Siis saavatko lääkärit kirjoittaa itselleen ja perheelleen reseptejä?

Äitini on lääkäri. Kun olin pieni, ei meille juuri määrätty mitään antibiootteja tai muuta, joskus äiti katsoi kyllä kotona korvat ja kurkun. Kun sitten pikkusiskon korvakierre paheni, mentiin yksityiselle lastenlääkärille, ja siellä sittemmin poistettiin kitarisat. Meillä oli kai joku vakuutus. 

Muuten meitä kiikutettiin harvoin lääkäreihin. Nauratti joskus, kun luokkakaveri meni lääkäriin, vaikka hänen yskänsä oli kestänyt vasta kolme päivää, eikä ollut edes mitään kuumetta. Eikä se yskäkään ollut mikään kovin paha, meillä ei kukaan olisi moista yskää edes huomattu.

Siskoni ja minä mentiin ihan itse ehkäisyneuvolaan hoitamaan ne asiat, ja siellä on yleensä reseptitkin uusittu (toki äitiltä kerjätään jos on joku ongelma). 

Mun äiti on kyllä aina ollut aikamoinen ruoka- ja elintapanatsi. Eli meitä on aina opetettu terveelliseen ruokaan, liikuntaan ja siihen joogaankin. D-vitamiinit ja rokotukset on otettu ajallansa ja nukkuminen oli suuressa arvossa meidän perheessä. Suurempi etu kuin siitä, että äiti on lääkäri, on siitä että äiti on älykäs, hauska, turvallinen ja luotettava ihminen, hyvä malli meille lapsille.

Voi kirjoittaa reseptejä itselleen tai perheelle/ystäville. Mutta ei voi kirjoittaa sairaslomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä - valitettavasti. Eliitin etuoikeuksia nämäkin, vahvistavat luokkajakoa ja epäarvoisuutta.

Miksi tätä on miinustettu? Ihan objektiivisesti hervoton etu ja rahallinen säästö.

Onhan keskimääräistä paremmat tulotkin objektiivisesti etu? Pitäisikö kaikilla olla sama palkka? Ja jos lääkäri ei saa hyödyntää ammattitaitoaan työajan/-paikan ulkopuolella niin ei pitäisi saada muidenkaan, kyllä niiden sähkö- ja putkitöiden itsetekemisessäkin säästää paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä olisi hyvä tutkimuksen aihe!

Pro gradu.

Eroaako lääkärien itselleen, kollegoilleen ja sukulaisilleen määräämien lääkeainereseptien sisällöt asiakkaille määrätyistä resepteistä?

Lisäksi voisi tutkia eroaako terveyskeskuksessa määrättyjen lääkeainereseptien (eli lääkeaineen hankintalupien) sisältö yksityisillä vastaanotoilla määrätyistä.

Luulen, että aihetta tutkittaessa eroavaisuuksia löytyy.

Sähköisten reseptien aikana tutkimus on helppo toteuttaa tutkimusta varten kehitettyä ohjelmisto-työkalua apuna käyttäen eikä yksityisyydensuojakaan vaarannu. Tosin yksityisyydensuoja ei vaarannu manuaalisessa tiedonhaussa yhtään sen enempää kuin tavanomaisilla lääkäri- ja apteekkikäynneillä ja tiedonhaku tutkimuskäyttöä varten on sallittua.

Miten sieltä poimit ne "tuttaville ja sukulaisille" kirjoitetut reseptit? Ei se sama sukunimi aina paljasta mitään ja perheessä on monella sukunimellä olevia. Entäs ne tuttavat sitten? Olisi kyllä aika paranoidis-kateellis-sävytteinen gradun aihe ja ei palvelisi yhtään mitään. Menisi ehkä julkaisuna Kansan Uutisiin.

Ei tutkimuksia tehdä sukunimien tms. perusteella.

Siksi sitä kutsutaan tutkimukseksi, että asiaan on paneuduttava, on tarvittaessa pyydettävä vaaditut luvat päästä tietokantoihin käsiksi, on tehtävä tiedonkeruuta ja selvitettävä onko reseptien kirjoituksen sisällössä eroavaisuuksia yksityisillä lääkäriasemilla verrattaessa terveyskeskuksiin ja lähipiirille kirjoitetuissa verrattaessa entuudestaan tuntemattomille asiakkaille kirjoitetuissa.

Mutta koskaan et tule saamaan tuollaiseen tutkimukseen mitään lupaa se on hyvin varma. Ja tutkimusidea, jonka tarkoitus ja tavoite on "narauttaa" lääkärit on aivan pähkähullu.

Ja miten sinä erotat resepteissä sen, millä motiivilla ne ovat kirjoitetut, ketkä ovat lääkärin tuttuja jne? Aika älytön ajatuskin.

Tutkimuksen tekijä asettaa tutkimuksessa käytettävät kriteerit tuttaviksi luettaville.

Tuttavaksi voitaisiin lukea esimerkiksi henkilöt:

-kaikki jotka asuvat samassa taloudessa

-isovanhemmat, vanhemmat, lapset, lastenlastenlapset ja heidän lapsensa

-vanhempien sisarukset ja heidän lapsensa eli serkut ja heidän perheenjäsenensä

-puolison sukulaiset samoin perustein

-puhelimen yhteystiedoissa tallennettuina olevat henkilöt

-sähköpostien yhteystiedoissa tallennettuinaolevat henkilöt

-yhteisen harrastusporukan henkilöt

-työkaverit

Tuttavuuden selvittämiseksi olisi luultavasti käytettävä kyselytutkimusta.

Kyse oli tutkimuksesta joka voitaisiin tehdä yksityisyydensuojaa loukkaamatta. Näiden tietojen keräämiseen vaaditaan aika paljon ihmisen elämän penkomista.

Tutkimuksia varten yleisesti pengotaan ihmisten yksityisiä asioita eikä se ole ongelma.

Jatkuvasti tehdään tutkimuksia eri sairauksista ja lääkityksistä!

Mm. perinnöllisyystutkimuksia varten pengotaan sukulaistenkin asiat. Joitakin tutkimuksia varten kirjataan ylös elintavat monen vuoden ajalta, paino, pituus ja jopa geeniperimä. Esimerkiksi psykiatrian ja psykologian alojen tutkimuksissa käytetään ihmisten hyvinkin yksityisiä sairauskertomuksia. Lopullisissa julkaisuissa vain yksittäisten ihmisten tunnisteita ei jätetä näkyville.

Mutta lääketieteellisessä tutkimuksessa mukanaolevilta pyydetään aina lupa ja tavoitteena on saada uutta tietoa esim hoitojen kannalta.  Mutta tässä "reseptienkirjoittamis-tutkimuksessa" ei ole mistään sairauksista kysymys. On vain kateus, joka kohdistuu hyvin vähäiseen ihmisjoukkoon, jotka ehkä saavat "tutkijan" mielestä tuttavalääkäreiltä  liian helposti reseptin. Haluaisinpa nähdä tutkimussuunnitelman tuollaiseen tutkimukseen :D:

Erittäin subjektiivinen ja tunneperäinen reaktio sinulla.

Tutkimus hyödyttäisi laajaa joukkoa ihmisiä ja olisi hyödyllinen yhteiskunnallisesti. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain.

Totta kai tutkimuksen onnistumisen kannalta olisi hyvä, että lääkärit itse lähtisivät tutkimukseen mukaan. En keksi syytä sille, miksi lääkäri ei suostuisi tutkimukseen lääkemääräysten eroavaisuuksista yksityisellä lääkäriasemalla ja terveyskeskuksissa.

Tutkimuksesta voisi olla hyötyä mm. selvitettäessä miksi toisten sairaudenhoito on tehokkaampaa kuin toisten ja mitä asioita hoitoketjussa voi parantaa.

Tuttavapiirin ja tuntemattomien lääkemääräysten vertailuun ei ehkä ole suostuvaisia muut kuin ne lääkärit, jotka eivät ainakaan tietoisesti tee huolellisemmin valittuja lääkemääräyksiä henkilöiden perusteella mielivaltaisesti. Tämä voisi toki vääristää tutkimustulosta.

Väittäisin että suurin syy sairauksien hoidon tehokkuuden erilaisuuteen eri ihmisten välillä on aivan potilaasta johtuvat syyt. Jos olet itse asiallinen ja osaat selkeästi tuoda esille oireesi, saat todennäköisesti oikean diagnoosin ja oikean hoidon. Mutta jos olet itse aggressiivinen, puolusteleva, ylimielinen, vaativa, vähättelevä jne. Saat todennäköisesti väärän diagnoosin ja epäsopiva hoidon tai et hoitoa lainkaan. Kyllä potilaissa on niin monenkirjavaa väkeä ettei ihme että sieltä on haastava joskus löytää se oikea diagnoosi. Ja en ole itse lääkäri, mutta tk:ssa töissä ja huh huh mitä väkeä siellä pyörii, osa selkeästi myös aivan väärässä paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä olisi hyvä tutkimuksen aihe!

Pro gradu.

Eroaako lääkärien itselleen, kollegoilleen ja sukulaisilleen määräämien lääkeainereseptien sisällöt asiakkaille määrätyistä resepteistä?

Lisäksi voisi tutkia eroaako terveyskeskuksessa määrättyjen lääkeainereseptien (eli lääkeaineen hankintalupien) sisältö yksityisillä vastaanotoilla määrätyistä.

Luulen, että aihetta tutkittaessa eroavaisuuksia löytyy.

Sähköisten reseptien aikana tutkimus on helppo toteuttaa tutkimusta varten kehitettyä ohjelmisto-työkalua apuna käyttäen eikä yksityisyydensuojakaan vaarannu. Tosin yksityisyydensuoja ei vaarannu manuaalisessa tiedonhaussa yhtään sen enempää kuin tavanomaisilla lääkäri- ja apteekkikäynneillä ja tiedonhaku tutkimuskäyttöä varten on sallittua.

Miten sieltä poimit ne "tuttaville ja sukulaisille" kirjoitetut reseptit? Ei se sama sukunimi aina paljasta mitään ja perheessä on monella sukunimellä olevia. Entäs ne tuttavat sitten? Olisi kyllä aika paranoidis-kateellis-sävytteinen gradun aihe ja ei palvelisi yhtään mitään. Menisi ehkä julkaisuna Kansan Uutisiin.

Ei tutkimuksia tehdä sukunimien tms. perusteella.

Siksi sitä kutsutaan tutkimukseksi, että asiaan on paneuduttava, on tarvittaessa pyydettävä vaaditut luvat päästä tietokantoihin käsiksi, on tehtävä tiedonkeruuta ja selvitettävä onko reseptien kirjoituksen sisällössä eroavaisuuksia yksityisillä lääkäriasemilla verrattaessa terveyskeskuksiin ja lähipiirille kirjoitetuissa verrattaessa entuudestaan tuntemattomille asiakkaille kirjoitetuissa.

Mutta koskaan et tule saamaan tuollaiseen tutkimukseen mitään lupaa se on hyvin varma. Ja tutkimusidea, jonka tarkoitus ja tavoite on "narauttaa" lääkärit on aivan pähkähullu.

Ja miten sinä erotat resepteissä sen, millä motiivilla ne ovat kirjoitetut, ketkä ovat lääkärin tuttuja jne? Aika älytön ajatuskin.

Tutkimuksen tekijä asettaa tutkimuksessa käytettävät kriteerit tuttaviksi luettaville.

Tuttavaksi voitaisiin lukea esimerkiksi henkilöt:

-kaikki jotka asuvat samassa taloudessa

-isovanhemmat, vanhemmat, lapset, lastenlastenlapset ja heidän lapsensa

-vanhempien sisarukset ja heidän lapsensa eli serkut ja heidän perheenjäsenensä

-puolison sukulaiset samoin perustein

-puhelimen yhteystiedoissa tallennettuina olevat henkilöt

-sähköpostien yhteystiedoissa tallennettuinaolevat henkilöt

-yhteisen harrastusporukan henkilöt

-työkaverit

Tuttavuuden selvittämiseksi olisi luultavasti käytettävä kyselytutkimusta.

Kyse oli tutkimuksesta joka voitaisiin tehdä yksityisyydensuojaa loukkaamatta. Näiden tietojen keräämiseen vaaditaan aika paljon ihmisen elämän penkomista.

Tutkimuksia varten yleisesti pengotaan ihmisten yksityisiä asioita eikä se ole ongelma.

Jatkuvasti tehdään tutkimuksia eri sairauksista ja lääkityksistä!

Mm. perinnöllisyystutkimuksia varten pengotaan sukulaistenkin asiat. Joitakin tutkimuksia varten kirjataan ylös elintavat monen vuoden ajalta, paino, pituus ja jopa geeniperimä. Esimerkiksi psykiatrian ja psykologian alojen tutkimuksissa käytetään ihmisten hyvinkin yksityisiä sairauskertomuksia. Lopullisissa julkaisuissa vain yksittäisten ihmisten tunnisteita ei jätetä näkyville.

Mutta lääketieteellisessä tutkimuksessa mukanaolevilta pyydetään aina lupa ja tavoitteena on saada uutta tietoa esim hoitojen kannalta.  Mutta tässä "reseptienkirjoittamis-tutkimuksessa" ei ole mistään sairauksista kysymys. On vain kateus, joka kohdistuu hyvin vähäiseen ihmisjoukkoon, jotka ehkä saavat "tutkijan" mielestä tuttavalääkäreiltä  liian helposti reseptin. Haluaisinpa nähdä tutkimussuunnitelman tuollaiseen tutkimukseen :D:

Erittäin subjektiivinen ja tunneperäinen reaktio sinulla.

Tutkimus hyödyttäisi laajaa joukkoa ihmisiä ja olisi hyödyllinen yhteiskunnallisesti. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain.

Totta kai tutkimuksen onnistumisen kannalta olisi hyvä, että lääkärit itse lähtisivät tutkimukseen mukaan. En keksi syytä sille, miksi lääkäri ei suostuisi tutkimukseen lääkemääräysten eroavaisuuksista yksityisellä lääkäriasemalla ja terveyskeskuksissa.

Tutkimuksesta voisi olla hyötyä mm. selvitettäessä miksi toisten sairaudenhoito on tehokkaampaa kuin toisten ja mitä asioita hoitoketjussa voi parantaa.

Tuttavapiirin ja tuntemattomien lääkemääräysten vertailuun ei ehkä ole suostuvaisia muut kuin ne lääkärit, jotka eivät ainakaan tietoisesti tee huolellisemmin valittuja lääkemääräyksiä henkilöiden perusteella mielivaltaisesti. Tämä voisi toki vääristää tutkimustulosta.

Mutta eikö tässä sinun ideassasi ollut tarkoitus tarkastella niitä reseptejä, mitä lääkärit kirjoittavat lähipiirilleen vastaanoton ulkopuolella? Ei kai ollut kyse mistään lääkäriasemien resepteistä ja tk-reseptien  vertailusta? 

Vierailija kirjoitti:

Hähää mitäs siihen sanotte kun tuttu lakimies teki sukulaiseni perunkirjoituksen ilmaiseksi sekä myös testamenttini konjakkipullopalkalla. Nyt kaikki kateelliset näkevät punaista, ihan vapaasti!

Mieheni on sellaisessa työssä, että saa  yhteistyökumppaneilta joulun alla lahjoja. Yhdeltä toimijalta ne ovat aina konjakkipulloja, yksi joka jouluksi jo monen vuoden ajalta. Kumpikaan meistä ei pidä konjakista ja yritämme aina ujuttaa pullot joksikin syntymäpäivälahjaksi, vahinko kiertämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä olisi hyvä tutkimuksen aihe!

Pro gradu.

Eroaako lääkärien itselleen, kollegoilleen ja sukulaisilleen määräämien lääkeainereseptien sisällöt asiakkaille määrätyistä resepteistä?

Lisäksi voisi tutkia eroaako terveyskeskuksessa määrättyjen lääkeainereseptien (eli lääkeaineen hankintalupien) sisältö yksityisillä vastaanotoilla määrätyistä.

Luulen, että aihetta tutkittaessa eroavaisuuksia löytyy.

Sähköisten reseptien aikana tutkimus on helppo toteuttaa tutkimusta varten kehitettyä ohjelmisto-työkalua apuna käyttäen eikä yksityisyydensuojakaan vaarannu. Tosin yksityisyydensuoja ei vaarannu manuaalisessa tiedonhaussa yhtään sen enempää kuin tavanomaisilla lääkäri- ja apteekkikäynneillä ja tiedonhaku tutkimuskäyttöä varten on sallittua.

Miten sieltä poimit ne "tuttaville ja sukulaisille" kirjoitetut reseptit? Ei se sama sukunimi aina paljasta mitään ja perheessä on monella sukunimellä olevia. Entäs ne tuttavat sitten? Olisi kyllä aika paranoidis-kateellis-sävytteinen gradun aihe ja ei palvelisi yhtään mitään. Menisi ehkä julkaisuna Kansan Uutisiin.

Ei tutkimuksia tehdä sukunimien tms. perusteella.

Siksi sitä kutsutaan tutkimukseksi, että asiaan on paneuduttava, on tarvittaessa pyydettävä vaaditut luvat päästä tietokantoihin käsiksi, on tehtävä tiedonkeruuta ja selvitettävä onko reseptien kirjoituksen sisällössä eroavaisuuksia yksityisillä lääkäriasemilla verrattaessa terveyskeskuksiin ja lähipiirille kirjoitetuissa verrattaessa entuudestaan tuntemattomille asiakkaille kirjoitetuissa.

Mutta koskaan et tule saamaan tuollaiseen tutkimukseen mitään lupaa se on hyvin varma. Ja tutkimusidea, jonka tarkoitus ja tavoite on "narauttaa" lääkärit on aivan pähkähullu.

Ja miten sinä erotat resepteissä sen, millä motiivilla ne ovat kirjoitetut, ketkä ovat lääkärin tuttuja jne? Aika älytön ajatuskin.

Tutkimuksen tekijä asettaa tutkimuksessa käytettävät kriteerit tuttaviksi luettaville.

Tuttavaksi voitaisiin lukea esimerkiksi henkilöt:

-kaikki jotka asuvat samassa taloudessa

-isovanhemmat, vanhemmat, lapset, lastenlastenlapset ja heidän lapsensa

-vanhempien sisarukset ja heidän lapsensa eli serkut ja heidän perheenjäsenensä

-puolison sukulaiset samoin perustein

-puhelimen yhteystiedoissa tallennettuina olevat henkilöt

-sähköpostien yhteystiedoissa tallennettuinaolevat henkilöt

-yhteisen harrastusporukan henkilöt

-työkaverit

Tuttavuuden selvittämiseksi olisi luultavasti käytettävä kyselytutkimusta.

Kyse oli tutkimuksesta joka voitaisiin tehdä yksityisyydensuojaa loukkaamatta. Näiden tietojen keräämiseen vaaditaan aika paljon ihmisen elämän penkomista.

Tutkimuksia varten yleisesti pengotaan ihmisten yksityisiä asioita eikä se ole ongelma.

Jatkuvasti tehdään tutkimuksia eri sairauksista ja lääkityksistä!

Mm. perinnöllisyystutkimuksia varten pengotaan sukulaistenkin asiat. Joitakin tutkimuksia varten kirjataan ylös elintavat monen vuoden ajalta, paino, pituus ja jopa geeniperimä. Esimerkiksi psykiatrian ja psykologian alojen tutkimuksissa käytetään ihmisten hyvinkin yksityisiä sairauskertomuksia. Lopullisissa julkaisuissa vain yksittäisten ihmisten tunnisteita ei jätetä näkyville.

Mutta lääketieteellisessä tutkimuksessa mukanaolevilta pyydetään aina lupa ja tavoitteena on saada uutta tietoa esim hoitojen kannalta.  Mutta tässä "reseptienkirjoittamis-tutkimuksessa" ei ole mistään sairauksista kysymys. On vain kateus, joka kohdistuu hyvin vähäiseen ihmisjoukkoon, jotka ehkä saavat "tutkijan" mielestä tuttavalääkäreiltä  liian helposti reseptin. Haluaisinpa nähdä tutkimussuunnitelman tuollaiseen tutkimukseen :D:

Erittäin subjektiivinen ja tunneperäinen reaktio sinulla.

Tutkimus hyödyttäisi laajaa joukkoa ihmisiä ja olisi hyödyllinen yhteiskunnallisesti. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain.

Totta kai tutkimuksen onnistumisen kannalta olisi hyvä, että lääkärit itse lähtisivät tutkimukseen mukaan. En keksi syytä sille, miksi lääkäri ei suostuisi tutkimukseen lääkemääräysten eroavaisuuksista yksityisellä lääkäriasemalla ja terveyskeskuksissa.

Tutkimuksesta voisi olla hyötyä mm. selvitettäessä miksi toisten sairaudenhoito on tehokkaampaa kuin toisten ja mitä asioita hoitoketjussa voi parantaa.

Tuttavapiirin ja tuntemattomien lääkemääräysten vertailuun ei ehkä ole suostuvaisia muut kuin ne lääkärit, jotka eivät ainakaan tietoisesti tee huolellisemmin valittuja lääkemääräyksiä henkilöiden perusteella mielivaltaisesti. Tämä voisi toki vääristää tutkimustulosta.

Väittäisin että suurin syy sairauksien hoidon tehokkuuden erilaisuuteen eri ihmisten välillä on aivan potilaasta johtuvat syyt. Jos olet itse asiallinen ja osaat selkeästi tuoda esille oireesi, saat todennäköisesti oikean diagnoosin ja oikean hoidon. Mutta jos olet itse aggressiivinen, puolusteleva, ylimielinen, vaativa, vähättelevä jne. Saat todennäköisesti väärän diagnoosin ja epäsopiva hoidon tai et hoitoa lainkaan. Kyllä potilaissa on niin monenkirjavaa väkeä ettei ihme että sieltä on haastava joskus löytää se oikea diagnoosi. Ja en ole itse lääkäri, mutta tk:ssa töissä ja huh huh mitä väkeä siellä pyörii, osa selkeästi myös aivan väärässä paikassa.

Miehiä uskotaan kuulemma myös paremmin kun naisia ja tutkitaan heti ja kohdellaan asiallisesti. Naisia, lukuunottamatta eläkeläisiä, pidetään helposti hysteerisinä ja luulosairaina. Kerran tästä oli pitkä keskustelu av:lla ja monen kokemukset oli nämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän täytyy lääkärinä kommentoida, että omilla lapsillani ei ole koskaan ollut antibiootti kuuria, itselläni oli kerran, suonensisäisesti umpisuolen takia.

Tämä! kuinka monesti voi yksi ihminen edes aidosti oikeasti tarvita kiireellisesti lääkereseptiä/antibioottikuuria? Monen vaivan kanssa voi ihan rauhassa odotella ja vaikka ensin katsoa paraneeko ilman (myös sen korvatulehduksen ja pissatulehduksen) ja jos ei niin seuraavana arkipäivänä sitten soitella terveyskeskukseen. Ei ole mistään hengenhädästä yleensä kyse.

On odoteltu ja on soiteltu sinne terveysasmalle. Ongelma syntyy, kun eivät vastaa, soita takaisin tai ilmoittavat, ettei aikoja ole, mene päivystykseen. Jos on jokin muu vaihtoehto, kuten sisko lääkärinä, niin en mene päivystykseen korona-aikana tuntikausiksi odottamaan yksinkertaisen vaivan vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja siistijä siivoa oman mm oman kotinsa, kampaaja leikkaa ilmaiseksi ystäviensä ja sukulaistensa hiukset, kokki tekee ruokaa muuallakin kun työpaikallaan, lista voisi olla loputon.

Noista yksikään taski ei ole lailla rajoitettu.

Siivoojana, kampaajana ja kokkina voi toimia kuka vaan.

Haluaisitko, ettei lakia olisi? Jokainen saisi määrätä itselleen haluamansa lääkkeet, sekö tekisi asian tasa-arvoisemmaksi?

Itse ajattelen, että sille on pätevä syy miksi vain koulutuksen suorittanut lääkäri saa määrätä lääkkeitä.

Ja vielä, kyllä mielelläni kirjoittaisin itselleni tarvitsemani lääkereseptit!

Nykyään lääketiede on jo kaikkien sitä ymmärtämään kykenevien ulottuvilla. Toisaalta niin paljon en ole lääketieteeseen ja farmakologiaan paneutunut, että jotkin erikoisalat, tutkimukset ja lääkitykset jättäisin kyseisiä aloja opiskelleille lääkäreille. Lisäksi tutkimuksia varten käytössäni ei ole laboratoriota, laitteistoa eikä koulutusta laitteiston käyttöön.

Näistä puutteista huolimatta eräät lääkeaineet voisin määrätä oireita poistamaan ja terveyttä tukemaan itselleni harkitusti ilman ongelmia ja itseäni vaaraan asettamatta.

Elämänlaatuni todennäköisesti kohenisi jonkin verran reseptinkirjoitusoikeuden itseäni varten saatuani. Siitä ei mitään haittaakaan kenellekään olisi — hoitovirheestäni kärsisin vain itse.

Kuten sanottu, elämänlaatuni todennäköisesti kohenisi!

Mutta. Kaikilla ei ole sinun kapasiteettiasi ymmärtää lääketiedettä ilman vuosien koulutusta.

Jos tähän täydelliseen tasavertaisuuteen pyritään, miten käy näiden vähemmällä ymmärryksellä toimivien, jotka saattavat määrätä hengenvaarallisia lääkkeitä omaan käyttöönsä?

Siksipä se ei ikävä kyllä olekaan käyttökelpoinen tapa toimia. Itseäni se kuitenkin nykytilanteessa hyödyttäisi.

Sitä enemmän tarvitsemme tasavertaisesti ihmisiä kohtelevia lääkäreitä ja enemmän tulisi joka tapauksessa kuunnella asiakasta itseään. Yksilöllisiä poikkeuksia hoitosuosituksista voisi tehdä ja olla lupa tehdä tarvittaessa silloin, kun se kohentaa asiakkaan elämänlaatua.

Tämänkin keskustelun ytimessä taitaa olla se, että lääkärien uskotaan (osin aiheellisesti) hoitavan yksilöllisemmin lähipiirinsä vaivat ja kirjoittavan heille elämää helpottavat lääkemääräykset ja jättävän muut asiakkaat huonommalle hoidolle ja vaille lääkemääräyksiä. Kiireisillä julkisen puolen lääkärivastaanotoilla tämä hoitamatta jättäminen ikävä kyllä toteutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu tämä kateus on huomattu, minullekin on pari kertaa piikitellyt proviisori jotakon tarpeetonta hakiessani sukulaisen kirjoittamaa reseptiä. Ja kyseessä on ollut niinkin eksoottisia päihdyttäviä aineita kuin antihistamiinit, antibiootit ja ehkäisypillerit. Mutta kai munkin pitäisi pikkujuttujen takia mennä tukkimaan terveyskeskuksia, että kellään ei tule paha mieli.

Mistä se proviisori tietää sukulaissuhteestasi? Vai asutko jossain pienellä kylällä? Mulle on äiti tai aviomies kirjoittanut kaikki mahdolliset reseptit aina, koskaan ei ole mitään sanottu vaikka olen kyllä kertonut että reseptin kirjoittanut lääkäri on läheiseni kun on esimerkiksi sanottu että resepti menee tyhjäksi ja pitää ottaa lääkäriin yhteyttä uusimisen vuoksi.

Miksi sanoit että reseptin kirjoittanut lääkäri on läheisesi?

On se resepti kuitenkin uusittava.

En itse kehtaisi mennä apteekkiin mainostamaan että suvussani on 9 lääkäriä. Hullunahan ne minua pitäisivät. Joskus on lipsahtanut että pitää pyytää Liisaa uusimaan resepti.

Sanon sen takia, että minulla ei ole kiirettä laittaa uusimispyyntöä, koska saan reseptin yleensä tunnin sisällä. Julkisella reseptien uusimispyynnöt täytyy jättää 3 viikkoa ennen tarvetta. Ei mun tartte mainostaa siellä apteekissa, että perheessäni on 5 lääkäriä enkä usko, että kukaan hulluna se vuoksi pitää. Apteekissa saattavat myös kysyä onko lääke tuttu ja onko lääkäri sanonut sitä ja tätä lääkkeestä, jolloin on ihan luonnollista kertoa, että aviomieheni on lääkkeen määrännyt henkilö ja voin kotona kysyä jos joku mietityttää.

Ihan virallisesti sähköiset reseptit on uusittava julkisella 8 vrk kuluessa uusimispyynnön jättämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä olisi hyvä tutkimuksen aihe!

Pro gradu.

Eroaako lääkärien itselleen, kollegoilleen ja sukulaisilleen määräämien lääkeainereseptien sisällöt asiakkaille määrätyistä resepteistä?

Lisäksi voisi tutkia eroaako terveyskeskuksessa määrättyjen lääkeainereseptien (eli lääkeaineen hankintalupien) sisältö yksityisillä vastaanotoilla määrätyistä.

Luulen, että aihetta tutkittaessa eroavaisuuksia löytyy.

Sähköisten reseptien aikana tutkimus on helppo toteuttaa tutkimusta varten kehitettyä ohjelmisto-työkalua apuna käyttäen eikä yksityisyydensuojakaan vaarannu. Tosin yksityisyydensuoja ei vaarannu manuaalisessa tiedonhaussa yhtään sen enempää kuin tavanomaisilla lääkäri- ja apteekkikäynneillä ja tiedonhaku tutkimuskäyttöä varten on sallittua.

Miten sieltä poimit ne "tuttaville ja sukulaisille" kirjoitetut reseptit? Ei se sama sukunimi aina paljasta mitään ja perheessä on monella sukunimellä olevia. Entäs ne tuttavat sitten? Olisi kyllä aika paranoidis-kateellis-sävytteinen gradun aihe ja ei palvelisi yhtään mitään. Menisi ehkä julkaisuna Kansan Uutisiin.

Ei tutkimuksia tehdä sukunimien tms. perusteella.

Siksi sitä kutsutaan tutkimukseksi, että asiaan on paneuduttava, on tarvittaessa pyydettävä vaaditut luvat päästä tietokantoihin käsiksi, on tehtävä tiedonkeruuta ja selvitettävä onko reseptien kirjoituksen sisällössä eroavaisuuksia yksityisillä lääkäriasemilla verrattaessa terveyskeskuksiin ja lähipiirille kirjoitetuissa verrattaessa entuudestaan tuntemattomille asiakkaille kirjoitetuissa.

Mutta koskaan et tule saamaan tuollaiseen tutkimukseen mitään lupaa se on hyvin varma. Ja tutkimusidea, jonka tarkoitus ja tavoite on "narauttaa" lääkärit on aivan pähkähullu.

Ja miten sinä erotat resepteissä sen, millä motiivilla ne ovat kirjoitetut, ketkä ovat lääkärin tuttuja jne? Aika älytön ajatuskin.

Tutkimuksen tekijä asettaa tutkimuksessa käytettävät kriteerit tuttaviksi luettaville.

Tuttavaksi voitaisiin lukea esimerkiksi henkilöt:

-kaikki jotka asuvat samassa taloudessa

-isovanhemmat, vanhemmat, lapset, lastenlastenlapset ja heidän lapsensa

-vanhempien sisarukset ja heidän lapsensa eli serkut ja heidän perheenjäsenensä

-puolison sukulaiset samoin perustein

-puhelimen yhteystiedoissa tallennettuina olevat henkilöt

-sähköpostien yhteystiedoissa tallennettuinaolevat henkilöt

-yhteisen harrastusporukan henkilöt

-työkaverit

Tuttavuuden selvittämiseksi olisi luultavasti käytettävä kyselytutkimusta.

Kyse oli tutkimuksesta joka voitaisiin tehdä yksityisyydensuojaa loukkaamatta. Näiden tietojen keräämiseen vaaditaan aika paljon ihmisen elämän penkomista.

Tutkimuksia varten yleisesti pengotaan ihmisten yksityisiä asioita eikä se ole ongelma.

Jatkuvasti tehdään tutkimuksia eri sairauksista ja lääkityksistä!

Mm. perinnöllisyystutkimuksia varten pengotaan sukulaistenkin asiat. Joitakin tutkimuksia varten kirjataan ylös elintavat monen vuoden ajalta, paino, pituus ja jopa geeniperimä. Esimerkiksi psykiatrian ja psykologian alojen tutkimuksissa käytetään ihmisten hyvinkin yksityisiä sairauskertomuksia. Lopullisissa julkaisuissa vain yksittäisten ihmisten tunnisteita ei jätetä näkyville.

Mutta lääketieteellisessä tutkimuksessa mukanaolevilta pyydetään aina lupa ja tavoitteena on saada uutta tietoa esim hoitojen kannalta.  Mutta tässä "reseptienkirjoittamis-tutkimuksessa" ei ole mistään sairauksista kysymys. On vain kateus, joka kohdistuu hyvin vähäiseen ihmisjoukkoon, jotka ehkä saavat "tutkijan" mielestä tuttavalääkäreiltä  liian helposti reseptin. Haluaisinpa nähdä tutkimussuunnitelman tuollaiseen tutkimukseen :D:

Erittäin subjektiivinen ja tunneperäinen reaktio sinulla.

Tutkimus hyödyttäisi laajaa joukkoa ihmisiä ja olisi hyödyllinen yhteiskunnallisesti. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain.

Totta kai tutkimuksen onnistumisen kannalta olisi hyvä, että lääkärit itse lähtisivät tutkimukseen mukaan. En keksi syytä sille, miksi lääkäri ei suostuisi tutkimukseen lääkemääräysten eroavaisuuksista yksityisellä lääkäriasemalla ja terveyskeskuksissa.

Tutkimuksesta voisi olla hyötyä mm. selvitettäessä miksi toisten sairaudenhoito on tehokkaampaa kuin toisten ja mitä asioita hoitoketjussa voi parantaa.

Tuttavapiirin ja tuntemattomien lääkemääräysten vertailuun ei ehkä ole suostuvaisia muut kuin ne lääkärit, jotka eivät ainakaan tietoisesti tee huolellisemmin valittuja lääkemääräyksiä henkilöiden perusteella mielivaltaisesti. Tämä voisi toki vääristää tutkimustulosta.

Väittäisin että suurin syy sairauksien hoidon tehokkuuden erilaisuuteen eri ihmisten välillä on aivan potilaasta johtuvat syyt. Jos olet itse asiallinen ja osaat selkeästi tuoda esille oireesi, saat todennäköisesti oikean diagnoosin ja oikean hoidon. Mutta jos olet itse aggressiivinen, puolusteleva, ylimielinen, vaativa, vähättelevä jne. Saat todennäköisesti väärän diagnoosin ja epäsopiva hoidon tai et hoitoa lainkaan. Kyllä potilaissa on niin monenkirjavaa väkeä ettei ihme että sieltä on haastava joskus löytää se oikea diagnoosi. Ja en ole itse lääkäri, mutta tk:ssa töissä ja huh huh mitä väkeä siellä pyörii, osa selkeästi myös aivan väärässä paikassa.

Miehiä uskotaan kuulemma myös paremmin kun naisia ja tutkitaan heti ja kohdellaan asiallisesti. Naisia, lukuunottamatta eläkeläisiä, pidetään helposti hysteerisinä ja luulosairaina. Kerran tästä oli pitkä keskustelu av:lla ja monen kokemukset oli nämä.

Totta!

Miehille myös määrätään helposti suurempia lääkeannoksia kuin naisille, eikä vain tilavamman ja painavamman kehon vuoksi. Naiset kuitenkin tieteellisesti tutkitusti tuntevat kovempaa kipua kuin miehet fysiologisten erojen johdosta. Näiden tietojen perusteella voi päätellä, että todennäköisesti kaikkien hoitoon hakeutuneiden kivunhoito on naisilla vajaampaa kuin miehillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun on yli 10 vuotta puhuttu antibioottien turhasta käytöstä ja sen aiheuttamista superbakteereista ja sitten lääkärit näköjään kirjoittelee sukulaisilleen ja kavereilleen ja naapureilleen antibiootteja tuon tuosta ilman minkäänlaisia labratestejä. 

Lääkäri kirjoittaa antibioottireseptin läheiselleen vain sellaisessa tilanteessa, kun se tk:ssakin kirjoitettaisiin puhelinkonsultaation perusteella. Esimerkiksi virtsatietulehdukset perusterveillä nuorilla naisilla on sellainen asia, johon ei nykyään yleensä vaadita kuin soitto terkkariin. Se on kaikkien etu, että tk-lääkäreitä ei kuormiteta näillä lisää.

Nykytiedon mukaan virtsatietulehdukset eivät aina vaadi antibioottihoitoa vaan paranevat usein itsestään. Terve nuori voi kokeilla tulehdukseen itsehoitoa.

Karpalomehun käyttö on virtsatietulehduksiin tehoava luontainen estohoito. Karpalomehun vaikutusta on tieteellisesti tutkittu ja se on todettu tehokkaaksi.

Munuaistason tulehdus ja raskaana olevan tulehdus on vakavampi ja vaatii antibioottihoitoa. Virtsarakkotulehdus voi edetä munuaisiin.

(Vastaanväittäjille luettavaa, Duodecim: https://www.duodecim.fi/2016/06/03/karpalomehu-ehkaisee-virtsatieinfekt… ja

johtava lääkäri Patrik Währn, Lääkärikeskus Mehiläinen: https://kotiliesi.fi/terveys/sairaudet-ja-oireet/virtsatietulehdus-oire… )

Tuota itsehoitoakin suositellaan todellisuudessa varmaan vain köyhille. Eliitti saa heti antibiootit

Oletko nyt ihan varma, että eliitti haluaa joka pikkuvaivaan antibioottia?

Minulla on (täällä eliitin tuntumassa) se käsitys, että eliitti välttelee antibiootteja jos suinkin mahdollista. Koska tietävät myös antibioottien hsitat. Itsekään en niitä syö ellei mikään muu auta.

Sen sijaan kouluja vähän käyneet tuttavani ja sukulaiseni kiertävät pikku flunssassa lääkäriltä lääkärille antibioottikuuria itselleen tai lapsilleen vaatien. Ja haukkuvat kaikki lääkärit, jotka eivät niitä anna, kun arvioivat taudin viruksen aiheuttamaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä aloittajalla on pointti. Maksan edelleen yksityislääkärin laskuja ja itseni kipeäksi siitä, että minulle kirjoitetaan reseptit tiettyihin lääkkeisiin. Julkisen kautta en saanut hoitoa, vaan tarjottiin ei-oota.

Kyllä tuosta saa olla kateellinen. Järjetöntä väittää, ettei vastaavasta edusta voi olla kateellinen.

Mikään ei estä sinua 1. lukemasta lääkäriksi, 2. ystävystymästä lääkärien kanssa tai 3. naimasta lääkäriä.

On siis kolmekin eri tapaa päästä tämän etuoikeuden piiriin, ja nämä tavat ovat avoimia ihan kaikille. Ei kysytä kantakirjaa missään vaiheessa.

Lisäksi on sitten sekin vaihtoehto, että rupeaa niin varakkaaksi että on ihan sama maksaa ne yksityislääkärin maksut tai sairaskuluvakuutukset. Jälkimmäinen ei edes kovin ihmeellistä varakkuutta vaadi.

Kateus ei muuten vahingoita ketään muuta kuin kateellista itseään, joten ihan itsesi takia siitä kannattaisi päästä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä olisi hyvä tutkimuksen aihe!

Pro gradu.

Eroaako lääkärien itselleen, kollegoilleen ja sukulaisilleen määräämien lääkeainereseptien sisällöt asiakkaille määrätyistä resepteistä?

Lisäksi voisi tutkia eroaako terveyskeskuksessa määrättyjen lääkeainereseptien (eli lääkeaineen hankintalupien) sisältö yksityisillä vastaanotoilla määrätyistä.

Luulen, että aihetta tutkittaessa eroavaisuuksia löytyy.

Sähköisten reseptien aikana tutkimus on helppo toteuttaa tutkimusta varten kehitettyä ohjelmisto-työkalua apuna käyttäen eikä yksityisyydensuojakaan vaarannu. Tosin yksityisyydensuoja ei vaarannu manuaalisessa tiedonhaussa yhtään sen enempää kuin tavanomaisilla lääkäri- ja apteekkikäynneillä ja tiedonhaku tutkimuskäyttöä varten on sallittua.

Miten sieltä poimit ne "tuttaville ja sukulaisille" kirjoitetut reseptit? Ei se sama sukunimi aina paljasta mitään ja perheessä on monella sukunimellä olevia. Entäs ne tuttavat sitten? Olisi kyllä aika paranoidis-kateellis-sävytteinen gradun aihe ja ei palvelisi yhtään mitään. Menisi ehkä julkaisuna Kansan Uutisiin.

Ei tutkimuksia tehdä sukunimien tms. perusteella.

Siksi sitä kutsutaan tutkimukseksi, että asiaan on paneuduttava, on tarvittaessa pyydettävä vaaditut luvat päästä tietokantoihin käsiksi, on tehtävä tiedonkeruuta ja selvitettävä onko reseptien kirjoituksen sisällössä eroavaisuuksia yksityisillä lääkäriasemilla verrattaessa terveyskeskuksiin ja lähipiirille kirjoitetuissa verrattaessa entuudestaan tuntemattomille asiakkaille kirjoitetuissa.

Mutta koskaan et tule saamaan tuollaiseen tutkimukseen mitään lupaa se on hyvin varma. Ja tutkimusidea, jonka tarkoitus ja tavoite on "narauttaa" lääkärit on aivan pähkähullu.

Ja miten sinä erotat resepteissä sen, millä motiivilla ne ovat kirjoitetut, ketkä ovat lääkärin tuttuja jne? Aika älytön ajatuskin.

Tutkimuksen tekijä asettaa tutkimuksessa käytettävät kriteerit tuttaviksi luettaville.

Tuttavaksi voitaisiin lukea esimerkiksi henkilöt:

-kaikki jotka asuvat samassa taloudessa

-isovanhemmat, vanhemmat, lapset, lastenlastenlapset ja heidän lapsensa

-vanhempien sisarukset ja heidän lapsensa eli serkut ja heidän perheenjäsenensä

-puolison sukulaiset samoin perustein

-puhelimen yhteystiedoissa tallennettuina olevat henkilöt

-sähköpostien yhteystiedoissa tallennettuinaolevat henkilöt

-yhteisen harrastusporukan henkilöt

-työkaverit

Tuttavuuden selvittämiseksi olisi luultavasti käytettävä kyselytutkimusta.

Kyse oli tutkimuksesta joka voitaisiin tehdä yksityisyydensuojaa loukkaamatta. Näiden tietojen keräämiseen vaaditaan aika paljon ihmisen elämän penkomista.

Tutkimuksia varten yleisesti pengotaan ihmisten yksityisiä asioita eikä se ole ongelma.

Jatkuvasti tehdään tutkimuksia eri sairauksista ja lääkityksistä!

Mm. perinnöllisyystutkimuksia varten pengotaan sukulaistenkin asiat. Joitakin tutkimuksia varten kirjataan ylös elintavat monen vuoden ajalta, paino, pituus ja jopa geeniperimä. Esimerkiksi psykiatrian ja psykologian alojen tutkimuksissa käytetään ihmisten hyvinkin yksityisiä sairauskertomuksia. Lopullisissa julkaisuissa vain yksittäisten ihmisten tunnisteita ei jätetä näkyville.

Mutta lääketieteellisessä tutkimuksessa mukanaolevilta pyydetään aina lupa ja tavoitteena on saada uutta tietoa esim hoitojen kannalta.  Mutta tässä "reseptienkirjoittamis-tutkimuksessa" ei ole mistään sairauksista kysymys. On vain kateus, joka kohdistuu hyvin vähäiseen ihmisjoukkoon, jotka ehkä saavat "tutkijan" mielestä tuttavalääkäreiltä  liian helposti reseptin. Haluaisinpa nähdä tutkimussuunnitelman tuollaiseen tutkimukseen :D:

Erittäin subjektiivinen ja tunneperäinen reaktio sinulla.

Tutkimus hyödyttäisi laajaa joukkoa ihmisiä ja olisi hyödyllinen yhteiskunnallisesti. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain.

Totta kai tutkimuksen onnistumisen kannalta olisi hyvä, että lääkärit itse lähtisivät tutkimukseen mukaan. En keksi syytä sille, miksi lääkäri ei suostuisi tutkimukseen lääkemääräysten eroavaisuuksista yksityisellä lääkäriasemalla ja terveyskeskuksissa.

Tutkimuksesta voisi olla hyötyä mm. selvitettäessä miksi toisten sairaudenhoito on tehokkaampaa kuin toisten ja mitä asioita hoitoketjussa voi parantaa.

Tuttavapiirin ja tuntemattomien lääkemääräysten vertailuun ei ehkä ole suostuvaisia muut kuin ne lääkärit, jotka eivät ainakaan tietoisesti tee huolellisemmin valittuja lääkemääräyksiä henkilöiden perusteella mielivaltaisesti. Tämä voisi toki vääristää tutkimustulosta.

Mutta eikö tässä sinun ideassasi ollut tarkoitus tarkastella niitä reseptejä, mitä lääkärit kirjoittavat lähipiirilleen vastaanoton ulkopuolella? Ei kai ollut kyse mistään lääkäriasemien resepteistä ja tk-reseptien  vertailusta? 

Oli kyse molemmista: " Pro gradu.

Eroaako lääkärien itselleen, kollegoilleen ja sukulaisilleen määräämien lääkeainereseptien sisällöt asiakkaille määrätyistä resepteistä?

Lisäksi voisi tutkia eroaako terveyskeskuksessa määrättyjen lääkeainereseptien (eli lääkeaineen hankintalupien) sisältö yksityisillä vastaanotoilla määrätyistä. "

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä olisi hyvä tutkimuksen aihe!

Pro gradu.

Eroaako lääkärien itselleen, kollegoilleen ja sukulaisilleen määräämien lääkeainereseptien sisällöt asiakkaille määrätyistä resepteistä?

Lisäksi voisi tutkia eroaako terveyskeskuksessa määrättyjen lääkeainereseptien (eli lääkeaineen hankintalupien) sisältö yksityisillä vastaanotoilla määrätyistä.

Luulen, että aihetta tutkittaessa eroavaisuuksia löytyy.

Sähköisten reseptien aikana tutkimus on helppo toteuttaa tutkimusta varten kehitettyä ohjelmisto-työkalua apuna käyttäen eikä yksityisyydensuojakaan vaarannu. Tosin yksityisyydensuoja ei vaarannu manuaalisessa tiedonhaussa yhtään sen enempää kuin tavanomaisilla lääkäri- ja apteekkikäynneillä ja tiedonhaku tutkimuskäyttöä varten on sallittua.

Miten sieltä poimit ne "tuttaville ja sukulaisille" kirjoitetut reseptit? Ei se sama sukunimi aina paljasta mitään ja perheessä on monella sukunimellä olevia. Entäs ne tuttavat sitten? Olisi kyllä aika paranoidis-kateellis-sävytteinen gradun aihe ja ei palvelisi yhtään mitään. Menisi ehkä julkaisuna Kansan Uutisiin.

Ei tutkimuksia tehdä sukunimien tms. perusteella.

Siksi sitä kutsutaan tutkimukseksi, että asiaan on paneuduttava, on tarvittaessa pyydettävä vaaditut luvat päästä tietokantoihin käsiksi, on tehtävä tiedonkeruuta ja selvitettävä onko reseptien kirjoituksen sisällössä eroavaisuuksia yksityisillä lääkäriasemilla verrattaessa terveyskeskuksiin ja lähipiirille kirjoitetuissa verrattaessa entuudestaan tuntemattomille asiakkaille kirjoitetuissa.

Mutta koskaan et tule saamaan tuollaiseen tutkimukseen mitään lupaa se on hyvin varma. Ja tutkimusidea, jonka tarkoitus ja tavoite on "narauttaa" lääkärit on aivan pähkähullu.

Ja miten sinä erotat resepteissä sen, millä motiivilla ne ovat kirjoitetut, ketkä ovat lääkärin tuttuja jne? Aika älytön ajatuskin.

Tutkimuksen tekijä asettaa tutkimuksessa käytettävät kriteerit tuttaviksi luettaville.

Tuttavaksi voitaisiin lukea esimerkiksi henkilöt:

-kaikki jotka asuvat samassa taloudessa

-isovanhemmat, vanhemmat, lapset, lastenlastenlapset ja heidän lapsensa

-vanhempien sisarukset ja heidän lapsensa eli serkut ja heidän perheenjäsenensä

-puolison sukulaiset samoin perustein

-puhelimen yhteystiedoissa tallennettuina olevat henkilöt

-sähköpostien yhteystiedoissa tallennettuinaolevat henkilöt

-yhteisen harrastusporukan henkilöt

-työkaverit

Tuttavuuden selvittämiseksi olisi luultavasti käytettävä kyselytutkimusta.

Kyse oli tutkimuksesta joka voitaisiin tehdä yksityisyydensuojaa loukkaamatta. Näiden tietojen keräämiseen vaaditaan aika paljon ihmisen elämän penkomista.

Tutkimuksia varten yleisesti pengotaan ihmisten yksityisiä asioita eikä se ole ongelma.

Jatkuvasti tehdään tutkimuksia eri sairauksista ja lääkityksistä!

Mm. perinnöllisyystutkimuksia varten pengotaan sukulaistenkin asiat. Joitakin tutkimuksia varten kirjataan ylös elintavat monen vuoden ajalta, paino, pituus ja jopa geeniperimä. Esimerkiksi psykiatrian ja psykologian alojen tutkimuksissa käytetään ihmisten hyvinkin yksityisiä sairauskertomuksia. Lopullisissa julkaisuissa vain yksittäisten ihmisten tunnisteita ei jätetä näkyville.

Mutta lääketieteellisessä tutkimuksessa mukanaolevilta pyydetään aina lupa ja tavoitteena on saada uutta tietoa esim hoitojen kannalta.  Mutta tässä "reseptienkirjoittamis-tutkimuksessa" ei ole mistään sairauksista kysymys. On vain kateus, joka kohdistuu hyvin vähäiseen ihmisjoukkoon, jotka ehkä saavat "tutkijan" mielestä tuttavalääkäreiltä  liian helposti reseptin. Haluaisinpa nähdä tutkimussuunnitelman tuollaiseen tutkimukseen :D:

Erittäin subjektiivinen ja tunneperäinen reaktio sinulla.

Tutkimus hyödyttäisi laajaa joukkoa ihmisiä ja olisi hyödyllinen yhteiskunnallisesti. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain.

Totta kai tutkimuksen onnistumisen kannalta olisi hyvä, että lääkärit itse lähtisivät tutkimukseen mukaan. En keksi syytä sille, miksi lääkäri ei suostuisi tutkimukseen lääkemääräysten eroavaisuuksista yksityisellä lääkäriasemalla ja terveyskeskuksissa.

Tutkimuksesta voisi olla hyötyä mm. selvitettäessä miksi toisten sairaudenhoito on tehokkaampaa kuin toisten ja mitä asioita hoitoketjussa voi parantaa.

Tuttavapiirin ja tuntemattomien lääkemääräysten vertailuun ei ehkä ole suostuvaisia muut kuin ne lääkärit, jotka eivät ainakaan tietoisesti tee huolellisemmin valittuja lääkemääräyksiä henkilöiden perusteella mielivaltaisesti. Tämä voisi toki vääristää tutkimustulosta.

Väittäisin että suurin syy sairauksien hoidon tehokkuuden erilaisuuteen eri ihmisten välillä on aivan potilaasta johtuvat syyt. Jos olet itse asiallinen ja osaat selkeästi tuoda esille oireesi, saat todennäköisesti oikean diagnoosin ja oikean hoidon. Mutta jos olet itse aggressiivinen, puolusteleva, ylimielinen, vaativa, vähättelevä jne. Saat todennäköisesti väärän diagnoosin ja epäsopiva hoidon tai et hoitoa lainkaan. Kyllä potilaissa on niin monenkirjavaa väkeä ettei ihme että sieltä on haastava joskus löytää se oikea diagnoosi. Ja en ole itse lääkäri, mutta tk:ssa töissä ja huh huh mitä väkeä siellä pyörii, osa selkeästi myös aivan väärässä paikassa.

Miehiä uskotaan kuulemma myös paremmin kun naisia ja tutkitaan heti ja kohdellaan asiallisesti. Naisia, lukuunottamatta eläkeläisiä, pidetään helposti hysteerisinä ja luulosairaina. Kerran tästä oli pitkä keskustelu av:lla ja monen kokemukset oli nämä.

Tämähän voi olla siinä mielessä totta että perinteisesti ajatellaan että miehet ennemmin vähättelevät vaivojaan ja naiset liioittelevat. Mutta oma kokemus on kyllä että asiallista ihmistä uskotaan kyllä, olen itse nainen ja saanut aina hyvää ja asiallista kohtelua, sekä asiani nopeasti hoidettua. En huuda ja vaadi tai ole töykeä, enkä liioittele asiaani, pyrin myös olemaan ytimekäs ja selkeä kun kerron vaivani. Näin asiat on saanut aina hoitumaan sujuvasti. Toki muutamia kertoja on omallekin kohdalle sattunut töykeämpiä lääkäreitä/hoitajia, mutta ymmärrän kyllä että huonoja päiviä on itse kullakin, en pienestä provosoidu vaan pidä edellä kuvaamani linjan ja näidenkin kanssa asiat ovat hoituneet sujuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä olisi hyvä tutkimuksen aihe!

Pro gradu.

Eroaako lääkärien itselleen, kollegoilleen ja sukulaisilleen määräämien lääkeainereseptien sisällöt asiakkaille määrätyistä resepteistä?

Lisäksi voisi tutkia eroaako terveyskeskuksessa määrättyjen lääkeainereseptien (eli lääkeaineen hankintalupien) sisältö yksityisillä vastaanotoilla määrätyistä.

Luulen, että aihetta tutkittaessa eroavaisuuksia löytyy.

Sähköisten reseptien aikana tutkimus on helppo toteuttaa tutkimusta varten kehitettyä ohjelmisto-työkalua apuna käyttäen eikä yksityisyydensuojakaan vaarannu. Tosin yksityisyydensuoja ei vaarannu manuaalisessa tiedonhaussa yhtään sen enempää kuin tavanomaisilla lääkäri- ja apteekkikäynneillä ja tiedonhaku tutkimuskäyttöä varten on sallittua.

Miten sieltä poimit ne "tuttaville ja sukulaisille" kirjoitetut reseptit? Ei se sama sukunimi aina paljasta mitään ja perheessä on monella sukunimellä olevia. Entäs ne tuttavat sitten? Olisi kyllä aika paranoidis-kateellis-sävytteinen gradun aihe ja ei palvelisi yhtään mitään. Menisi ehkä julkaisuna Kansan Uutisiin.

Ei tutkimuksia tehdä sukunimien tms. perusteella.

Siksi sitä kutsutaan tutkimukseksi, että asiaan on paneuduttava, on tarvittaessa pyydettävä vaaditut luvat päästä tietokantoihin käsiksi, on tehtävä tiedonkeruuta ja selvitettävä onko reseptien kirjoituksen sisällössä eroavaisuuksia yksityisillä lääkäriasemilla verrattaessa terveyskeskuksiin ja lähipiirille kirjoitetuissa verrattaessa entuudestaan tuntemattomille asiakkaille kirjoitetuissa.

Mutta koskaan et tule saamaan tuollaiseen tutkimukseen mitään lupaa se on hyvin varma. Ja tutkimusidea, jonka tarkoitus ja tavoite on "narauttaa" lääkärit on aivan pähkähullu.

Ja miten sinä erotat resepteissä sen, millä motiivilla ne ovat kirjoitetut, ketkä ovat lääkärin tuttuja jne? Aika älytön ajatuskin.

Tutkimuksen tekijä asettaa tutkimuksessa käytettävät kriteerit tuttaviksi luettaville.

Tuttavaksi voitaisiin lukea esimerkiksi henkilöt:

-kaikki jotka asuvat samassa taloudessa

-isovanhemmat, vanhemmat, lapset, lastenlastenlapset ja heidän lapsensa

-vanhempien sisarukset ja heidän lapsensa eli serkut ja heidän perheenjäsenensä

-puolison sukulaiset samoin perustein

-puhelimen yhteystiedoissa tallennettuina olevat henkilöt

-sähköpostien yhteystiedoissa tallennettuinaolevat henkilöt

-yhteisen harrastusporukan henkilöt

-työkaverit

Tuttavuuden selvittämiseksi olisi luultavasti käytettävä kyselytutkimusta.

Kyse oli tutkimuksesta joka voitaisiin tehdä yksityisyydensuojaa loukkaamatta. Näiden tietojen keräämiseen vaaditaan aika paljon ihmisen elämän penkomista.

Tutkimuksia varten yleisesti pengotaan ihmisten yksityisiä asioita eikä se ole ongelma.

Jatkuvasti tehdään tutkimuksia eri sairauksista ja lääkityksistä!

Mm. perinnöllisyystutkimuksia varten pengotaan sukulaistenkin asiat. Joitakin tutkimuksia varten kirjataan ylös elintavat monen vuoden ajalta, paino, pituus ja jopa geeniperimä. Esimerkiksi psykiatrian ja psykologian alojen tutkimuksissa käytetään ihmisten hyvinkin yksityisiä sairauskertomuksia. Lopullisissa julkaisuissa vain yksittäisten ihmisten tunnisteita ei jätetä näkyville.

Mutta lääketieteellisessä tutkimuksessa mukanaolevilta pyydetään aina lupa ja tavoitteena on saada uutta tietoa esim hoitojen kannalta.  Mutta tässä "reseptienkirjoittamis-tutkimuksessa" ei ole mistään sairauksista kysymys. On vain kateus, joka kohdistuu hyvin vähäiseen ihmisjoukkoon, jotka ehkä saavat "tutkijan" mielestä tuttavalääkäreiltä  liian helposti reseptin. Haluaisinpa nähdä tutkimussuunnitelman tuollaiseen tutkimukseen :D:

Erittäin subjektiivinen ja tunneperäinen reaktio sinulla.

Tutkimus hyödyttäisi laajaa joukkoa ihmisiä ja olisi hyödyllinen yhteiskunnallisesti. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain.

Totta kai tutkimuksen onnistumisen kannalta olisi hyvä, että lääkärit itse lähtisivät tutkimukseen mukaan. En keksi syytä sille, miksi lääkäri ei suostuisi tutkimukseen lääkemääräysten eroavaisuuksista yksityisellä lääkäriasemalla ja terveyskeskuksissa.

Tutkimuksesta voisi olla hyötyä mm. selvitettäessä miksi toisten sairaudenhoito on tehokkaampaa kuin toisten ja mitä asioita hoitoketjussa voi parantaa.

Tuttavapiirin ja tuntemattomien lääkemääräysten vertailuun ei ehkä ole suostuvaisia muut kuin ne lääkärit, jotka eivät ainakaan tietoisesti tee huolellisemmin valittuja lääkemääräyksiä henkilöiden perusteella mielivaltaisesti. Tämä voisi toki vääristää tutkimustulosta.

En nyt mielestäni tunneperäisesti tuohon reagoinut vaan aivan realistisesti. Olen kuitenkin ollut paljon mukana lääketieteellisissä tutkimuksissa ja tiedän, että tuollaiset hatusta vedetyt ideat, mitä esitit, ovat kuolleina syntyneitä. Ensinnäkään tuosta ei ole mitään hyötyä. Ne tk-jonot eivät siitä lyhene, jos lääkäri jättää jonkun antihistamiinin läheiselleen määräämättä omalla vapaa-ajallaan. Tuo lääkkeiden määrääminen lähipiirille ei ole mikään ongelma missään ja kukaan ei jää sen takia hoidotta.

Tk-lääkäreiden työ on hyvin erilaista verrattuna siihen mitä se on lääkäriasemilla ja se on varmasti aika selvä juttu. Tk:ssa potilaat ovat iäkkäämpiä, monisairaita ja monesti myös sosiaalisesti moniongelmaisia. Aika selvää on, kumpi on kevyempää työtä? En tiedä, mikä tutkimuksesi tavoite ja ydinkysymys olisi näistä faktoista lähtien.

Minua huumasi yksi lääkäri, joka kirjoitti sellaisia haamureseptejä. Että sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Kateellisten paapatusta. Itseäni ei häiritse yhtään näiden mielipide. Autan tottakai läheisiäni kun siihen minulla on tiedot ja taidot. Se on minun oikeus jos niin haluan eikä keneltääkään teiltä pois koska en toimi muutenkaan julkisella puolella (onneksi). Täällä voi huudella kuka tahansa mitä tahansa, fakta on se, että moni ei pääse edes lääkikseen, ja hyvistä lääkäreistä on pulaa. Läheiseni avuntarve menee aina etusijalle, tottakai, he ovat minulle tärkeitä, teistä kukaan ei ole.

Minä olen kirjanpitäjä. Teen mieheni firman kirjanpidon vapaa-ajallani ilmaiseksi, ja autan vanhempiani metsäveroilmoituksissa.

Asiakkaiden kirjanpidon hoidan työajalla ja ne maksaa siitä 75 e/h.

En tajua, miksi lääkäreiden pitäisi toimia jotenkin toisin? Tottakai jokainen antaa läheisilleen osaamistaan ilmaiseksi, ja sitä parasta osaamistaan. Ei se ole niiltä asiakkailta mitenkään pois. Asia olisi ehkä eri, jos tekisin lyhyempää työpäivää voidakseni auttaa läheisiäni, silloin se ehkä olisi asiakkailta pois, mutta toisaalta, silloinkin päättäisin vain omasta ajankäytöstäni, mihin minulla on täysi oikeus. Kuten on lääkärilläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä aloittajalla on pointti. Maksan edelleen yksityislääkärin laskuja ja itseni kipeäksi siitä, että minulle kirjoitetaan reseptit tiettyihin lääkkeisiin. Julkisen kautta en saanut hoitoa, vaan tarjottiin ei-oota.

Kyllä tuosta saa olla kateellinen. Järjetöntä väittää, ettei vastaavasta edusta voi olla kateellinen.

Mikään ei estä sinua 1. lukemasta lääkäriksi, 2. ystävystymästä lääkärien kanssa tai 3. naimasta lääkäriä.

On siis kolmekin eri tapaa päästä tämän etuoikeuden piiriin, ja nämä tavat ovat avoimia ihan kaikille. Ei kysytä kantakirjaa missään vaiheessa.

Lisäksi on sitten sekin vaihtoehto, että rupeaa niin varakkaaksi että on ihan sama maksaa ne yksityislääkärin maksut tai sairaskuluvakuutukset. Jälkimmäinen ei edes kovin ihmeellistä varakkuutta vaadi.

Kateus ei muuten vahingoita ketään muuta kuin kateellista itseään, joten ihan itsesi takia siitä kannattaisi päästä eroon.

Ei kaikki voi lukea lääkäriksi, ystävystyä lääkärin kanssa eikä etenkään naida lääkäriä. Eikä se ainakaan minusta kateutta ole, jos on harmissaan siitä että itse joutuu maksamaan hervottomasti siitä että saa edes jonkinlaista hoitoa sairauksiinsa ja paljon hyvätuloisemmat saa sen ilmaiseksi. Jos edes saa silloinkaan. Aina tällä palstalla heitellään tuota kateuskorttia joka asiaan. Kyllä pitäis jokaisella olla oikeus saada hoitoa. Usein juuri sairaat on vielä niitä, jolla ei riitä voimia siihen hyvätuloisuuden saavuttamiseen tai ylläpitämiseen. Ei etenkään silloin, jos sairauksiin ei saa apua ja ne vain pahenee. On ihan luonnollista kokea silloin harmitusta ja vääryyttä, terveys on tärkeä asia ja vaikuttaa jaksamiseen. Sellainen harmitus on ihan eri asia kuin joku oikea kateus vaikka toisen hienosta talosta.

Sivusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai. Suvussamme on monta erialan lääkäriä, emme me "maksa" lääkäri käynneistä ja kirjoitamme reseptejä jos niitä tarvitaan. Viimeksi kirjoitin sairasloman ystävälleni .

Minä en haluaisi sinulta reseptiä enkä lomaa - et hallitse edes yhdyssanoja lääkiksestä huolimatta 😳

Lääkäriä varmasti harmittaa todella paljon jos joku ei ole kärkkymässä ilmaista hoitoa. :D