Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka saatte ennen menkkoja raivokohtauksia? Miesystävä ei ymmärrä, että en voi niille mitään
27.12.2021 |
Kun hormoonit jyllää niin en tunnista itsekään itseäni. Mutta kumppani ei tajua, että se vika ei ole hänessä. Silti hän aina hermostuu takaisin ja sitten riitelemme.
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, äärimmäisen voimakkaat mielialan vaihtelut alkaa pian ovulaation jälkeen ja yllättää voimakkuudellaan melkein joka kerta. Mulla on lisäksi myös ahdistusta, levottomuutta ja unettomuutta. Aluksi luulin että olen jotenkin sekoamassa lopullisesti ennen kuin osasin yhdistää oireet hormoneihin ja kiertoon.
Tähän mennessä en ole löytänyt mitään oikeasti toimivaa keinoa hillitä oireilua eivätkä edes lääkärit ole osanneet auttaa - olen hakenut apua sekä psykiatrian että gynekologian puolelta. Monikaan ei tunnu tajuavan kuinka kokonaisvaltaisesti pms-oireet voivat vaikuttaa naisen elämään ja parisuhteeseen. Pahimmillaan oireet heikentävät elämänlaatua huomattavan paljon.
Näistä oireista pitkään kärsineenä tuntuu todella pahalta joka kerta, kun joku väittää että naiset käyttävät pms-oireita vain tekosyynä käyttäytyä huonosti. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi huvikseen käyttäytyä ikävästi rakasta kumppaniaan ja läheisiään kohtaan?
Tämä kertaa tuhat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, saan. Raivokohtaukset kestävät nelisen viikkoa joka kerta.
Meillä poika on joka kuukausi viikon täällä lapsuudenkodissa, koska naisystävä raivoaa. Tuo on kuulemma ihan tyypillistä 90-luvulla syntyneiden mielialanvaihtelua, menkkojen aikana raivotaan, rikotaan tavaroita, hakataan poikaystävää ja voidaan vaikka tuhota sen puhelin, koska se nyt vaan kuuluu hormonien vaihteluun.
Ei meillä 80-luvulla nuoruuttamme eläneillä ollut tuollaista.
Mulle tulee joissakin kierroissa parin päivän "surukausi", eli itku tulee herkästi pienimmästäkin asiasta. Hormoneille nyt ei vaan voi mitään ja olen poikaystävälle näinä aikoina maininnutkin, että nyt taas taitaa pms-oireet olla päällä, minkä hän on onneksi joka kerta ymmärtänyt. Oireiden kanssa olen oppinut elämään eivätkä ne haittaa omaa elämää suuresti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika on joka kuukausi viikon täällä lapsuudenkodissa, koska naisystävä raivoaa. Tuo on kuulemma ihan tyypillistä 90-luvulla syntyneiden mielialanvaihtelua, menkkojen aikana raivotaan, rikotaan tavaroita, hakataan poikaystävää ja voidaan vaikka tuhota sen puhelin, koska se nyt vaan kuuluu hormonien vaihteluun.
Ei meillä 80-luvulla nuoruuttamme eläneillä ollut tuollaista.
Tehkää rikosilmoitus. Miksi katsotte tuollaista vierestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika on joka kuukausi viikon täällä lapsuudenkodissa, koska naisystävä raivoaa. Tuo on kuulemma ihan tyypillistä 90-luvulla syntyneiden mielialanvaihtelua, menkkojen aikana raivotaan, rikotaan tavaroita, hakataan poikaystävää ja voidaan vaikka tuhota sen puhelin, koska se nyt vaan kuuluu hormonien vaihteluun.
Ei meillä 80-luvulla nuoruuttamme eläneillä ollut tuollaista.
Tehkää rikosilmoitus. Miksi katsotte tuollaista vierestä?
Rikosilmoitus kuukautisista? Eihän nainen niiden aikana hallitse itseään!
On huolestuttavaa, jos joku hormoni tai muu kemikaali (mielialalääkkeet?) ohjailee henkilön käytöstä niin, ettei omalla järjellään pysty sitä hallitsemaan. Varmaan jollain kemikaalilla pystyy sitten ihmisen ohjelmoimaan vaikka tappamaan jonkun, vaikka normaalisti niin ei tekisi missään tapauksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ette syö yhdistelmäehkäisypillereitä useampaa laattaa putkeen. Hormonit pysyvät tasaisina ja oireilu jää pois. Niitä taukoviikkoja ei ole mikään pakko pitää kuin pari kertaa vuodessa.
Mulla on kans tosi paha pms. Olen itsetuhoinen, itkuinen, toivoton, haastan riitaa, pahimmillaan haluaisin tappaa itseni. Ne mielialanvaihtelut ja purkaukset on jo osastokamaa, paniikkihäiriökin pahenee silloin. Sit jälkeenpäin hävettää kun en vaan pysty hillitsemään niitä oloja ja olen ollut ilkeä miehelle.
Helpotti, kun aloin syömään pienellä annoksella ssritä.
Ei kenenkään kumppanin tarvitse sietää raivokohtauksia. Jos et todellakaan pysty hillitsemään itseäsi, niin hommaa apua ongelmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetyttää kun tämäntyyppisiin ketjuihin ilmaantuu aina liuta jotain ikityyniä pyhimyksiä, jotka eivät ikinä korota ääntään, koska se on henkistä väkivaltaa.
Älkää nyt viitsikö. Tunteet, niiden ryöpsähtelykin, kuuluu ihmisen elämään. Kiivastuminen, hermostuminen, suuttuminen.
Senverran pitää kaikkien oppia omia ja toisten tunteita kestämään, ettei joka kiukkua ja harmitusta väkivallaksi liioittele.
Eikä kaikki tunteiden heittely ole sairautta, johon pitää vetää mömmöjä, jotta niitä ei olisi.
Miksi ihminen haluaa huutaa ja sanoa ikävästi rakkaalleen? Siksi, että ihminen on inhimillinen ja epätäydellinen olento. Väsyy, turhautuu, loukkaantuu, on itsekäs, itsekeskeinen, ym. Ei siitä sillä pääse, että liioitellaan normaalit tunteet sairauksiksi ja väkivallaksi.
Tunnetaitoja ja nöyryyttä pyytää anteeksi, kun on menty kohtuuttomuuksiin. Hormooniraivo saattaa saada aikaan yliampuvaa kiukkua, itsellä siis asioista, jotka muutenkin kiukuttavat.
Jossain kohtaa sen erottaa normikiukusta, kun ihmettelee, miksei tälle tule loppua ollenkaan. Silloin on saattanut varoittaa miestä, että nyt en ihan hallitse tätä tunnetilaa, tai pyytää anteeksi äksyilijäni siihen asti.
Oikeastiko joku luulee, että ihmisten on mahdollista elää parisuhteessa, ja vain aina pitää kiukut ja harmit sisällään? Wow. Terveen suhteen perusta.
Tai että on mahdollista löytää joku enkeli, jonka kanssa ei ikinä suututa eikä sanota kurjasti. Ei ikinä väsytä ja ymmärretä väärin.
Ja mitään negatiivista ja itselle ikävää ei toiselta tarvitse yhtään sietää, jos sitä ilmaantuu.
Kaikki tietävät, ettei ole mahdollista, joten ehkä ei kannata laittaa standardeja ihan niin korkealle. Opetella mielummin elämään oikeiden ihmisten ja oikeiden tunteiden kanssa, omien ja kumppaninsa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette syö yhdistelmäehkäisypillereitä useampaa laattaa putkeen. Hormonit pysyvät tasaisina ja oireilu jää pois. Niitä taukoviikkoja ei ole mikään pakko pitää kuin pari kertaa vuodessa.
Tämä ei toimi kaikilla. Mulle alkoi ilmaantua outoja kipuja, ikään kuin todella pahat kuukautiskivut jotka vain voimistuivat sitä mukaa mitä pidemmälle yritin taukoviikkoa venyttää. Kivut helpottivat vasta kun pidin taukoviikon. Useamman liuskan syöminen putkeen ei muutenkaan oikein toiminut, koska vuoto tuli usein itsestään kesken liuskan.
Pillerit eivät myöskään automaattisesti helpota mielialaoireita vaan saattavat jopa pahentaa niitä. Masennus ja mielialanvaihtelut ovat pillereiden yleisiä haittavaikutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin joskus mielenkiintoisen teorian, jonka mukaan pms-oireilulla olisi evoluution kannalta tietty tarkoitus. Jos muinaisina aikoina elänyt luolanainen ei tullut raskaaksi, syynä saattoi olla että kumppani oli jostain syystä geneettisesti epäsopiva ja siksi jälkikasvua ei kuulunut. Epäsopivaa miestä ei kannattanut pitää nurkissa pyörimässä vaan etsiä toinen lisääntymiskumppani. Pms-oireet olisivat tämän teorian mukaan yksi tapa häätää pois sellainen mies, jonka kanssa hedelmöittyminen ei ole onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika on joka kuukausi viikon täällä lapsuudenkodissa, koska naisystävä raivoaa. Tuo on kuulemma ihan tyypillistä 90-luvulla syntyneiden mielialanvaihtelua, menkkojen aikana raivotaan, rikotaan tavaroita, hakataan poikaystävää ja voidaan vaikka tuhota sen puhelin, koska se nyt vaan kuuluu hormonien vaihteluun.
Ei meillä 80-luvulla nuoruuttamme eläneillä ollut tuollaista.
Tehkää rikosilmoitus. Miksi katsotte tuollaista vierestä?
Rikosilmoitus kuukautisista? Eihän nainen niiden aikana hallitse itseään!
Mitähän mahdollinen työnantaja on sitten mieltä, kun aletaan rikkoa tavaroita ja hakata työkavereita? Eihän tuo normaalia käytöstä laisinkaan. Lääkärille tuon pitäisi mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kun tämäntyyppisiin ketjuihin ilmaantuu aina liuta jotain ikityyniä pyhimyksiä, jotka eivät ikinä korota ääntään, koska se on henkistä väkivaltaa.
Älkää nyt viitsikö. Tunteet, niiden ryöpsähtelykin, kuuluu ihmisen elämään. Kiivastuminen, hermostuminen, suuttuminen.
Senverran pitää kaikkien oppia omia ja toisten tunteita kestämään, ettei joka kiukkua ja harmitusta väkivallaksi liioittele.
Eikä kaikki tunteiden heittely ole sairautta, johon pitää vetää mömmöjä, jotta niitä ei olisi.
Miksi ihminen haluaa huutaa ja sanoa ikävästi rakkaalleen? Siksi, että ihminen on inhimillinen ja epätäydellinen olento. Väsyy, turhautuu, loukkaantuu, on itsekäs, itsekeskeinen, ym. Ei siitä sillä pääse, että liioitellaan normaalit tunteet sairauksiksi ja väkivallaksi.
Tunnetaitoja ja nöyryyttä pyytää anteeksi, kun on menty kohtuuttomuuksiin. Hormooniraivo saattaa saada aikaan yliampuvaa kiukkua, itsellä siis asioista, jotka muutenkin kiukuttavat.
Jossain kohtaa sen erottaa normikiukusta, kun ihmettelee, miksei tälle tule loppua ollenkaan. Silloin on saattanut varoittaa miestä, että nyt en ihan hallitse tätä tunnetilaa, tai pyytää anteeksi äksyilijäni siihen asti.
Oikeastiko joku luulee, että ihmisten on mahdollista elää parisuhteessa, ja vain aina pitää kiukut ja harmit sisällään? Wow. Terveen suhteen perusta.
Tai että on mahdollista löytää joku enkeli, jonka kanssa ei ikinä suututa eikä sanota kurjasti. Ei ikinä väsytä ja ymmärretä väärin.
Ja mitään negatiivista ja itselle ikävää ei toiselta tarvitse yhtään sietää, jos sitä ilmaantuu.Kaikki tietävät, ettei ole mahdollista, joten ehkä ei kannata laittaa standardeja ihan niin korkealle. Opetella mielummin elämään oikeiden ihmisten ja oikeiden tunteiden kanssa, omien ja kumppaninsa.
Voihan sitä suuttua, mutta tarviiko huutaa, mekastaa ja suoltaa suustansa mitä sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, äärimmäisen voimakkaat mielialan vaihtelut alkaa pian ovulaation jälkeen ja yllättää voimakkuudellaan melkein joka kerta. Mulla on lisäksi myös ahdistusta, levottomuutta ja unettomuutta. Aluksi luulin että olen jotenkin sekoamassa lopullisesti ennen kuin osasin yhdistää oireet hormoneihin ja kiertoon.
Tähän mennessä en ole löytänyt mitään oikeasti toimivaa keinoa hillitä oireilua eivätkä edes lääkärit ole osanneet auttaa - olen hakenut apua sekä psykiatrian että gynekologian puolelta. Monikaan ei tunnu tajuavan kuinka kokonaisvaltaisesti pms-oireet voivat vaikuttaa naisen elämään ja parisuhteeseen. Pahimmillaan oireet heikentävät elämänlaatua huomattavan paljon.
Näistä oireista pitkään kärsineenä tuntuu todella pahalta joka kerta, kun joku väittää että naiset käyttävät pms-oireita vain tekosyynä käyttäytyä huonosti. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi huvikseen käyttäytyä ikävästi rakasta kumppaniaan ja läheisiään kohtaan?
Itseasiassa aika monikin nainen käyttää tekosyynä pms-oireita tai milloin mitäkin miehen tekemää virheliikettä tekosyynä käyttäytyä huonosti. Monelle se on myös suurta huvia (myös miehille naistaan kohtaan). "olen nainen, minulla on siis oikeus..." Ei siis ihme, että oikeasti vaikeista hormonaalisista HÄIRIÖISTÄ kärsivä teilataan helposti. Hormonaalisia oireita voi vähentää tekemällä omaa psyykkistä työtä. Pilleriä siihen ei ole. Pitää rakastaa itseään, pakottaa itseään olemaan hiljaa, menemällä vaikka metsään huutamaan, ottamaan kylmä suihku tai menemällä saunaan. Joskus voi huutaa vaikka, että "mulla on PMS ja mua vituttaa" sen sijaan että töksäyttää kaverille jotain pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kun tämäntyyppisiin ketjuihin ilmaantuu aina liuta jotain ikityyniä pyhimyksiä, jotka eivät ikinä korota ääntään, koska se on henkistä väkivaltaa.
Älkää nyt viitsikö. Tunteet, niiden ryöpsähtelykin, kuuluu ihmisen elämään. Kiivastuminen, hermostuminen, suuttuminen.
Senverran pitää kaikkien oppia omia ja toisten tunteita kestämään, ettei joka kiukkua ja harmitusta väkivallaksi liioittele.
Eikä kaikki tunteiden heittely ole sairautta, johon pitää vetää mömmöjä, jotta niitä ei olisi.
Miksi ihminen haluaa huutaa ja sanoa ikävästi rakkaalleen? Siksi, että ihminen on inhimillinen ja epätäydellinen olento. Väsyy, turhautuu, loukkaantuu, on itsekäs, itsekeskeinen, ym. Ei siitä sillä pääse, että liioitellaan normaalit tunteet sairauksiksi ja väkivallaksi.
Tunnetaitoja ja nöyryyttä pyytää anteeksi, kun on menty kohtuuttomuuksiin. Hormooniraivo saattaa saada aikaan yliampuvaa kiukkua, itsellä siis asioista, jotka muutenkin kiukuttavat.
Jossain kohtaa sen erottaa normikiukusta, kun ihmettelee, miksei tälle tule loppua ollenkaan. Silloin on saattanut varoittaa miestä, että nyt en ihan hallitse tätä tunnetilaa, tai pyytää anteeksi äksyilijäni siihen asti.
Oikeastiko joku luulee, että ihmisten on mahdollista elää parisuhteessa, ja vain aina pitää kiukut ja harmit sisällään? Wow. Terveen suhteen perusta.
Tai että on mahdollista löytää joku enkeli, jonka kanssa ei ikinä suututa eikä sanota kurjasti. Ei ikinä väsytä ja ymmärretä väärin.
Ja mitään negatiivista ja itselle ikävää ei toiselta tarvitse yhtään sietää, jos sitä ilmaantuu.Kaikki tietävät, ettei ole mahdollista, joten ehkä ei kannata laittaa standardeja ihan niin korkealle. Opetella mielummin elämään oikeiden ihmisten ja oikeiden tunteiden kanssa, omien ja kumppaninsa.
Tuollainen on normaaliksi opittua jossain latinalaisissa maissa (Espanja, Etelä-Amerikka), mutta ei kuulu pohjoismaiseen kulttuuriin. KYLLÄ on olemassa perheitä, joissa asioista voidaan puhua järkevästi ja joissa kiukustuminen tuomitaan ja josta jopa rangaistaan. Nimimerkillä tällaisessa avioliitossa elänyt. Opin tuon avioliiton aikana hillitsemään tunteenpurkaukseni ja huomasin, että on paljon kivempi olla, kun ei suutahtele. Vaimokaan ei suutahdellut vaan piti kiukun sisällään, kunnes pystyi keskustelemaan harmituksista asiallisesti. Viestikin menee paremmin perille, kun sen tekee rakkaudella eikä suuttuneena.
Tottakai anteeksi pitää antaa, jos joskus lipsahtaa, mutta se ei saa tulla tavaksi. Henkistä väkivaltaa ei pidä milloinkaan hyväksyä. Toki henkinen väkivalta voi olla myös sitä hiljaisuutta, jos asiaa ei lopuksi pureta asiallisesti.
Vähän kuin känniraivoaminen, jos ei mene menkoista psykoosiin, niin on itse vastuussa käyttäytymisestä.
Jokainen osaa käyttäytyä jos niin HALUAA, poislukien sekopäät jotka pitäisi sulkea laitokseen. Tekosyitä kyllä löytyy kun ei osata käytöstapoja
Ja sitten keskustelupalstoilla itketään miksi miehet ei sitoudu ja pysy parisuhteessa...
Kukaan ei jaksa jatkuvaa haukkumista ja raivoamista täysin turhasta. Eihän naisetkaan hyväksy mieheltä toistuvaa raivoamista johonkin tekosyyhyn vedoten vaan vaaditaan katkeamatonta arvostusta ja kunnioitusta
Ihminen tosiaan on eläin ja hormonit vaikuttavat ihmiseen koko elämän ajan. Hormonitoiminta ja siinä tapahtuvat vaihtelut vaikuttavat myös nykyihmisen käyttäytymiseen, todellisuudessa paljon enemmän kuin moni haluaisi myöntää. Näistä asioista olisi hyvä puhua enemmän mutta tälläkin palstalla vallalla oleva hormonidenialismi ei edistä avointa keskustelua.