Isovanhemmat jotka antavat lahjaksi roskaa?
Edellinen aloitukseni poistettiin ennen kuin olin ehtinyt lukea vastauksia.
Kyselin että onko muita kenen isovanhemmat antavat lapsenlapsille pelkkää roskaa lahjaksi, eikä kyse ole siitä olisivat jotenkin vähävaraisia tms vaan aivan päinvastoin. Rahaa ja omaisuutta on, mutta lahjaksi annetaan arvitonta roinaa jolla ei tee yhtään mitään. Koskaan ei kysytä lasten lahjatoiveita. Ja sitten odotetaan että ollaan kiitollisia näistä ”lahjoista”.
Kommentit (1535)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilta tuli puolivuotiaalle poikavauvalle 120 cm pinkki keinokuituinen pörröinen oloasu. Kiinalainen keinokuitu rätisi kun sen veti ulos paketista. Onhan tuollainen ihan haista v -"lahja'.
On tuossa se lohtu, että noin pieni lapsi on luultavasti kiinnostuneempi paperista, eikä tajua vielä pettyä.
Miksi oletat, että lapsi pettyisi lahjasta?
Vierailija kirjoitti:
Oletko mun velipuoli? 🤣
Meillä ostetaan monta pakettia halvalla. Vaikkapa viisi pakettia, yhteishinta esim. 10-15 € tai alle.
Lahja valitaan ensisijaisesti sen pohjalta, mitä kaupassa on alekorissa. Kirjakaupan alekorista ostetaan se kirja joka on tarjouksessa eurolla. Ei ole mitään merkitystä sillä, kiinnostaako lahjansaajaa kyseinen teos tai esimerkiksi onko kyseinen kirja lapsen ikätasolle sopiva.
Vaateliikkeestä ostetaan sitä, mikä on alekorissa tarjouksessa eurosta kolmen euron hintaan. Lähtökohtaisesti lahjan saajan vaatekoko ei ole mikään valintakriteeri. Lähtökohtaisesti vaatteet ovat monta kokoa pienempiä kuin lahjansaaja. Sukupuoli kuitenkin huomioidaan, naisille vain naistenvaatteita ja miehille miesten.
Häälahjaksi saa ”näyttävää edullisesti” ostamalla lasitavaraa. Ennen Tiimari oli aarreaitta. Vaikkapa 50 sentin juomalaseja voi ostaa puoli tusinaa ja kääriä sellofaaniin.
Lelut ostetaan lähtökohtaisesti myös alekoreista parilla eurolla. Tässäkin ainoa valintakriteeri on poikien ja tyttöjen lelut, esim. ikätaso tai toiveet eivät. Ja tietysti halpa hinta.
Syntymäpäivälahjoina ostetaan kasveja ja niitä sisustusesineitä, jotka ovat tarjouksessa. Koskaan ei osteta esim. leikkokukkia vaan aina edullisia ja tilaavieviä huonekasveja, jotka on tarkoitus säilöä tyyliin ikuisesti. Tämä voisi olla muuten neutraali lahja, jos ei aina välillä kuulisi selostusta siitä, ette meille ei tule yhtä ainoata huonekasvia riesaksi ja vaivaksi. Muille niitä sitten kannetaan kyllä. Yksi ei kerran mahtunut edes kunnolla ruokapöydälle ja ehdotettiin, että lahjakasville pitäisi ostaa oma huonekalu kukkapöydäksi.
Kivoja ihmisiä muuten, mutta lahjoja ei kyllä anneta kauniilla ajatuksella. Kiitollinen pitää olla, että jotain saa. Myöskään se, että lahjoja ei annettaisi (harras toiveeni), ei mitenkään kelpaa. Lisäksi vielä muistutetaan, että annettua lahjaa ei saa koskaan antaa pois, koska silloin ”onnensa pois antaa” ja saa jonkinlaisen kirouksen loppuelämäkseen.
Ja kun joku niistä viimeisistä rahoista kuitenkin kohta kirjoittaa… Nämä samat ihmiset nauravat kaikille kerros- tai rivitalossa asuville reppanoille tai niille, jotka ajavat muulla autolla kuin Mersulla.
Meillä on muuten samat lahjanvalinta perusteet. Ja hulluinta se että sitä parin euron röhnää ostetaan niin paljon, että samalla rahalla olisi saanut sen toivepaketin. Siis lapsille esim 10x 3e pakettia, niin sillä rahalla olisi saanut sen toivotun barbin (jota jostain syystä siitä alelaarista ei tartu käteen). En ymmärrä. Meillä on myös suosiossa tuo jonkun valitsema sinnepäin ostelu.
Vierailija kirjoitti:
Meillä annetaan teineille lasten lahjoja ja sitten räyhätään kun teinit ei ”ilahdu tarpeeksi”.
Ja kun yritin selittää että nyt ei ole enää ikätasoista, ei lähellekään, suututaan.
Meidän lukioikäinen ex-heppatyttö sai viime jouluna kirppikseltä ostetun Pollux-kirjan. Ei oikein ilahtunut, kun hevoset ovat kiinnostaneet viimeksi joskus alakouluikäisenä. Pari vuotta nuorempi poika sai useamman koon liian pienet pörrösukat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilta tuli puolivuotiaalle poikavauvalle 120 cm pinkki keinokuituinen pörröinen oloasu. Kiinalainen keinokuitu rätisi kun sen veti ulos paketista. Onhan tuollainen ihan haista v -"lahja'.
On tuossa se lohtu, että noin pieni lapsi on luultavasti kiinnostuneempi paperista, eikä tajua vielä pettyä.
Miksi oletat, että lapsi pettyisi lahjasta?
Varmaan siksi että 55-senttinen lapsi ei coi käyttää koon 120 vaatetta. Plus tekokuitu on erittäin epämiellyttävä iholla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilta tuli puolivuotiaalle poikavauvalle 120 cm pinkki keinokuituinen pörröinen oloasu. Kiinalainen keinokuitu rätisi kun sen veti ulos paketista. Onhan tuollainen ihan haista v -"lahja'.
On tuossa se lohtu, että noin pieni lapsi on luultavasti kiinnostuneempi paperista, eikä tajua vielä pettyä.
Miksi oletat, että lapsi pettyisi lahjasta?
Anteeksi, olin väärässä. Tottakai jokainen puolivuotias ilahtuu pinkistä, rätisevästä makuupussista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien lasten isovanhemmilla on se tapa, että ei voi ostaa yhtä tiettyä toivelahjaa, vaan ostetaan kymmenen vähän sinne päin tai ei lähellekään toiveen mukaista. Sitten lapsilla on jouluna valtavat kasat krääsää, mikä ei kiinnosta edes sen vertaa että isovanhemmat saisivat kokea kaipaamaansa antamisen iloa...
Juntit lapset. Kai osaavat edes kiittää lahjoistaan?
Osaavat kyllä kiittää. Mutta tässä kuviossa juntteja ovat kyllä isovanhemmat, eivät lapset.
Osaavat kiittää? Mutta kiittivätkö tässä tapauksessa? Vai kiittävätkö vain mieluisista lahjoista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilta tuli puolivuotiaalle poikavauvalle 120 cm pinkki keinokuituinen pörröinen oloasu. Kiinalainen keinokuitu rätisi kun sen veti ulos paketista. Onhan tuollainen ihan haista v -"lahja'.
On tuossa se lohtu, että noin pieni lapsi on luultavasti kiinnostuneempi paperista, eikä tajua vielä pettyä.
Miksi oletat, että lapsi pettyisi lahjasta?
Varmaan siksi että 55-senttinen lapsi ei coi käyttää koon 120 vaatetta. Plus tekokuitu on erittäin epämiellyttävä iholla.
No ikuisestiko se sinun lapsesi on 55-senttinen? Laita jotain puuvillaa alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen:D Meidän poika sai viime jouluna isovanhemmilta heppapenaalin. Ei ole erityisen kiinnostunut hevosista. On saanut myös synttärilahjaksi niitä coca-cola laseja joita saa ilmaiseksi mäkkäristä kun ostaa aterian.
Voin kuvitella pettyneen ilmeesi kun odotit jotain Playstation 5:sta tai iPhone 10:ä… Nyt joudut itse ostamaan ne pojallesi 😀
No ovathan nuo lahjat todella huvittavia :D Toisilta isovanhemmilta poika sai Mauri Kunnaksen kirjan, se oli mieleinen. Iphoneja ei perheessä ole kellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro mitä itse olet viime vuosina antanut isovanhemmille lahjaksi?
En ole ap, mutta vastaan tähänkin.
Olemme kauan sitten päättäneet, että me aikuiste emme osta lahjoja toisillemme, ainoastaan lapsille.
Eli te olette voittajapuolella, kun teidän ei tarvitse antaa lahjoja isovenhemmillle, mutta isovenhemmat antavat lapsillenne. Ja sitten haukutte lahjat täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilta tuli puolivuotiaalle poikavauvalle 120 cm pinkki keinokuituinen pörröinen oloasu. Kiinalainen keinokuitu rätisi kun sen veti ulos paketista. Onhan tuollainen ihan haista v -"lahja'.
On tuossa se lohtu, että noin pieni lapsi on luultavasti kiinnostuneempi paperista, eikä tajua vielä pettyä.
Miksi oletat, että lapsi pettyisi lahjasta?
Varmaan siksi että 55-senttinen lapsi ei coi käyttää koon 120 vaatetta. Plus tekokuitu on erittäin epämiellyttävä iholla.
No ikuisestiko se sinun lapsesi on 55-senttinen? Laita jotain puuvillaa alle.
Kysyit pitikö lapsi lahjasta. Kerrpin syyn että miksi ei 55-senttisenä siitä ilahdu.
Kyse ei ole minun lapsestani.
Minun lapseni oli 120-senttinen alaluokilla, joten aika epätoivottua on kyllä saada lahja jota joutuu säilömään 7-8 vuotta.
Keinokuituista oloasua ei meillä voi edes käyttää koska se ei ole paloturvallinen ja me lämmitänme talomme puulla.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro mitä itse olet viime vuosina antanut isovanhemmille lahjaksi?
Olemme antaneet ruokalahjoja, ravintolalahjakortteja ja lahjakortteja/lippuja eri kulttuuritapahtumiin, joissa tykkäävät käydä. Joskus jotain itsetehtyäkin, mutta lisäksi esim viinipullo tms. Ihan oikeasti ei lahjojen antaminen ole niin vaikeaa, eikä me odoteta kalliita lahjoja. Joku itsetehty saippua/kynttilä/tms olisi tosi mieluisa lahja, siis jos jotain omatekemä haluaa antaa, mutta ei kun pitää antaa joku huovutettu epämääräinen myssy joka ei edes mahdu päähän tai seinävaate joka ei sovi minnekään… T. Ap
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että isovanhemmat ostavat roskaa ihan laiskuuttaan. Eivät viitsi miettiä tai kysyä mitä lapsi tarvitsisi, mutta jonkun ihmeellisen velvollisuudentunteen tai tavan vuoksi jotain "pitää" ostaa niin sitten tartutaan siihen alelaarin kiinakrääsään.
Joillain on myös sellainen tapa, ettei voi tulla tyhjin käsin kylään ja silloinkin käsi käy tulomatkalla huoltoaseman alelaarilla hamuamassa jotain pientä.
Omat vanhempani kokivat, että lahjan pitää olla yllätys, tämän takia eivät kysyneet mitä lapsi tarvitsisi ja ostivat ihan älyvapaita juttuja. Sain tämän tosin muutettua, kun kerran puhuimme asiasta suoraan. Äitini oli myös kova loukkaantumaan, kun mikään ei kelpaa kuten esimerkiksi leikkimeikkisetti 2 vuotiaalle. Jepjep.
Joo, olen kuullut tälläisistä itsekin, että ystäväni tyttärille isovanhemmat antaneet joululahjaksi jotain 50 sentin joulukoristeita jne. Meillä vain yksi lapsi, tyttö, jolla vain isänpuoleiset isovanhemmat olleet elossa. Suht järkeviä lahjoja antaneet ja jossain vaiheessa otin tavaksi, että hyvissä ajoin itse pyysin heiltä lahjaksi tiettyä satukirjaa, lippua teatteriin tms. Tai kummilta tietynkokoista yöasua, tai tohveleita. Tytölle nämä lahjat olivat täysiä yllätyksiä, ja aina mieluisia! Miten lapsen lahjan muka voisi pilata se, jos vanhempi tietää sen etukäteen...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuta kun heille vastaavaa tasoa olevia lahjoja. Mars Tokmanille tai Jyskiin, kyllä löytyy vaikka mitä puutarhatonttua ja kukkatyynyä. Valitset vaan rumimmat, valikoimaa on. Tai sitten divariin ja nappaat " jonkun turhisjulkkiksen " omaelämänkerran. Mielellään vuodelta -86 ja saatesanoiksi korttiin " vihdoin löysin tämän sinulle kun tiedän että pidät xxx/yyy/zzz- henkilöstä jne"
Hyvä idea 😄 Näin taidamme ensi vuonna tehdä. Vaikka ristiriitaista on se, että nämä isovanhemmat kyllä sitten saattavat arvostella kovin sanoin tiettyjen ihmisten antamia lahjoja juurikin jos ovat jotain mauttomuuksia tai itsetehtyä taidetta silloin kun taidot eivät riitä. Silti, puutarhatonttu tai joku ruma posliiniesine voisi ajaa asian. Tai vaihtoehtoisesti ehkä joku kirja ilmastonlämpenemisestä tai aineettomista lahjoista.. T. Ap
Niinhän sinäkin teet. Arvostelet kovin sanoin heidän antamiaan lahjoja ja itsetekemäänsä taidetta.
Kyllä. Mutta en ole antanutkaan itse roskaa lahjaksi. Tietenkään! Miksi haluaisin antaa sellaista?
Vaikka jatkossa nämä kyllä tulevat sitä saamaan. Saa nähdä miten arvostelevat roskaa kun itse saavat sellaista ”lahjaksi”.
T. Ap
Niin kuin juuri itsekin sanot: Aiot jatkossa antaa heille roskaa lahjaksi. Eli ihan samanlainen olet kuin he, joita täällä haukut.
Kyllä. Ehdottomasti on heidän aika maistaa omaa lääkettään!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro mitä itse olet viime vuosina antanut isovanhemmille lahjaksi?
Olemme antaneet ruokalahjoja, ravintolalahjakortteja ja lahjakortteja/lippuja eri kulttuuritapahtumiin, joissa tykkäävät käydä. Joskus jotain itsetehtyäkin, mutta lisäksi esim viinipullo tms. Ihan oikeasti ei lahjojen antaminen ole niin vaikeaa, eikä me odoteta kalliita lahjoja. Joku itsetehty saippua/kynttilä/tms olisi tosi mieluisa lahja, siis jos jotain omatekemä haluaa antaa, mutta ei kun pitää antaa joku huovutettu epämääräinen myssy joka ei edes mahdu päähän tai seinävaate joka ei sovi minnekään… T. Ap
No kolmen euron kylpypyyhe oli sinulle ainakin liian halpa. Saisiko 30 eurolla jo paremman? Vai vieläkin laadukkampi pellavainen, 60€? Entä jos se menee yli lahjanantajan budjetin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni vanhemmat eivät pysty ostamaan lahjoja, koska eivät pysty kulkemaan lähikauppaa pidemmälle.
Rahaa sitten vaan.
Kenelle ? Meidän pitäisi pyytää rahaa heiltä ?
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen kuullut tälläisistä itsekin, että ystäväni tyttärille isovanhemmat antaneet joululahjaksi jotain 50 sentin joulukoristeita jne. Meillä vain yksi lapsi, tyttö, jolla vain isänpuoleiset isovanhemmat olleet elossa. Suht järkeviä lahjoja antaneet ja jossain vaiheessa otin tavaksi, että hyvissä ajoin itse pyysin heiltä lahjaksi tiettyä satukirjaa, lippua teatteriin tms. Tai kummilta tietynkokoista yöasua, tai tohveleita. Tytölle nämä lahjat olivat täysiä yllätyksiä, ja aina mieluisia! Miten lapsen lahjan muka voisi pilata se, jos vanhempi tietää sen etukäteen...?
Niinpä.. Ja ehkä vanhempi tietää kuitenkin usein paremmin mistä se lapsi saattaisi tykätä. Mutta meilläkin anoppi haluaa ostaa mukamas nokkelia lahjoja, ajatus siis niissä se että hän näyttää nokkelalta lahjan antajana, eikä se tykkääkö lapsi lahjasta vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poistatan tämänkin ketjun jos ap ei vastaa kysymyksiin siitä mitä isovanhemmat ovat lapselle antaneet lahjaksi.
Älä jaksa. Eihän tänne edes uskalla kirjoittaa mitään oikeita yksityiskohtia siinä pelossa että löytää stoorinsa iltiksen lööpistä.
No kyllä nyt voi kirjoittaa esimerkin mikä on vastaavaa "roskaa" ilman, että täytyy tunnistettavasti luetella joulun lahjat.
Ei tästä ole mitään mieltä keskustella, jos ei tiedä mitä on AP:n mielestä roska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kerro mitä itse olet viime vuosina antanut isovanhemmille lahjaksi?
Olemme antaneet ruokalahjoja, ravintolalahjakortteja ja lahjakortteja/lippuja eri kulttuuritapahtumiin, joissa tykkäävät käydä. Joskus jotain itsetehtyäkin, mutta lisäksi esim viinipullo tms. Ihan oikeasti ei lahjojen antaminen ole niin vaikeaa, eikä me odoteta kalliita lahjoja. Joku itsetehty saippua/kynttilä/tms olisi tosi mieluisa lahja, siis jos jotain omatekemä haluaa antaa, mutta ei kun pitää antaa joku huovutettu epämääräinen myssy joka ei edes mahdu päähän tai seinävaate joka ei sovi minnekään… T. Ap
No kolmen euron kylpypyyhe oli sinulle ainakin liian halpa. Saisiko 30 eurolla jo paremman? Vai vieläkin laadukkampi pellavainen, 60€? Entä jos se menee yli lahjanantajan budjetin?
Ei kannata 3e:lla roskapyyhettä ostaa. Mielummin tekee/ostaa vaikka vaan joulukortin, jos budjetti ei muuta salli.
Omat lapsenlapseni eivät ole koskaan ilmaisseet edes kysyttäessä mitä lahjatoiveita heillä on. Samaa on kysytty myös vanhemmilta, mutta eivät hekään ole mitään toiveita osanneet lastensa puolesta esittää. Silloin kun lapset olivat pieniä, niin joitakin lahjoja pyrittiin kuitenkin ostamaan, mutta minkäälaista kiitosta, eikä myöskään kielteistä palautetta ole tullut. Tiedän kyllä, että miniä on erittäin vaativa lahjojen suhteen, mutta meidän isovanhempien korviin eivät toiveet (jos niitä on) ole välittyneet. Nykyään emme enää osta joululahjoja, mutta syntympäpäivänä annamme rahalahjan.