Miksi lapsuudenperhejoulu on kolmikymppisenä niin raskas ja väsyttävä?
Jotenkin ne vanhempien ja sisarusten jutut kaikki kuulostaa niin rasittavilta, ei jaksaisi olla siellä tuntia pidempään. Kahden päivän jälkeen tuntuu kuin tarvitsisi terapiaa ja lobotomian. Olenko ainoa?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, se helpottaa iän myötä! Pari vuotta sitten vielä itsekin vihasin sukulaisjouluja ja yritin luistaa niistä. Nyt lähempänä kolmevitosta on oma elämä ja parisuhde jo arkistunut sen verran, että on kiva nähdä välillä muitakin rakkaitaan. Toki miehellä ja minulla on rakkautta ja ihanaa yhdessä, mutta ehdimme hengailla yhdessä ihan tavallisina viikonloppuina. Ja vaikka et olisi parisuhteessa, niin kyllä siihen omaan rauhaankin kyllästyy aikanaan.
Todella rasittavaa tuollainen tuputus, "minullakin tapahtui näin, niin aivan varmasti sinullekin ja kaikille muille tapahtuu niin".
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, se helpottaa iän myötä! Pari vuotta sitten vielä itsekin vihasin sukulaisjouluja ja yritin luistaa niistä. Nyt lähempänä kolmevitosta on oma elämä ja parisuhde jo arkistunut sen verran, että on kiva nähdä välillä muitakin rakkaitaan. Toki miehellä ja minulla on rakkautta ja ihanaa yhdessä, mutta ehdimme hengailla yhdessä ihan tavallisina viikonloppuina. Ja vaikka et olisi parisuhteessa, niin kyllä siihen omaan rauhaankin kyllästyy aikanaan.
Voi voi, ei välttämättä.
Oon 45 ja pahenee vaan...
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä joulu vähän rasittavaa aikaa, mieluiten viettäisin joulun ihan oman perheeni kanssa (vaimo ja kaksi lasta). Molempien vanhemmat kuitenkin painostavat tulemaan luokseen tai uhkaavat tulla meille. En muista että omassa lapsuudessa olisi isovanhemmat meille ydinperheeseen väkisin änkeneet.
Tietenkin vietätte joulun oman perheen kesken! Isovanhempia voi tavata muutenkin kuin jouluna, kyllä heidänkin olisi jo aika opetella viettämään itsenäistä joulua eikä sotkea vastentahtoisia lapsia omiin kuvioihinsa.
Nyt mietitte hyvissä ajoin ensi jouluksi oman suunnitelman. Ja kerrotte sen jo hyvissä ajoin syksyllä isovanhemmille. Että ehtivät prosessoida sen oman kiukkunsa ja pettymyksensä tai mitä siitä nyt seuraakin. Ja saavat hyvää aikaa miettiä, että mitä tekevät oman joulunsa kanssa.
Jos on todellinen uhka, että isovanhemmat tunkevat teidän jouluunne, jos olette kotona, niin sitten ensi joulun suunnitelma voisi olla joulu jossain muualla. Olipa se sitten jouluristeily, joku muu ulkomaanreissu tai vuokramökki jossain Suomessa. Voi olla ihan myös AirBnb-asunto, kyllä monenlaisia vaihtoehtoja löytyy jos on tarvetta löytää jouluksi turvakoti omalle perheelle.
Tästä kannattaa pitää ihan perheneuvottelu oman perheen kesken. Minkälaista joulua haluatte viettää? Mikä olisi kiva jouluperinne teidän perheelle?
Kyllä ne isovanhemmat siitä tokenevat, ellei heillä ole jotain mielenterveydellisiä ongelmia tai persoonallisuushäiriöitä. Jos näitä on, niin sitten eivät tokene, mutta ainakin saatte vietää omanlaisen joulun oman perheen kanssa.
Ensi vuonna vietän joulun itsekkäästi yksin, omassa kodissa, enkä lähde mukaan väkinäiseen pönöttämiseen vanhempien luo. Nyt olen tämän päättänyt. ap
ja teinille traumat jouluna dokaavasta äidistä...