikkiä toivelahjalla, olo se sitten muovia tai ei. Mutta liika on liikaa muovikrääsässä. Siihen jouduttiin itse tyytymään. Sain lapsena kerran toivelahjan, ihme kyllä, ja se on vieläkin tallessa, rekvisiittana mökillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhemmat: olette täten vapautettu lahjojen ostosta lastenlapsilenne.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tällainen krääsänroudaaja ei ole pyynnöistä huolimatta vielä avannut ajatusmaailmaansa. Heitetään vain johonkin väliin katkera kommentti, jossa uhataan jättää perinnöttömäksi ja lastenjuhlat väliin.
Taidatte tuntea mummonne aika hyvin ja tietää, etteivät paljon nettiä käyttele siksi täällä on hyvä huudella. Ette uskalla mennä suoraan kysymään. Kysy vaan ihan itse, että miksi? Joo, joo, niin ne perinnötkin vielä houkuttaa, etkö pelkää että krääsä vaan lisääntyy?
Lapsi voi kyllä iloita halvoistakin lahjoista, jopa pahvilaatikosta. Että ei kannata sekoittaa omaa pettymystä lapsen tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tällainen krääsänroudaaja ei ole pyynnöistä huolimatta vielä avannut ajatusmaailmaansa. Heitetään vain johonkin väliin katkera kommentti, jossa uhataan jättää perinnöttömäksi ja lastenjuhlat väliin.
Taidatte tuntea mummonne aika hyvin ja tietää, etteivät paljon nettiä käyttele siksi täällä on hyvä huudella. Ette uskalla mennä suoraan kysymään. Kysy vaan ihan itse, että miksi? Joo, joo, niin ne perinnötkin vielä houkuttaa, etkö pelkää että krääsä vaan lisääntyy?
Täällä on kerrottu moneen kertaan, että asiaa on yritetty selvittää, mutta vastausta ei kuulu.
Miksi sinä kannat ei-toivottuja lahjoja, tuotat tahallasi pettymyksiä, miksi valtaat lapsesi kotia krääsälläsi, miksi haluat loukata ja olla tahallasi ilkeä lapselle? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi kyllä iloita halvoistakin lahjoista, jopa pahvilaatikosta. Että ei kannata sekoittaa omaa pettymystä lapsen tunteisiin.
Niin voi. Mutta kun jos mumolle kertoo, että lapsi ilahtuu pahvilaatikosta, mummo purkaa niistä krääsälahjoistaankin erikseen sen pahvilaatikon pois, ettei vaan edes vahingossa tuottaisi lapselle iloa.
Sitä tässä kysellään. Että miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tällainen krääsänroudaaja ei ole pyynnöistä huolimatta vielä avannut ajatusmaailmaansa. Heitetään vain johonkin väliin katkera kommentti, jossa uhataan jättää perinnöttömäksi ja lastenjuhlat väliin.
Taidatte tuntea mummonne aika hyvin ja tietää, etteivät paljon nettiä käyttele siksi täällä on hyvä huudella. Ette uskalla mennä suoraan kysymään. Kysy vaan ihan itse, että miksi? Joo, joo, niin ne perinnötkin vielä houkuttaa, etkö pelkää että krääsä vaan lisääntyy?
Johan täällä joku sanoi että kun mummosta aika jättää niin talo tuikataan tuleen ettei tarvitse lajitella sitä romua.. Eikun siis perintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi kyllä iloita halvoistakin lahjoista, jopa pahvilaatikosta. Että ei kannata sekoittaa omaa pettymystä lapsen tunteisiin.
Kauhumummo paikalla. Ei lapsi iloitse pahvilaatikosta, ellei ole niin vauva ettei tarvitse mitään lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän krääsäntuojamummo on vähän hamsteri, mutta ei pahimmasta päästä. Onneksi yleensä vain sen yhden lahjan jokaiselle. Mutta silti.. Myös aikuisille pakko antaa, vaikka ollaan sanottu että ei tarvi.
Lastenkin lahjat ovat aina jotain ihan ihmeellistä. Välillä on Tokmanni-krääsää, välillä joku täysin epäsopiva vaate. Usein jotain käytettyä, ja tämä ihan ok meille, jos tavara oikeasti annetaan lahjan saajaa ajatellen. Mutta ei.. Annetaan vanhoja kirjoja joista itse haluaa vaan eroon, jotka ei kiinnosta ketään. Vanhoja asusteita, esineitä, jotka saattaa olla vähän rikkinäisiäkin. Ikivanhoja leluja, jotka varmaan vaarallisiakin..
Ja ei todella ole rahasta kiinni tämä millään tavalla. Varakkaita ovat ja voisivat hyvin antaa kunnollisia, toivottuja lahjoja, tai vaikka ihan sitä rahaa. Mutta tällä mummolla myös ihmeellinen periaate, että ei rahaa, kun on niin tylsä lahja? En ymmärrä? Mielummin jotain mukamas kekseliästä krääsää?
Mummo taitaa olla vaan pihi. Noloahan se olisi antaa muutama kolikko lahjaksi, kuvittelee että te kuvittelette että rojut ovat kalliimpia. Antiikkiset lelut varmaan tosi arvokkaita… Not.
Mikä idea on vanhan ihmisen pihtailla sillä tavalla, jos rahaa kerta on? Luulisi että lapsenlapsiaan haluaisi tukea ja jotain toivottua ja järkevää heille antaa?
Mummot ei varmaan välttåmättä ihan enää ymmärrä rahan arvoa, saati miten ajat ovat muuttuneet.
Itse olen ollut lapsena 70-luvulla kesällä 'töissä ja lomalla' isoäitini maatilalla ja saanut palkaksi 20markkaa koko kesältä. Ei sillä tuolloinkaan paljoa ostettu, mutta se on nykyrahassa n 5€, tuolloin arvoltaan ehkä suunnilleen sama kuin 20€ nyt. Mutta 'ajat oli toiset' eikä kenelläkään ystäväpiiristäni ollut suuria rahoja, eikä niitä houkutuksiakaan juurikaan.
Luulen, että moni mummo "haluaa opettaa järkevää rahankäyttöä" mutta eiköhän se käytännössä mene niin, että rahan arvon, siis paljonko vaivaa pitää nähdä esim uusien farkkujen tai jonkun iphonen eteen, oppii vasta kun itse tienaa rahansa 10€/h ja sen lisäksi pitää siitä kustantaa myös muu eläminen.
T. Mummeli joka joskus taitaa liiankin hövelisti maksella lapsille ja lapsenlapsille taskuun. (Eivät oikein taida siitäkään kyllä tykätä nuo meidän aikuiset lapset, jotka ihan kuulemma itse pärjäävät palkallaan)
Täällä on käyty läpi jo se, että rahankäytön opettaminen ei ole isovanhempien asia. Se on taas sitä vanhempien varpaille astumista.
Täällä on myös moneen kertaan sanottu, että se lahjaraha voi olla vaikka kymppi. Kukaan ei ole ollut kuolaamassa kymppitonneja tai ennakkoperintöjä.
No siitä en osaa sanoa, ja olen kyllä sitä mieltä, että lapsi hyötyy jos useampi ihminen "saa luvan" häntä kasvattaa.
Mutta minun kommenttini oli kyllä ihan vain pohdintaa tuohon kenelle vastasin. Ei niinkään puolustelua omalle käytökselleni.Mutta varmaan tuossa kasvatusjutussakin näkyy sukupolvien ero ihan siinä, että ennenvanhaan elämä oli sen verran rankempaa, että ihmiset olivat kiitollisia siitä, kun joku toinenkin otti vastuuta sen laajan lapsikatraan kasvamisesta (kasvattamista "taiteenlajina" ei taidettu ehtiä harrastamaan, muuta kuin että piti opettaa säädyllisille kristilliselle tavoille ja yhteiskunnan normiin) -- nyt kun lapsia useissa perheissä ja useilla isovanhemmilla on vain 1-2 on se kasvattaminen ja siihen saaliinjaolle tunkeminen korostetumpaa ja ehditään nipottamaan paremmin. Toisaalta toki myös tietoa lapsen kehityksestä yms on nyt aika paljon enemmän saatavilla.
Mutta ei se ole lainkaan pahasta, että esim mummolassa tai vaikkapa kummien luona on ei hyväksytä sormiruokailua, vaikka se kotona olisi toivottavaa tms.
Toki "suuret linjat" esim ruokailurajoitteista pitää kuunnella.Mutta alkuperäinen probleemi eli ne roskaksi luokiteltavat lahjat, Joutsa oli on jo tällä menestyksekkäästi kuvannut, ovat kyllä ihan puhdasta kiusantekoa.
Lapsi ei hyödy kyllä yhtikäs mitään siitä, että joku random sukulainen omin päin kasvatteleitsee häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi kyllä iloita halvoistakin lahjoista, jopa pahvilaatikosta. Että ei kannata sekoittaa omaa pettymystä lapsen tunteisiin.
Hinnastahan tässä ei ole missään vaiheessa edes ollut kyse. Moni tuhlaa siihen krääsään jopa suurempia summia kuin toivelahja maksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Osa porukasta ei näköjään hiffaa mistä on kyse: nykyään ei arvosteta kiinakrääsää eikä tekokuituja. Nuoret on tarkkoja siitä ettei mitään turhaa roinaa, varsinkaan muovista, hankittaisi, kyse on luontoarvoista ja kestävästä kehityksestä.
Ostaa vähemmän, harkitumpaa ja aitoa. Itsekin keräsin kummilapselle kotimaista astiastoa, päättelin että sen saa vaikka myytyä sarjana jos ei aikuisena tykkääkään siitä. Mutta se mukanaan lähti vielä opiskelemaan...
Lapsi tykkää leikkiä toivelahjalla, olo se sitten muovia tai ei. Mutta liika on liikaa muovikrääsässä. Siihen jouduttiin itse tyytymään. Sain lapsena kerran toivelahjan, ihme kyllä, ja se on vieläkin tallessa, rekvisiittana mökillä.
Niin, nuoret ehkä ovat. Lapsiperheen vanhemmat vaan eivät ole nuoria nykyään, keski-ikäisiä lähinnä ja mummot seitsemänkymppisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tällainen krääsänroudaaja ei ole pyynnöistä huolimatta vielä avannut ajatusmaailmaansa. Heitetään vain johonkin väliin katkera kommentti, jossa uhataan jättää perinnöttömäksi ja lastenjuhlat väliin.
Taidatte tuntea mummonne aika hyvin ja tietää, etteivät paljon nettiä käyttele siksi täällä on hyvä huudella. Ette uskalla mennä suoraan kysymään. Kysy vaan ihan itse, että miksi? Joo, joo, niin ne perinnötkin vielä houkuttaa, etkö pelkää että krääsä vaan lisääntyy?
Puhutaan 50-70v ihmisistä. Käyttävät nettiä ihan sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa porukasta ei näköjään hiffaa mistä on kyse: nykyään ei arvosteta kiinakrääsää eikä tekokuituja. Nuoret on tarkkoja siitä ettei mitään turhaa roinaa, varsinkaan muovista, hankittaisi, kyse on luontoarvoista ja kestävästä kehityksestä.
Ostaa vähemmän, harkitumpaa ja aitoa. Itsekin keräsin kummilapselle kotimaista astiastoa, päättelin että sen saa vaikka myytyä sarjana jos ei aikuisena tykkääkään siitä. Mutta se mukanaan lähti vielä opiskelemaan...
Lapsi tykkää leikkiä toivelahjalla, olo se sitten muovia tai ei. Mutta liika on liikaa muovikrääsässä. Siihen jouduttiin itse tyytymään. Sain lapsena kerran toivelahjan, ihme kyllä, ja se on vieläkin tallessa, rekvisiittana mökillä.Niin, nuoret ehkä ovat. Lapsiperheen vanhemmat vaan eivät ole nuoria nykyään, keski-ikäisiä lähinnä ja mummot seitsemänkymppisiä.
No kun ne lahjathan on niille lapsille ja nuorille! Niille joilta te pilaatte koko maapallon sillä krääsällänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä noista keinokuitu-vaatteista. Ne taisivat olla suurta huutoa aikanaan Suomeen rantauduttuaan, oisko ollut 70-luvun alkupuolella? Kiiltävää, sileää ja halpaa… Ja mitä lie muuta ihmiset niissä ihastelleetkaan, moderniutta? Mä sain aina äidiltäni kauheita hiostavia ja nyppyyntyviä keinokuitu-vaatteita. Ja äitini on siis syntynyt 40-luvulla. Talvella vaatteet olivat niin sähköisiä että kipinät vaan lenteli, ja kaikki irto-hiukset, koiran karvat summuut levitoivat vaatteisiini ainakin kilometrin säteeltä, ja siinä pysyivät vaikka mikä oli. Ja miten kylmä sellaisissa vaatteissa oli olla, etenkin sitten kun olivat ensin aiheuttaneet mukavan nihkeän hien iholle. Osa niistä oli myös selkäpiitä karmivan karheaa kudosta tai mitä lie muovi-neulekangasta, yih. Heti kun pääsin itse ostamaan vaatteeni, olen suorastaan pakkomielteisesti suosinut puuvillaa. Toki silloinkin sain äidiltäni vielä noita muovivaatteita, no moni niistä päätyi kirpparille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tällainen krääsänroudaaja ei ole pyynnöistä huolimatta vielä avannut ajatusmaailmaansa. Heitetään vain johonkin väliin katkera kommentti, jossa uhataan jättää perinnöttömäksi ja lastenjuhlat väliin.
Taidatte tuntea mummonne aika hyvin ja tietää, etteivät paljon nettiä käyttele siksi täällä on hyvä huudella. Ette uskalla mennä suoraan kysymään. Kysy vaan ihan itse, että miksi? Joo, joo, niin ne perinnötkin vielä houkuttaa, etkö pelkää että krääsä vaan lisääntyy?
Kuule, ne elää naamakirjassa, netti on tuttu. Se ainoa isovanhempi meillä joka ei käytä nettiä eikä itse pääse kauppaankaan, osaa vallan mainiosti antaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa porukasta ei näköjään hiffaa mistä on kyse: nykyään ei arvosteta kiinakrääsää eikä tekokuituja. Nuoret on tarkkoja siitä ettei mitään turhaa roinaa, varsinkaan muovista, hankittaisi, kyse on luontoarvoista ja kestävästä kehityksestä.
Ostaa vähemmän, harkitumpaa ja aitoa. Itsekin keräsin kummilapselle kotimaista astiastoa, päättelin että sen saa vaikka myytyä sarjana jos ei aikuisena tykkääkään siitä. Mutta se mukanaan lähti vielä opiskelemaan...
Lapsi tykkää leikkiä toivelahjalla, olo se sitten muovia tai ei. Mutta liika on liikaa muovikrääsässä. Siihen jouduttiin itse tyytymään. Sain lapsena kerran toivelahjan, ihme kyllä, ja se on vieläkin tallessa, rekvisiittana mökillä.Niin, nuoret ehkä ovat. Lapsiperheen vanhemmat vaan eivät ole nuoria nykyään, keski-ikäisiä lähinnä ja mummot seitsemänkymppisiä.
Taitavat olla n. 25-35v alle kouluikäisten vanhemmat, jotka tässäkin ketjussa paljon laittavat viesti. Näiden vanhemmat taas alle 70v.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi kyllä iloita halvoistakin lahjoista, jopa pahvilaatikosta. Että ei kannata sekoittaa omaa pettymystä lapsen tunteisiin.
Teepä kuule kysely kaikille oman suvun ja tuttavapiirin lapsille ja tule sitten kertomaan, kuinka moni sanoi suosikkitoiveekseen pahvilaatikon. Kysy samalla samaa kaikilta aikuisiltakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne unohtui se ajatus,joka on tärkein?
Tässäpä muiden jatkoksi kysymys, johon mummoilta toivotaan vastausta.
Mummoilla ei ole ajatuksia, jotka tytöille kelpaa. Mummojen ajatukset ovat huonoja ajatuksia, ja niiden ajattelu on itsekästä. Tytöt haluavat lahjaksi omia ajatuksiaan, muuten lahjan antaja on itsekäs. Miksi siis edes tivata mummojen vastauksia. He ovat kuitenkin väärässä.
Täällä on kysytty etupäässä nimenomaan sitä, että miksi se mummo alkaa ajatella omiaan ja väkisin puskee niitä omia ajatuksiaan sen sijaan, että toteuttaisi sen lapsen toiveen.
Se _on_ erittäin, erittäin, erittäin itsekästä käytöstä.
Ja tuon narsistisen uhri-itkukieriskelyn voit lopettaa. Se on niin nähty.
Ja vastaus on ollut moneen kertaan, että ajatus on mummon mielestä hyvä, mummon omista syistä, koska hän on eri sukupolvea. Hän haluaa ilahduttaa. Hän ei älyä sinun moderneja maapallopaniikkisia ajatuksiasi, eikä sitä, että lapsi hajoaa, jos saa jonkun lahjan, joka ei ole juuri se toivottu. Tämä tavaratietoisuus, mitä ostatte lapsillenne, on tosi uusi asia 20-30 v. sitten oli kivaa, että tuli paljon tavaraa, ja jos ei tullut juuri niitä toivottuja, ei se niin kauheaa ollut, kun tuli muuta kivaa tai ylipäänsä monta pakettia.
Sitten tulee 25 viestiä, jossa kerrotaan, miten ne paskalelut hajoaa ja lapsi itkee ja mummo raahaa roinaa. Ok, minä ymmärrän, mutta anoppisi ei. Hän tuskin täällä hengaa.
Mutta ihan sama, miten tätä sukupolvien välistä eroa koittaa selittää, haluatte olla vihaisia, ja anoppi varsinkin on itsekäs narsisti, asia selvä. Hirveä määrä narsisteja Suomessa, lienee ihan kansantauti. Ja näyttää erittäin, erittäin, erittäin perinnöllistä, kun on niin vaikea ajatella toisten näkökulmasta asioita, tai kenestäkään mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat: olette täten vapautettu lahjojen ostosta lastenlapsilenne.
Aamen. Ne isoisoäitien ajatuksella ja rakkaudella kutomat villasukat ja - paidat on sata kertaa toivotuimmat kun se isoäidin egoa pönkittämään ostettu roskapakettivuori.
Alue: Aihe vapaa
Sopiihan, että vien mummolle kiitokseksi puoliksi täytettyjä ristikkolehtiä, muutaman vanhan suomi-saksa-suomi -sanakirjan ja 90-luvun Tenavatähti-c-kasetin? Voivat olla ihan kehittäviä mummon kannalta.