Miksi lapsuudenperhejoulu on kolmikymppisenä niin raskas ja väsyttävä?

Olet kai muistanut itse käyttäytyä aikuismaisesti etkä ole taantunut kiukuttelevan teinin tasolle?

Mulla oli kolmikymppisenä jo omat lapset niin ei vietetty aattoja vanhemmilla vaan oltiin omassa kodissa/miehen sukulaisten luona.

Vierailija kirjoitti:

Olet kai muistanut itse käyttäytyä aikuismaisesti etkä ole taantunut kiukuttelevan teinin tasolle?

Sulla ei ilmeisesti niitä käytöstapoja ole koskaan ollutkaan?

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli kolmikymppisenä jo omat lapset niin ei vietetty aattoja vanhemmilla vaan oltiin omassa kodissa/miehen sukulaisten luona.

Eikös tuo miehen sukulaisten luona oleminen ole vähän ristiriidassa sen kanssa, ettet viettänyt jouluja enää vanhempiesi luona?

Ap olet jo sen ikäinen, että voit tehdä ihan niin kuin tykkäät.

Ensi vuonna sano vaan suoraan ja selittelemättä, että vietät joulun mielummin omassa rauhassasi.

Velvollisuudentunnosta vuodesta toiseen väkisin paikalle raahautumisesta ei saa mitään mitalia.

En näe mitään ristiriitaa. t.kakkonen

Koska kehoon on tallentunut tunnemuistoja lapsuudessa. Aikuisessa arjessa nämä triggeröityvät joskus, jos jokin muistuttaa niistä ja vanhat tunteet nousevat pintaan. Mutta tämä tapahtuu kuitenkin harvemmin kuin siinä lapsuuden ympäristössä ja samojen vuorosanojen keskellä, kun jokainen asia muistuttaa menneestä ja osuu suoraan tunnemuistoihin. Näitä sitten ehkä pidämme pinnan alla torjuttuna, jotta "emme taantuisi teinin tasolle", mutta se vaatii niin paljon sisäistä työskentelyä, että uuvuttaa.

Etsi YouTube: Tietoisuusakatemia - energianpuhdistus

Onhan tämä joulu vähän rasittavaa aikaa, mieluiten viettäisin joulun ihan oman perheeni kanssa (vaimo ja kaksi lasta). Molempien vanhemmat kuitenkin painostavat tulemaan luokseen tai uhkaavat tulla meille. En muista että omassa lapsuudessa olisi isovanhemmat meille ydinperheeseen väkisin änkeneet. 

Suojakänni auttaa aina. Sitä voi varioida oman mielen mukaan tai vaihdella eri vuosina eri tapoja.

Muutama esimerkki

1) Tulet jo paikalle iloisessa hiprakassa ja juot avoimesti

2) Aloitat vasta juhlien alettua, mutta juot avoimesti

3) Juot salaa ja näyttelet selvää parhaasi mukaan ja yrität olla jäämättä kiinni

4) Tulet paikalle perseet olalla, oksennat jo eteisessä ja lähdet saman tien kotiin

Vierailija kirjoitti:

Suojakänni auttaa aina. Sitä voi varioida oman mielen mukaan tai vaihdella eri vuosina eri tapoja.

Muutama esimerkki

1) Tulet jo paikalle iloisessa hiprakassa ja juot avoimesti

2) Aloitat vasta juhlien alettua, mutta juot avoimesti

3) Juot salaa ja näyttelet selvää parhaasi mukaan ja yrität olla jäämättä kiinni

4) Tulet paikalle perseet olalla, oksennat jo eteisessä ja lähdet saman tien kotiin

Alkoholi kyllä auttaa näissä tapaamisissa huikeasti, mutta jos vähänkin näyttää siltä että maistuu liian hyvin niin johan siitäkin tulee riita aikaiseksi. Helpompi sitten olla vaan ottamatta.

Kuulostaa kivalta ja normaalilta perheeltä. Tuollaiset tuntemukset on ylellisyyttä.

Me vietetään joulu omassa kodissa, oman perheen kanssa. En vietä lapsuusjoulua. Sitä vietin lapsena. Enkö aikuisena saa viettää oman aikuisen näköistä joulua?

Meillä ainakin vanhemmat viettää joulua samalla tavalla, kuin silloin, kun olin itse lapsi. Tehdään ruuat joo ja koristellaan kuusi, sitten joulupöydässä alkaa se punaviinin kittaaminen, parit oluet siinä ruuan kanssa, jälkiruuan kanssa konjakit, glögiä punaviinillä terästettynä.... Viimeistään iltakuudelta ollaan jo ihan maistissa ja sitten ihmettelevät mikä on, kun ei haluta viedä lapsenlapsia sinne viettämään joulua.

Itse en juo alkoholia ja meillä omassa kodissa joulu on lasten juhla. Joulupukki käy ja availlaan lahjoja, pelataan lautapelejä yhdessä ym.

Pari kertaa olen aikuisena yrittänyt viettää joulua vanhemmillani, mutta siitä seuraa vain ahdistusta. Ja sitten se vanhempien syyllistäminen siihen päälle, "mitä se nyt haittaa pari lasia punaviiniä / aina ennenkin on meillä jouluna saanut pari näkäräistä ottaa! / ihan yhden konjakin vain tässä kahvin kanssa..." Ahdistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin vanhemmat viettää joulua samalla tavalla, kuin silloin, kun olin itse lapsi. Tehdään ruuat joo ja koristellaan kuusi, sitten joulupöydässä alkaa se punaviinin kittaaminen, parit oluet siinä ruuan kanssa, jälkiruuan kanssa konjakit, glögiä punaviinillä terästettynä.... Viimeistään iltakuudelta ollaan jo ihan maistissa ja sitten ihmettelevät mikä on, kun ei haluta viedä lapsenlapsia sinne viettämään joulua.

Itse en juo alkoholia ja meillä omassa kodissa joulu on lasten juhla. Joulupukki käy ja availlaan lahjoja, pelataan lautapelejä yhdessä ym.

Pari kertaa olen aikuisena yrittänyt viettää joulua vanhemmillani, mutta siitä seuraa vain ahdistusta. Ja sitten se vanhempien syyllistäminen siihen päälle, "mitä se nyt haittaa pari lasia punaviiniä / aina ennenkin on meillä jouluna saanut pari näkäräistä ottaa! / ihan yhden konjakin vain tässä kahvin kanssa..." Ahdistavaa.

Kuulostat itse tylsältä tiukkapipolta.

Vierailija kirjoitti:

Me vietetään joulu omassa kodissa, oman perheen kanssa. En vietä lapsuusjoulua. Sitä vietin lapsena. Enkö aikuisena saa viettää oman aikuisen näköistä joulua?

Jos vaikka ei ole omaa perhettä niin usein vanhemmat painostavat tulemaan heille koska "Eihän sinulla ole muutakaan, ethän sinä nyt yksin voi joulua kotona viettää". Miksi ihmeessä en voisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suojakänni auttaa aina. Sitä voi varioida oman mielen mukaan tai vaihdella eri vuosina eri tapoja.

Muutama esimerkki

1) Tulet jo paikalle iloisessa hiprakassa ja juot avoimesti

2) Aloitat vasta juhlien alettua, mutta juot avoimesti

3) Juot salaa ja näyttelet selvää parhaasi mukaan ja yrität olla jäämättä kiinni

4) Tulet paikalle perseet olalla, oksennat jo eteisessä ja lähdet saman tien kotiin

Alkoholi kyllä auttaa näissä tapaamisissa huikeasti, mutta jos vähänkin näyttää siltä että maistuu liian hyvin niin johan siitäkin tulee riita aikaiseksi. Helpompi sitten olla vaan ottamatta.

Sulta meni suojakännin käsite täysin ohi. Kun vedetään suojakännit, silloin ei välitetä paskaakaan siitä, mitä muut sanovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me vietetään joulu omassa kodissa, oman perheen kanssa. En vietä lapsuusjoulua. Sitä vietin lapsena. Enkö aikuisena saa viettää oman aikuisen näköistä joulua?

Jos vaikka ei ole omaa perhettä niin usein vanhemmat painostavat tulemaan heille koska "Eihän sinulla ole muutakaan, ethän sinä nyt yksin voi joulua kotona viettää". Miksi ihmeessä en voisi?

"Mulla taitaa olla korona. En ole tulossa"

Eniten harmittaa kun siskolla on mies niin ei päästä enää kahdestaan joulusaunaan. Oi niitä muistoja :)

Meilläkin joulu meni perinteisesti miehen perheen luona, mies ei sano sanaakaan vanhemmilleen koko illan aikana ja pakenee jonnekin perähuoneeseen. Minä saan hoitaa kaikki puhumiset yms. Vaikka ei kiinnostais hitustakaan ylipäätään olla siellä.