Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsuudenperhejoulu on kolmikymppisenä niin raskas ja väsyttävä?
26.12.2021 |
Jotenkin ne vanhempien ja sisarusten jutut kaikki kuulostaa niin rasittavilta, ei jaksaisi olla siellä tuntia pidempään. Kahden päivän jälkeen tuntuu kuin tarvitsisi terapiaa ja lobotomian. Olenko ainoa?
Kommentit (65)
Älä mene sinne. Mä en voi myöskään mennä sillä narsistivanhempani on niin riidanhaluinen ja aina alkaa riidellä YKSIN. Siis oikeasti itsekseen. Muistelee vanhoja ”vääryyksiä” (itse värittänyt tarinat aivan toisenlaiseksi) ja sitten se agitoi itsensä silmittömään raivoon ja käy päälle. Siis aikuisten lapsenensa. Jotakuta yrittää pieksää, ja mitään sosiaalisia pidäkkeitä tai jarruja sillä ei ole.
Kukaan meistä sisaruksista ei uskalla enää olla joulua siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin joulu meni perinteisesti miehen perheen luona, mies ei sano sanaakaan vanhemmilleen koko illan aikana ja pakenee jonnekin perähuoneeseen. Minä saan hoitaa kaikki puhumiset yms. Vaikka ei kiinnostais hitustakaan ylipäätään olla siellä.
Miksi suostut tuohon? Omahan se on valintasi.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin joulu meni perinteisesti miehen perheen luona, mies ei sano sanaakaan vanhemmilleen koko illan aikana ja pakenee jonnekin perähuoneeseen. Minä saan hoitaa kaikki puhumiset yms. Vaikka ei kiinnostais hitustakaan ylipäätään olla siellä.
Olet siis nainut ehdan peräkammarin pojan, joka menee jouluksi siihen rooliin, joka hänellä on vanhempiensa luona aina ollut. Mieti ensi jouluksi, onko sinne anoppilaan ihan oikeasti ihan pakko mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin joulu meni perinteisesti miehen perheen luona, mies ei sano sanaakaan vanhemmilleen koko illan aikana ja pakenee jonnekin perähuoneeseen. Minä saan hoitaa kaikki puhumiset yms. Vaikka ei kiinnostais hitustakaan ylipäätään olla siellä.
Miksi suostut tuohon? Omahan se on valintasi.
Sitä tuli mietittyä paljon illan aikana. Ajattelin, että siitä seuraisi jotain vielä kamalampaa jos alkaisin osoittamaan mieltäni. Ehkäpä ensi joulu onkin sitten jossain ihan muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoja tuntemuksia täällä. Minä olen siksi uupunut kun perhejoulusta puutttuu kaikki rentous ja rauhallisuus. Hirveellä kiireellä ruokailut ym, äiti on mennessä hermona kun jo niin nälissään kun ei ole voinut mitään välipalaa ottaa aamiaisen jälkeen ja sitten kaikki huutaa yhteen ääneen omia juttujaan eikä kukaan kuuntele toista. Menen kuitenkin kun rakkaita ovat.
Olin joulun yksin. Ihan paras joulu
t. nelikymppinen sinkkunainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmikymppisenä ahdisti. Nyt nelikymppisenä olen vihdoin käsitellyt omat ongelmani ja joulut vanhempieni luona ovat rentoja :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin vanhemmat viettää joulua samalla tavalla, kuin silloin, kun olin itse lapsi. Tehdään ruuat joo ja koristellaan kuusi, sitten joulupöydässä alkaa se punaviinin kittaaminen, parit oluet siinä ruuan kanssa, jälkiruuan kanssa konjakit, glögiä punaviinillä terästettynä.... Viimeistään iltakuudelta ollaan jo ihan maistissa ja sitten ihmettelevät mikä on, kun ei haluta viedä lapsenlapsia sinne viettämään joulua.
Itse en juo alkoholia ja meillä omassa kodissa joulu on lasten juhla. Joulupukki käy ja availlaan lahjoja, pelataan lautapelejä yhdessä ym.
Pari kertaa olen aikuisena yrittänyt viettää joulua vanhemmillani, mutta siitä seuraa vain ahdistusta. Ja sitten se vanhempien syyllistäminen siihen päälle, "mitä se nyt haittaa pari lasia punaviiniä / aina ennenkin on meillä jouluna saanut pari näkäräistä ottaa! / ihan yhden konjakin vain tässä kahvin kanssa..." Ahdistavaa.
Kuulostat itse tylsältä tiukkapipolta.
Mieluummin niin. Itsehän muistelen lapsuuteni jouluja vain kauhulla. Vähintään kolme päivää vanhemmat saivat hyvällä syyllä ryypätä (vaikka kuinka olisi hienoa juoda viiniä ja konjakkia, niin samaan kuntoon niillä saa itsensä, kuin oluella ja kossulla). Pyhät menivät arvuutellessa mitä känniset vanhemmat haluavat, riidellä? Ajaa lapset hankeen? Oksentaa matolle?
Jos nyt omat lapseni säästyisivät noilta lapsuusmuistoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, itse olin siinä iässä asunut omassa kodissa jo toistakymmentä vuotta. Tottunut omiin tapoihini. Pitkä vierailu missään oli rassaava, koska piti sopeutua isäntäperheen tapoihin ja oloihin ilman mahdollisuutta muokata ympäristöä ja vaikuttaa olosuhteisiin (tämä siis erona matkusteluun).
Ok, yksi tai kaksi päivää meni, mutta pidempi vierailu oli ja on yhä raskasta tsemppaamista. Lienen tässä asiassa vähän introvertti.
Itse asiassa kotona käydessä oli rennompaa kuin vähemmän tutussa ympäristössä. Joku kälym koti tai ystäväperheen koti oli sellainen, että sieltä kiitos kotiin yhden yön jälkeen! Ja siis olen kälyn kanssa aina ollut oikein hyvissä väleissä, mutta silti...
N54, vanhemma sittemmin jo kuolleet
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kolmikymppisenä jo omat lapset niin ei vietetty aattoja vanhemmilla vaan oltiin omassa kodissa/miehen sukulaisten luona.
Siis miksi vain miehen sukulaisten? Oletko niin umpisovinistinen ihminen, että olet kadottanut oman minuutesi ja sukutaustasi, kun olet saanut hip hip huraa miehen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi on sietää sitä, että vamhempien luona tai kanssa pitäisi asettua ja tyytyä ”lapsen” rooliin.
Ongelmahan on pitkälti vanhemmissa itsessään sekä sisaruksissa, he eivät osaa kunnioittaa aikuisuutta. Minä olin lapsuuden oerheen musta lammas, niin se lapsen rooli on ihan erityisen epäkiitollinen. Eipä ole oltu enää yhteyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Eniten harmittaa kun siskolla on mies niin ei päästä enää kahdestaan joulusaunaan. Oi niitä muistoja :)
Meni hetki aikaa tajuta kenen kanssa olisit menossa saunaan kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te menette väkisin viettämään tällaisia jouluja? Eikö aikuinen jo osaa ihan itse sanoa ja päättää millaista joulua ja ylipäänsä elämää haluaa viettää. En ymmärrä. Kai niitä sukulaisia voi tavata muulloin ja paremmissa merkeissäkin jos haluaa?
Koska sä et ole enää lapsi. Silloin sitä vaan syö ja odottaa lahjoja, loppuilta menee ihmettelyssä.
Voisi toisaalta miettiä, että tuntuuko vanhemmistasi ikinä samalta. Väsyttää ja haluaisi vain pois.
Vierailija kirjoitti:
Suojakänni auttaa aina. Sitä voi varioida oman mielen mukaan tai vaihdella eri vuosina eri tapoja.
Muutama esimerkki
1) Tulet jo paikalle iloisessa hiprakassa ja juot avoimesti
2) Aloitat vasta juhlien alettua, mutta juot avoimesti
3) Juot salaa ja näyttelet selvää parhaasi mukaan ja yrität olla jäämättä kiinni
4) Tulet paikalle perseet olalla, oksennat jo eteisessä ja lähdet saman tien kotiin
Tällaistentyyppien on syytä pysytellä omassa seurassaan, jos sitä vaikka kestäisi selvänä.
Ai että mä inhoan isoja perhejouluja, lopetin ne jo nuorena, mummo oli jouluhullu ja joulut hirveää suoritusta.
En jaksa yhtään näitä pyhien pakkokyläilyjäkään. Pari tuntia jaksoin olla anoppilassa aattona ja sitten piti päästä kotiin. Päästiin valmiiseen joulupöytään, niin kutsusta ei tarvinnut kieltäytyä.
Tänään änkevät kylään ja en kyllä tikkua ristiin laittanut, mies siivosi ja imuroi ja saa keitellä kahvit.
Mukavia ihmisiä tavallaan ovat, mutta en vaan jaksa kuunnella niitä samoja juttuja jatkuvasti.
Mieskin jaksaa niitä kohteliaisuuttaan, mutta onneksi ei ole mammanpoika, ja uskaltaa sanoa heille että
lähtekääs nyt😄
Sovittiin jo miehen kanssa, että ensi jouluna ollaan kotona, eikä meille tule ketään. Jaksaa sitten tapsanpäivänä yhden kerran kyläillä.
Miettii, mitä jaksaa ja haluaa, ja ilmoittaa sen jo hyvissä ajoin. Mielellään joulukuun alussa tai vaikka marraskuussa.
"Soittelin että mitäs sinne kuuluu. Tehtiin joululoman suunnitelmat, me ollaan tänä jouluna vaihteeksi joulu kotona ihan omalla perheellä. Käydään sitten välipäivinä ajelulla, tullaankos teille käymään vai pikkeatteko täällä".
Siinä on sitten koko puhelu ja muutama seuraava viikko heillä aikaa tottua ajatukseen. Itse pitää tyynesti vastata kaikkeen "niin varmaan, mne nyt ollaan tänä jouluna aatto omalla perheellä".
Tai jos aina on oltu miehen perheessä, sanoo miehelle
"Mä haluan laittaa tänä jouluna joulun ihan meille kotiin omalle perheelle. Menetkö katsomaan sun vanhempia jo aatonaattona vai vasta tapanina/välipäivinä?" Siinä sitten mies nikottelee, kun hänellä ei olekaan kuskia vanhemmilleen, eikä ketään hoitamassa hänen puolesta hänen sosiaalisia velvoitteita. Anopille soitat iloiset joulun toivotukset ja laitat joulukukan miehen matkaan.
Voihan käydä vain joulupöydässä ja ilmoittaa sen jo ennalta. Max 3 tuntia niin pitäisi olla syötynä.
Eikö ees kerran vuodessa pysty saunomaan ilman miestään ?