Lue keskustelun säännöt.
Kömpelöt tai hidastelevat lapset, miten kasvattaa kun menee hermot?
24.12.2021 |
Mullla on kaksi ihanaa poikaa 12 ja 14 v, jotka ovat omissa jutuissaan lahjakkaita. Esim kielet ja piirtäminen sujuvat oikein hyvin.
Säännöllisesti menee kuitenkin hermo, kun tuntuu, että ovat täysin kädettömiä äytännön asioissa ja tekemään käsillään mitään. Tuntuu, että taantuvat päiväkotilaisen tasolle.
Pojilla meni eilen n. 4 tuntia joululahjojen paketoinnissa. Lahjoja oli 5, pari isompaa laatikkoa, ja saivat paketoida sis lahjat, jotka itse kantavat. Kahden tunnin jälken piti pitää tauko ja laittaa pojat ulos kun kaksi lahjaa oli paketoitu. Vanhemmalla oli isohko laatikko, jossa ei tajunnut, että sitä pitäisi kääntää eri kyjille että saisi paperin tasaisesti laatikon alta. Leikkasi paperin niin, että se peitti puolitoista sivua kaksi kertaa kun ei tajunnut leikata heti kun päät oli kohdalla. Sivujen taitteleminen ihan mahdotonta, samoin oikean pituisen teipin leikkaaminen.
Ennen onnistuivat kokoamaan kahta IKEAn varastohyllyä, jossa piti vain ruuvata, kuusi tuntia. Hukkasivat kolme ruuvia hötäkässä. Tiskikoneen tyhjentämisessä sama juttu, tunti menee helposti. Jäävät miettimään ja ihmettelemään eivätkä muka muista astoiden paikkoja, vaikka ovat vuosia tehneet hommaa.
Tuntuu siltä, että ainoat vaihtoehdot ovat vahdata koko ajan vieressä ja antaa ohjeita tyyliin älä katkaise teippiä vilä, ota vielä kaksi senttiä, nyt teippi kohdistetaan kohtisuoraan sauman päälle, katso että se menee keskelle niin että molemmille puolille jää saman verran jne. Itse kun tekevät niin vnähtää järjettömän hitaaksi. Ja otivaationa on usein, että kun homma on tehty, pääsee tekemään jotain kivaa, eikä pitäisi olla kohtuuttoman kokoisia työtehtäviä näiden kuitenkaan.
Olen monta kertaa niin täysin turhautunut, että vaikka olen aloittanut työn hyvillä mielin ja reippaana, lopulta päädyn karjumaan pojille, että älä tee noin, tee näin. Vaikka akaa olisi varattu äärettömän kohtuuttomasti, tuntuu, että onnistuvat ylittämään kaikki mahdolliset aikarajat moneeb kertaan.
Ei kuitekaan pitäisi olla tyhmyyttä ja neurologista kyvyttömyyttä, jos vaikka matematiikassa kolmiulotteinen hahmottaminen kyllä onnistuu. Enkä suostu tekemään poikien pulesta, vaan sitten käytetään lisää aikaa, jos asia ei suju.
Olen kyllä tosi voimatin. Tuntuu, ettei mikään käytännön taitojen opettaminen onnistu pojille, eivätkä opi pärjäämään elämässä, kun tämä on tämmöistä. Minä ja puoliso ollaan ihan käteviä.
Kellään mitään ideoita?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Jonkinlainen hahmotushäiriö? Tai haasteita tarttua toimeen, jos eri vaiheita on paljon?
Tuli myös mieleeni se, että jos usein saanut kritiikkiä tai huutoa osakseen, voi olla pelko tarttua toimeen ja tehdä, koska pelkää virheitä.
Tuo kyttäämisen aiheuttama virheen pelko "lamauttaa" kyllä vanhemmankin ihmisen.
Itse aloitin uudessa työpaikassa tässä taannoin ja jouduin heti erään jo vuosikymmeniä talossa olleen silmätikuksi. Joka ainoa päivä tuli urputtamaan jostain täysin merkityksettömästä, siis että kunhan nyt vain jostain pääsi valittamaan. Eihän siinä lopuksi tullut varsinaisesta työnteosta mitään, kun koko ajan piti jännittää että mistä nyt tulee satikutia. Teki niin tai näin, niin aina meni väärin päin ja määrättiin purkamaan ja tekemään uudelleen (vaikka sama henkilö oli aiemmin viikolla neuvot tekemään siten...).
Myöhemmin sitten esimieskin otti "hitauteni" puheeksi, mutta en uskaltanut todellista syytä sanoa, koska siinähän saa vain hankalan maineen ja pahimmassa tapauksessa potkut.
Vähän ajan päästä vanhempi työntekijä kuitenkin lopetti kiusaamiseni ja sitten alkoi työtkin sujua, kun saattoi keskittyä työntekoon, eikä toisen oikkuihin. Kiusaamista ei tietenkään lopettanut, vaan nyt kohteena on ammattikoulun työharjoittelijat, joita haukkuu ja sättii minkä ehtii.
Itse etsin tässä samalla muita hommia, sen verran negatiivinen vaikutelma tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas en ymmärrä ihmisiä jotka kuvittelevat että elämä ja maailma on pilalla jos ei ole oppinut jotain asiaa ennen kuin täyttää 18. Itse en osannut juuri mitään kun muutin 18v pois kotoa. Silloin ei ollut mitään nettiä mistä katsoa ohjeita, joten lainasin kirjastosta kirjoja ja opiskelin niistä mm. ruuanlaittoa.
HYVIN OLEN PÄRJÄNNYT silti.