Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat jotka antavat lahjaksi roskaa?
27.12.2021 |
Edellinen aloitukseni poistettiin ennen kuin olin ehtinyt lukea vastauksia.
Kyselin että onko muita kenen isovanhemmat antavat lapsenlapsille pelkkää roskaa lahjaksi, eikä kyse ole siitä olisivat jotenkin vähävaraisia tms vaan aivan päinvastoin. Rahaa ja omaisuutta on, mutta lahjaksi annetaan arvitonta roinaa jolla ei tee yhtään mitään. Koskaan ei kysytä lasten lahjatoiveita. Ja sitten odotetaan että ollaan kiitollisia näistä ”lahjoista”.
Kommentit (1535)
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä se roska on? En usko, että isovanhemmat tyhjentävät pölynimuripussin laatikkoon ja antavat sen lahjaksi.
Ap:ta ahdistaa koska isovanhemmat eivät antaneet lapsenlapsilleen lahjakis rahaa jonka ap olisi tise käytänyt biletykseen ja shoppailuun.
En odota isovanhemmilta yhtään rahaa tai muutakaan järkevää lahjaa tai apua, koska emme oli sellaista heiltä koskaan saaneet. Olen noihin lahjoihinkin aiemmin suhtautunut neutraalisti, mutta nyt alkoi ottaa päähän, kun mummo teki vielä niin ison numeron näistä roskalahjoista, vaikka parempi olisi jos olisi vaan jättänyt ne ihan antamatta.
Ja olen nyt lisäksi alkanut miettiä miksi lapsemme eivät tosiaan ole koskaan saaneet isovanhemmilta yhtäkään järkevää lahjaa. Ei ristiäisissä, ei syntymäpäivinä, ei koskaan. Koskaan ei ole kysytty toiveita tai mitä lapset tarvitsisivat. Minusta se on outoa, en ymmärrä tuollaista ”lahjojen” antoa. T. Ap
Lapsille ne lahjat ovat, ei sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien lasten isovanhemmilla on se tapa, että ei voi ostaa yhtä tiettyä toivelahjaa, vaan ostetaan kymmenen vähän sinne päin tai ei lähellekään toiveen mukaista. Sitten lapsilla on jouluna valtavat kasat krääsää, mikä ei kiinnosta edes sen vertaa että isovanhemmat saisivat kokea kaipaamaansa antamisen iloa...
Juntit lapset. Kai osaavat edes kiittää lahjoistaan?
Osaavat kyllä kiittää. Mutta tässä kuviossa juntteja ovat kyllä isovanhemmat, eivät lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä he siis antoivat?
Rumia, huonolaatuisia, vääränkokoisia vaatteita. Jotain vasemmalla kädellä itsetehtyä ”taidetta” tai käsityötä, vaikka taitoja ei ole. Alekorista löytyneitä kirjoja jotka kiinnostavat lahjan antajaa, ei saajaa jne. T. Ap
Mistä sinä tiedät, kiinnostavatko ne kirjat lastasi? Oletko kehoittanut lukemaan kirjan alusta loppuun ja muodostamaan vasta sitten mielipiteensä kirjasta?
Lapsi sanonut näin itse? Ilmeisesti mummo tietää kuitenkin paremmin mikä lasta kiinnostaa kuin vanhempi, vaikka ei vietä aikaa hänen kanssaan, tai jopa lapsi itse! Erikoista, eikö?
Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista. Tämä etuon se ajatus.
Isovanhempien mielestä lahjan kuuluu olla yllätys. Ja se ei ole yllätys, jos ap on etukäteen määrännyt vaatteen koon, värin ja merkin.
Kannattaa nyt itse muuttaa asennoitumistaan ja miettiä etukäteen mitä kannattaa toivoa. Toivo jotakin sellaista, missä riittää ylimalkaisempi toive esim. suklaata, uusi yöpuku tai lapselle kylpypyyhe. Jos sun pitää kylpypyyhkeenkin väri ja kuviointi saada päättää itse, on aika höllätä. Muista, että lapset saattavat iloita siitä krääsästäkin. Ja itse tehtyjä käsitöitä älä ylenkatso.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni vanhemmat eivät pysty ostamaan lahjoja, koska eivät pysty kulkemaan lähikauppaa pidemmälle.
Rahaa sitten vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meiltä löytyy tollaset isovanhemmat. Roskaksi luokittelen seuraavan kaltaiset lahjat jotka tyttölapseni ovat saaneet:
- väärän kokoisia vaatteita
- disney autot paita. Saaja ei tykännyt autoista.
- disney autot-lehti
- joku ihme R-kioskin muovikrääsä keräilyhahmojuttu, joita tuli joka vierailulla pussillinen. Ei niitä kukaan kerännyt
- värityskirja, jota joku naapurin lapsi oli jo aloittanut värittämään
- puhki luettuja kirjoja joissa kuluneet kannet ja ryppyiset sivut
Pääsääntöisesti siis toinen tyttö saa aina prinsessakutut ja toinen saa vihaamansa autot-jutut. Eipä ihme ettei enää mummolassa käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omien lasten isovanhemmilla on se tapa, että ei voi ostaa yhtä tiettyä toivelahjaa, vaan ostetaan kymmenen vähän sinne päin tai ei lähellekään toiveen mukaista. Sitten lapsilla on jouluna valtavat kasat krääsää, mikä ei kiinnosta edes sen vertaa että isovanhemmat saisivat kokea kaipaamaansa antamisen iloa...
Juntit lapset. Kai osaavat edes kiittää lahjoistaan?
Osaavat kyllä kiittää. Mutta tässä kuviossa juntteja ovat kyllä isovanhemmat, eivät lapset.
Isovanhemmat, jotka uhraavat ehkä paljonkin aikaa mielestään sopivien lahjojen löytämiseen, ja ehkä laittavat heille suurehkon rahasummankin niihin, ovat mielestäsi juntteja? Ja lapsesi eivät osaa edes näytellä kiinnostustaan ja tehdä isovanhempiaan hetkeksi iloiseksi edes jouluaattona?
Sääli isovanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä se roska on? En usko, että isovanhemmat tyhjentävät pölynimuripussin laatikkoon ja antavat sen lahjaksi.
Ap:ta ahdistaa koska isovanhemmat eivät antaneet lapsenlapsilleen lahjakis rahaa jonka ap olisi tise käytänyt biletykseen ja shoppailuun.
En odota isovanhemmilta yhtään rahaa tai muutakaan järkevää lahjaa tai apua, koska emme oli sellaista heiltä koskaan saaneet. Olen noihin lahjoihinkin aiemmin suhtautunut neutraalisti, mutta nyt alkoi ottaa päähän, kun mummo teki vielä niin ison numeron näistä roskalahjoista, vaikka parempi olisi jos olisi vaan jättänyt ne ihan antamatta.
Ja olen nyt lisäksi alkanut miettiä miksi lapsemme eivät tosiaan ole koskaan saaneet isovanhemmilta yhtäkään järkevää lahjaa. Ei ristiäisissä, ei syntymäpäivinä, ei koskaan. Koskaan ei ole kysytty toiveita tai mitä lapset tarvitsisivat. Minusta se on outoa, en ymmärrä tuollaista ”lahjojen” antoa. T. Ap
Vaikka kysyisivät, ostaisivat sinun mielestäsi kuitenkin vääränlaiset lahjat. Taidat olla ihminen, joka valittaa helposti asioista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista. Tämä etuon se ajatus.
Isovanhempien mielestä lahjan kuuluu olla yllätys. Ja se ei ole yllätys, jos ap on etukäteen määrännyt vaatteen koon, värin ja merkin.
Kannattaa nyt itse muuttaa asennoitumistaan ja miettiä etukäteen mitä kannattaa toivoa. Toivo jotakin sellaista, missä riittää ylimalkaisempi toive esim. suklaata, uusi yöpuku tai lapselle kylpypyyhe. Jos sun pitää kylpypyyhkeenkin väri ja kuviointi saada päättää itse, on aika höllätä. Muista, että lapset saattavat iloita siitä krääsästäkin. Ja itse tehtyjä käsitöitä älä ylenkatso.
Voi kun saisikin noin käytännöllisiä lahjoja! Koskaan ei ole kukaan saanut suklaata, kylpypyyhettä tai yöpukua. Enkä todellakaan tarkoita sitä että pitäisi saada väri tai kuvio päättää, mutta jos urheilullinen teinipoika saa lahjaksi ristipistotyöt-kirjan tai ekaluokkalainen tyttö jonkun järkyttävän myrkynvihreän mummojen villaliivin, joka ei ole edes oikeaa kokoa, niin ihan oikeasti, pitäiskö näistä lahjoista olla kiitollinen? Ärsyttää kun ei osaa tai välitä edes yksinkertaista kysymystä kysyä, kuten mistä lapsi pitää tai mitä lapsi tarvii? Tai ostaisi jotain turvallista ja käytännöllistä kuten villasukat ja suklaata tai juurikin sen kylpypyyhkeen, tai vaikka antaisi sen 3e rahana, mutta ei.. Miksi? Ja kyllä tästä asiasta astetta ärsyttävämpää tekee se, että isovanhemmilla on oikeasti rahaa ja omaisuutta, ja tosiaan kyllä mekin ollaan heille ihan hienoja lahjoja annettu, että ei todellakaan olla vaan käsi pitkällä, kuten täällä yritetään vääristää asiaa.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heitä roskiin jos et tykkää. Ja osta omilla rahoillasi lapsellesi mitä haluat.
Asia ratkaistu.
Kyllä, näin olen toiminutkin. Ainakin välillä. Mutta kai tällaista toimintaa sopii ihmetellä? Mikä on motiivi toimia noin? Osattaisiin kyllä arvostaa oikeita aineettomia lahjoja kuten hiihtoretki mummo kanssa tai vastaavaa, mutta ei. Kun halutaan antaa pelkkää roskaa. T. Ap
No sitten he haluavat antaa pelkkää roskaa. Ainakin sinun määritelmäsi mukaan.
Heillä on oikeus antaa lahjaksi mitä haluavat. Ei sinun kannata odottaa mitään tiettyjä lahjoja, vaan ostat sellaiset itse kun kerran tunnut tietävän tarkkaan, mikä on tarpeeksi hienoa lapsillesi.
Se että joku HALUAA antaa lahjaksi roskaa, kertoo kyllä lahjan antajasta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista. Tämä etuon se ajatus.
Isovanhempien mielestä lahjan kuuluu olla yllätys. Ja se ei ole yllätys, jos ap on etukäteen määrännyt vaatteen koon, värin ja merkin.
Kannattaa nyt itse muuttaa asennoitumistaan ja miettiä etukäteen mitä kannattaa toivoa. Toivo jotakin sellaista, missä riittää ylimalkaisempi toive esim. suklaata, uusi yöpuku tai lapselle kylpypyyhe. Jos sun pitää kylpypyyhkeenkin väri ja kuviointi saada päättää itse, on aika höllätä. Muista, että lapset saattavat iloita siitä krääsästäkin. Ja itse tehtyjä käsitöitä älä ylenkatso.Voi kun saisikin noin käytännöllisiä lahjoja! Koskaan ei ole kukaan saanut suklaata, kylpypyyhettä tai yöpukua. Enkä todellakaan tarkoita sitä että pitäisi saada väri tai kuvio päättää, mutta jos urheilullinen teinipoika saa lahjaksi ristipistotyöt-kirjan tai ekaluokkalainen tyttö jonkun järkyttävän myrkynvihreän mummojen villaliivin, joka ei ole edes oikeaa kokoa, niin ihan oikeasti, pitäiskö näistä lahjoista olla kiitollinen? Ärsyttää kun ei osaa tai välitä edes yksinkertaista kysymystä kysyä, kuten mistä lapsi pitää tai mitä lapsi tarvii? Tai ostaisi jotain turvallista ja käytännöllistä kuten villasukat ja suklaata tai juurikin sen kylpypyyhkeen, tai vaikka antaisi sen 3e rahana, mutta ei.. Miksi? Ja kyllä tästä asiasta astetta ärsyttävämpää tekee se, että isovanhemmilla on oikeasti rahaa ja omaisuutta, ja tosiaan kyllä mekin ollaan heille ihan hienoja lahjoja annettu, että ei todellakaan olla vaan käsi pitkällä, kuten täällä yritetään vääristää asiaa.
T. Ap
Villasukat olisivat olleet vääränkokoiset, suklaa väärää merkkiä, kylpypyyhe väärää materiaalia. Lapsesi olisivat pettyneet joka tapauksessa. Huono joulu ja huonot isovanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko mun velipuoli? 🤣
Meillä ostetaan monta pakettia halvalla. Vaikkapa viisi pakettia, yhteishinta esim. 10-15 € tai alle.
Lahja valitaan ensisijaisesti sen pohjalta, mitä kaupassa on alekorissa. Kirjakaupan alekorista ostetaan se kirja joka on tarjouksessa eurolla. Ei ole mitään merkitystä sillä, kiinnostaako lahjansaajaa kyseinen teos tai esimerkiksi onko kyseinen kirja lapsen ikätasolle sopiva.
Vaateliikkeestä ostetaan sitä, mikä on alekorissa tarjouksessa eurosta kolmen euron hintaan. Lähtökohtaisesti lahjan saajan vaatekoko ei ole mikään valintakriteeri. Lähtökohtaisesti vaatteet ovat monta kokoa pienempiä kuin lahjansaaja. Sukupuoli kuitenkin huomioidaan, naisille vain naistenvaatteita ja miehille miesten.
Häälahjaksi saa ”näyttävää edullisesti” ostamalla lasitavaraa. Ennen Tiimari oli aarreaitta. Vaikkapa 50 sentin juomalaseja voi ostaa puoli tusinaa ja kääriä sellofaaniin.
Lelut ostetaan lähtökohtaisesti myös alekoreista parilla eurolla. Tässäkin ainoa valintakriteeri on poikien ja tyttöjen lelut, esim. ikätaso tai toiveet eivät. Ja tietysti halpa hinta.
Syntymäpäivälahjoina ostetaan kasveja ja niitä sisustusesineitä, jotka ovat tarjouksessa. Koskaan ei osteta esim. leikkokukkia vaan aina edullisia ja tilaavieviä huonekasveja, jotka on tarkoitus säilöä tyyliin ikuisesti. Tämä voisi olla muuten neutraali lahja, jos ei aina välillä kuulisi selostusta siitä, ette meille ei tule yhtä ainoata huonekasvia riesaksi ja vaivaksi. Muille niitä sitten kannetaan kyllä. Yksi ei kerran mahtunut edes kunnolla ruokapöydälle ja ehdotettiin, että lahjakasville pitäisi ostaa oma huonekalu kukkapöydäksi.
Kivoja ihmisiä muuten, mutta lahjoja ei kyllä anneta kauniilla ajatuksella. Kiitollinen pitää olla, että jotain saa. Myöskään se, että lahjoja ei annettaisi (harras toiveeni), ei mitenkään kelpaa. Lisäksi vielä muistutetaan, että annettua lahjaa ei saa koskaan antaa pois, koska silloin ”onnensa pois antaa” ja saa jonkinlaisen kirouksen loppuelämäkseen.
Ja kun joku niistä viimeisistä rahoista kuitenkin kohta kirjoittaa… Nämä samat ihmiset nauravat kaikille kerros- tai rivitalossa asuville reppanoille tai niille, jotka ajavat muulla autolla kuin Mersulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista. Tämä etuon se ajatus.
Isovanhempien mielestä lahjan kuuluu olla yllätys. Ja se ei ole yllätys, jos ap on etukäteen määrännyt vaatteen koon, värin ja merkin.
Kannattaa nyt itse muuttaa asennoitumistaan ja miettiä etukäteen mitä kannattaa toivoa. Toivo jotakin sellaista, missä riittää ylimalkaisempi toive esim. suklaata, uusi yöpuku tai lapselle kylpypyyhe. Jos sun pitää kylpypyyhkeenkin väri ja kuviointi saada päättää itse, on aika höllätä. Muista, että lapset saattavat iloita siitä krääsästäkin. Ja itse tehtyjä käsitöitä älä ylenkatso.Voi kun saisikin noin käytännöllisiä lahjoja! Koskaan ei ole kukaan saanut suklaata, kylpypyyhettä tai yöpukua. Enkä todellakaan tarkoita sitä että pitäisi saada väri tai kuvio päättää, mutta jos urheilullinen teinipoika saa lahjaksi ristipistotyöt-kirjan tai ekaluokkalainen tyttö jonkun järkyttävän myrkynvihreän mummojen villaliivin, joka ei ole edes oikeaa kokoa, niin ihan oikeasti, pitäiskö näistä lahjoista olla kiitollinen? Ärsyttää kun ei osaa tai välitä edes yksinkertaista kysymystä kysyä, kuten mistä lapsi pitää tai mitä lapsi tarvii? Tai ostaisi jotain turvallista ja käytännöllistä kuten villasukat ja suklaata tai juurikin sen kylpypyyhkeen, tai vaikka antaisi sen 3e rahana, mutta ei.. Miksi? Ja kyllä tästä asiasta astetta ärsyttävämpää tekee se, että isovanhemmilla on oikeasti rahaa ja omaisuutta, ja tosiaan kyllä mekin ollaan heille ihan hienoja lahjoja annettu, että ei todellakaan olla vaan käsi pitkällä, kuten täällä yritetään vääristää asiaa.
T. Ap
Villasukat olisivat olleet vääränkokoiset, suklaa väärää merkkiä, kylpypyyhe väärää materiaalia. Lapsesi olisivat pettyneet joka tapauksessa. Huono joulu ja huonot isovanhemmat.
No suklaat olisi ainakin tulleet syötyä, ja toki liian pienet villasukat olisivat menneet suoraan kierrätykseen, joten ei voi sanoa että sekään olisi ollut onnistunut lahja, oikeassa olet. Ja saako 3e kylpypyyhettä? Tuskin… T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muuta kun heille vastaavaa tasoa olevia lahjoja. Mars Tokmanille tai Jyskiin, kyllä löytyy vaikka mitä puutarhatonttua ja kukkatyynyä. Valitset vaan rumimmat, valikoimaa on. Tai sitten divariin ja nappaat " jonkun turhisjulkkiksen " omaelämänkerran. Mielellään vuodelta -86 ja saatesanoiksi korttiin " vihdoin löysin tämän sinulle kun tiedän että pidät xxx/yyy/zzz- henkilöstä jne"
Vierailija kirjoitti:
Meiltä löytyy tollaset isovanhemmat. Roskaksi luokittelen seuraavan kaltaiset lahjat jotka tyttölapseni ovat saaneet:
- väärän kokoisia vaatteita
- disney autot paita. Saaja ei tykännyt autoista.
- disney autot-lehti
- joku ihme R-kioskin muovikrääsä keräilyhahmojuttu, joita tuli joka vierailulla pussillinen. Ei niitä kukaan kerännyt
- värityskirja, jota joku naapurin lapsi oli jo aloittanut värittämään
- puhki luettuja kirjoja joissa kuluneet kannet ja ryppyiset sivutPääsääntöisesti siis toinen tyttö saa aina prinsessakutut ja toinen saa vihaamansa autot-jutut. Eipä ihme ettei enää mummolassa käydä.
Mun äiti tekee tätä myös. Haluaa kauheat kasat paketteja. Ihan kauheaa. Muistan jo omasta lapsuudesta miten tylsää oli saada aina sellaista mistä ei tykännyt. Mulle äiti raahasi kaikkea nukke- ja prinsessatavaraa, vaikken niistä tykännyt. Olisin halunnut kunnon vesipyssyn ja urheilu tavaraa niinkuin veljet (jotka eivät tykänneet niistä urheilu kamoista) rahaa oli silloin ja rahaa on nyt, niin en ymmärrä miksei voi ostaa vain yhtä mieluista.
Varsinkaan en ymmärrä että nyt mummonakin ostaa järjettömän vuoren ryönää (juuri kirpparilta kirjoja ja puoliksi väritettyjä värityskirjoja, mitä vain minkä saa pakettiin) ostaisi ennemmin yhden mieluisan jutun sillä rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista. Tämä etuon se ajatus.
Isovanhempien mielestä lahjan kuuluu olla yllätys. Ja se ei ole yllätys, jos ap on etukäteen määrännyt vaatteen koon, värin ja merkin.
Kannattaa nyt itse muuttaa asennoitumistaan ja miettiä etukäteen mitä kannattaa toivoa. Toivo jotakin sellaista, missä riittää ylimalkaisempi toive esim. suklaata, uusi yöpuku tai lapselle kylpypyyhe. Jos sun pitää kylpypyyhkeenkin väri ja kuviointi saada päättää itse, on aika höllätä. Muista, että lapset saattavat iloita siitä krääsästäkin. Ja itse tehtyjä käsitöitä älä ylenkatso.
Siis pitääkö sen lahjan olla yllätys myös saajan vanhemmille? Voisiko käydä mielessä, että se vanhempi ihan oikeasti saattaisi tietää, minkä kokoisia, värisiä ja merkkisiäkin vaatteita lapsi käyttää? Jos lapsi haluaa vaikka 110-senttisen Frozen-paidan, niin pitääkö väkisin ostaa 130-senttinen Autot-paita?
Annas kun arvaan - nämä täysin luokattomat isovanhemmat sattuvat olemaan miehen vanhemmat! Tämä tietysti vaikuttaa suuresti lahjojen arviointiin.
Ymmärrän sen, että lapsille ostetaan jotakin muuta kuin heidän toivomiaan lahjoja, koska jo alle 10-vuotiaiden toiveet ovat tyyliä: iPhone 13 Pro Max, Playstation 5 etc. Mistä ylipäänsä saavat päähänsä toivoa tuollaisia lahjoja? Kyllä vanhempien pitäisi hieman ohjata lapsiaan siinä, mitä on asiallista toivoa isovanhemmilta ja hommata itse kalleimmat tavarat, mikäli katsovat lastensa niitä tarvitsevan.
Ja kuten nykyisn toistuvasti sanotaan: toisen roska on toisen aarre!
Ihan puhdasta kiusaamista antaa tuollaista millä ei mitään tee, parempi olisi olla antamatta mitään. Narsistista pelailua.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuta kun heille vastaavaa tasoa olevia lahjoja. Mars Tokmanille tai Jyskiin, kyllä löytyy vaikka mitä puutarhatonttua ja kukkatyynyä. Valitset vaan rumimmat, valikoimaa on. Tai sitten divariin ja nappaat " jonkun turhisjulkkiksen " omaelämänkerran. Mielellään vuodelta -86 ja saatesanoiksi korttiin " vihdoin löysin tämän sinulle kun tiedän että pidät xxx/yyy/zzz- henkilöstä jne"
Hyvä idea 😄 Näin taidamme ensi vuonna tehdä. Vaikka ristiriitaista on se, että nämä isovanhemmat kyllä sitten saattavat arvostella kovin sanoin tiettyjen ihmisten antamia lahjoja juurikin jos ovat jotain mauttomuuksia tai itsetehtyä taidetta silloin kun taidot eivät riitä. Silti, puutarhatonttu tai joku ruma posliiniesine voisi ajaa asian. Tai vaihtoehtoisesti ehkä joku kirja ilmastonlämpenemisestä tai aineettomista lahjoista.. T. Ap
Sama asia. Vielä pitäisi olla kiitollinen kun saa roskaa ”lahjaksi”? 😂