Rintamamiestalossa asuvia paikalla?

sanoisin, että jos siinä kellarillisessa talossa on putket ja sähköt vm. jotain 50-70-luku, niin se 15 t. euron budjetti kannattaa käyttää niihin, eikä aloittaa keittiörempalla.



Selvitä ensin, onko peruskorjattu, ja milloin, selvitä mikä on öljysäiliön ikä ja kunto (ja pinnoittaa sitä ei kannata), pannun kunto, katon kunto. Toimiiko salaojat, ja onko niitä, ja onko niitä korjattu koskaan? Sisustus on ihan toisarvoinen seikka. Miten toimii kellarin tuuletus? Putkivuotoja voi kyttäillä kyttäämällä vesimittaria. Pyöriikö se, vaikka hanat on kiinni?



Sä et 15 tonnilla pitkälle pötki, saat remppaan varata kuule sellaiset 50 t. euroa, että aletaan puhua vasta sisustamiseen pääsemisestä.



Älä nyt kuuntele noita palstan juupas-eipäskukkakeppiexperttejä, vaan ota mukaan asiantuntija. Siis joku, joka oikeasti tietää.



Minäkään en tiedä, olen elämäni aikana katsonut noin 30-40 taloa ja kuunnellut niillä reissuilla lähinnä nyt jo edesmenneen timpuri-isäni varoituksia. Välittäjät ja omistajat jauhaa paskaa, niitä ei kiinnosta kuin raha.



Kuntotarkastuksella=arvaustarkastuksella voi pyyhkiä takapuolta, seon vessapaperin arvoinen, kun siinä ei avata rakenteita. KUNTOTUTKIMUS, jossa avataan rakenteita, on olennainen vanhaa taloa ostaessa, varsinkin, jos siellä on sisäsauna, vesiputket ja tehty remonttia 70-80-luvuilla.





Lue nyt jotain rakennusalan kirjoja, että osaat edes epäillä jotain pahimpia kohtia, jos ostat vanhan talon. Mulle on mm. välittäjä selitellyt, että kyllähän se maakellarin haju sinne talon kellariin kuuluu. Eipä kuulu, vaan kertoo, että salaojat ei ehkä toimi ja sokkeli voi olla märkä. Isä-vainaan kommentti: maakellarin haju kuuluu korkeintaan oikeisiin maakellareihin.



Omistan kesämökkinä 50-luvun rintamamiestalon, jossa ei ole putkia ja sisävesiä, ja katto ja sala-ojat on rempattu. Mietin tällä hetkellä sisävesien vetämistä ja mahdollista laajennusosan tekoa.



Kyllä, mielestäni rintamamiestalojen pohjat on vanhentuneita tänä päivänä, mutta aika muuntelu- ja laajentamiskelpoisia. Jos isot ullakot on tallessa, ja kellari olemassa, talosta saa vaikka mitä.



Älä siis osta vaan siksi, että se on nyt se paljon kehuttu rintamiestalo, vaan osta harkinnalla ja varovaisuudella. Pari tonnia kuntotutkimukseen voi säästää sulle 300 000 euroa ja terveyden.

homekoira mukaan ei paljon maksa (verrattuna näihin arvaututkimuksiin).

lapsuuskoti oli rintsikka ja nyt asun toisessa, joka tosin on rakennettu miltei täysin uudelleen, juuri mitään säästämisen arvoista ei ollut. Sille, joka kehui aikakauden materiaaleja; pula-aika oli ja siitä tehtiin mitä käsiin saatiin, meilläkin kantavat rakenteet oli mitä lie jätepuuta. Tosiaan homekoira on ainoa, joka saattaa oikean tuloksen ilmoittaa talon kunnosta. Moni kakku on päältä kaunis vaan täyttä silkkoa sisältä. Jos jaksaisin kaiken tämän remppaamisen ja uudelleenrakentamisen jäljiltä, niin perustaisin yhdistyksen nimeltä ÄLÄ OSTA RINTAMAMIESTALOA.

Miten ihmiset voi asua rintamamiestaloissa? Nehän on ihan kamalia arkkitehtuuriltaan! Lisäks niissä on pienet huoneet ja kylppärit ja muutenkin huono pohjaratkaisu, vaikka kamalinta on kuitenkin niiden ulkonäkö. Onneks meillä Espoon Haukilahdessa ei ole rintamamiestaloja!

Toiset tykkää äideistä ja toiset tyttäristä.



Makunsa kullakin. Itse en omaa rintamamiestaloani vaihtaisi uuteen omaakotitaloon...



Kuten sanottu makunsa kullakin.

Ja kyllä ihan varmasti vaihtaisit, jos vaan pystyisit!

huoneet... meilläkin pienin makuuhuone on 13 neliötä :)

On niitä talojakin erikokoisia vaikka rintamamiestaloksi kutsutaankin. Meidän talossa on 160 neliöö ja mitään laajennuksia ei olla tehty, ihan alkuperäinen pohja.



Ja arkkitehtuusista senverran, että Alvar Aalto on suunnitellut sen " perinteisimmän" mallin mitä rintsikoissa käytetty :D



Ja todellakin makunsa kullakin....

Ainut mutta on raha, jota on rajallisesti. Kaikkea ei voi saada. Rintamamiestalo on kuitenkin lämminhenkinen, ajattoman näköinen talo esim. verrattuna nyt asuntomessuilla nähtyihin " omakotitalolaatikoihin" .

22

En vois ikinä kuvitellakaan muuttavani alueelle, jolla on rintamamiestaloja. Ne on tosi masentava näky. Jotenkin niistä tulee sellanen pula-ajan Suomi angsti...

Haukilahti on muuten aivan ihana paikka, mutta talot siellä ihan hirveitä. Siis kaikki rivaritkin niitä 70-luku hirvityksiä!



Rintamamiestalot on just ukonäöltään ihania, niiden remontointi ei vain houkuttele. Rintamamiestalot voittaa mennen tullen 60-, 70- ja 80-lukujen talot. Ihan uudet talot on sitten asia erikseen. Ainakin kaupungeissa on kuitenkin vaikea saada hyvää tonttia, kun kaikki hyvät tontit ovat täynnä rintamamiestaloja ja sitten 70-luvun hirvityksiä.

Helsingin ja Espoon kalleimmilla alueilla ei ole rintamamiestaloja nähtykään, sori vaan. Ja muut alueet Suomessa eivät ole näin helsinkiläisen mittakaavassa " kalliita" missään mielessä.

ovat usein tyylikkäämpiä kuin nykyiset, ihan uudet talot. Nykyiset talopaketit on erityisen kamalia ja persoonattomia, mieluummin rintamamiestalo kun joku perus-jämerä.

Kaikki on aivan samanlaisia, hajuttomia ja mauttomia.

koska Espoo on tullut kaupungiksi vasta 70-luvulla. Siellähän on sitä ennen ollut vain muutama hassu maatila.

jolloin tontille vois rakentaa tasokkaamman uuden talon.

purat sen ja rakennat tilalle uuden tasokkaan. Mutta rakennakkin sitten oikeasti tasokas äläkä mitään pakettihökötystä. Sehän se on halpaa touhua.

Rintamamiestaloissa pelottaa se, että ne on rakennettu pula-aikana ties mistä senaikaisista halpismateriaaleista ja seinien välissä eristeenä käytetty jotain sanomalehtiä tai sahanpurua tms. Järkkyä allergiaan taipuvaiselle.



Jos haluaisin vanhaa, niin muuttaisin ennemmin johonkin 100-vuotiaaseen jykevään kerrostaloon.

Rintamamiestalot on mauttomia, muttei hajuttomia.

Rintamamiestaloa ei edes voi sisustaa muuta kun jollain kammottavalla suomalaisella pirtti-tyylillä. Vai voitteko kuvitella sisustavanne rintamamiestalon jollain tyylikkäillä design-huonekaluilla? En minä ainakaan.