Lue keskustelun säännöt.
Kömpelöt tai hidastelevat lapset, miten kasvattaa kun menee hermot?
24.12.2021 |
Mullla on kaksi ihanaa poikaa 12 ja 14 v, jotka ovat omissa jutuissaan lahjakkaita. Esim kielet ja piirtäminen sujuvat oikein hyvin.
Säännöllisesti menee kuitenkin hermo, kun tuntuu, että ovat täysin kädettömiä äytännön asioissa ja tekemään käsillään mitään. Tuntuu, että taantuvat päiväkotilaisen tasolle.
Pojilla meni eilen n. 4 tuntia joululahjojen paketoinnissa. Lahjoja oli 5, pari isompaa laatikkoa, ja saivat paketoida sis lahjat, jotka itse kantavat. Kahden tunnin jälken piti pitää tauko ja laittaa pojat ulos kun kaksi lahjaa oli paketoitu. Vanhemmalla oli isohko laatikko, jossa ei tajunnut, että sitä pitäisi kääntää eri kyjille että saisi paperin tasaisesti laatikon alta. Leikkasi paperin niin, että se peitti puolitoista sivua kaksi kertaa kun ei tajunnut leikata heti kun päät oli kohdalla. Sivujen taitteleminen ihan mahdotonta, samoin oikean pituisen teipin leikkaaminen.
Ennen onnistuivat kokoamaan kahta IKEAn varastohyllyä, jossa piti vain ruuvata, kuusi tuntia. Hukkasivat kolme ruuvia hötäkässä. Tiskikoneen tyhjentämisessä sama juttu, tunti menee helposti. Jäävät miettimään ja ihmettelemään eivätkä muka muista astoiden paikkoja, vaikka ovat vuosia tehneet hommaa.
Tuntuu siltä, että ainoat vaihtoehdot ovat vahdata koko ajan vieressä ja antaa ohjeita tyyliin älä katkaise teippiä vilä, ota vielä kaksi senttiä, nyt teippi kohdistetaan kohtisuoraan sauman päälle, katso että se menee keskelle niin että molemmille puolille jää saman verran jne. Itse kun tekevät niin vnähtää järjettömän hitaaksi. Ja otivaationa on usein, että kun homma on tehty, pääsee tekemään jotain kivaa, eikä pitäisi olla kohtuuttoman kokoisia työtehtäviä näiden kuitenkaan.
Olen monta kertaa niin täysin turhautunut, että vaikka olen aloittanut työn hyvillä mielin ja reippaana, lopulta päädyn karjumaan pojille, että älä tee noin, tee näin. Vaikka akaa olisi varattu äärettömän kohtuuttomasti, tuntuu, että onnistuvat ylittämään kaikki mahdolliset aikarajat moneeb kertaan.
Ei kuitekaan pitäisi olla tyhmyyttä ja neurologista kyvyttömyyttä, jos vaikka matematiikassa kolmiulotteinen hahmottaminen kyllä onnistuu. Enkä suostu tekemään poikien pulesta, vaan sitten käytetään lisää aikaa, jos asia ei suju.
Olen kyllä tosi voimatin. Tuntuu, ettei mikään käytännön taitojen opettaminen onnistu pojille, eivätkä opi pärjäämään elämässä, kun tämä on tämmöistä. Minä ja puoliso ollaan ihan käteviä.
Kellään mitään ideoita?
Kommentit (42)
Jonkinlainen hahmotushäiriö? Tai haasteita tarttua toimeen, jos eri vaiheita on paljon?
Tuli myös mieleeni se, että jos usein saanut kritiikkiä tai huutoa osakseen, voi olla pelko tarttua toimeen ja tehdä, koska pelkää virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, että ottaa hermoon tuossa tilanteessa, olen itsekin vähän samanlaisessa tilanteessa. Mitään hyviä neuvoja minulla ei ole sinulle antaa, paitsi että voisit yrittää ottaa tämän kärsivällisyysharjoituksena.
Motorista kömpelyyttä ja hahmotuksen pulmaa, joita pitäisi aktiivisesti lähteä kuntouttamaan. Aivot kehittyvät nyt ja tilanne on mahdollista saada paljon paremmaksi. Muutaman vuoden päästä on jo myöhäistä ja valtava määrä ammattialoja on tullut mahdottomiksi sen vuoksi.
Lapset olisivat tarvinneet pienenä paljon enemmän ulkoilua, puissa kiipeilyä, pihapelejä, majan rakentamista jne. Kaikille ei riitä se pieni määrä.
On hyvä, että te huoltajat olette nyt heränneet. Aivot kehittyvät vain niitä rasittamalla. Jos rasitus puuttuu, ne eivät kehity täyteen mittaansa.
Mun poika on juuri tuollainen. Hänellä on todettu hienomotoriikan häiriö ja kaikki askartelu, leiklaaaminen, paketointi yms. ivat tuottaneet suuria ongelmia.
Poika on nyt jo aikuinen ja hyvin on pärjännyt, vaikka paketoinkit eivät onnistu!!
Opiskelee yliopistossa ja on erittin fiksu muutoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempi miettii nyt, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Ja sitten ryhtyy aktiivisesti korjaamaan tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Mun poika on juuri tuollainen. Hänellä on todettu hienomotoriikan häiriö ja kaikki askartelu, leiklaaaminen, paketointi yms. ivat tuottaneet suuria ongelmia.
Poika on nyt jo aikuinen ja hyvin on pärjännyt, vaikka paketoinkit eivät onnistu!!
Opiskelee yliopistossa ja on erittin fiksu muutoin.
Sitten onkin huono juttu, jos älykkyys ei riitäkään yliopistoon. Hahmotuksen ja motoriikan pulmat haittaavat suurinta osaa käytännön ammateista.
Saiko poikasi kuntoutusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain häiriötä selvästi tai sitten hidastavat toinen toisiaan.
Laita tekemään erikseen noita asioita. Onko silloin sama juttu?
ADD ihmisellä voi olla samaa, ei pysty keskittymään siihen yhteen asiaan, unohtelee, haahuilee, on kömpelö, ajantaju heikkoa, menee paljon omiin ajatuksiin. Sen takia minutkin diagnosoitiin vastan myöhempään aikuisiässä kun en töissä pärjännyt hitauden ja haahuilun takia :/ huoh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka usein lapsesi siis joutuvat tekemään näitä käytännön töitä? Niitä pitäisi tehdä päivittäin useita erilaisia, kuten nyt esim. oman aamupalan tekeminen, sängyn sijaaminen ja siivoaminen, omien tavaroiden paikoilleen laitto, ja moninaiset muut tehtävät.
Meillä ainakin poika ihan tahallaan tekee huonosti, ja sitten valittaa ettei osaa. Näin hän yrittää päästä pälkähästä, mutta ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika on juuri tuollainen. Hänellä on todettu hienomotoriikan häiriö ja kaikki askartelu, leiklaaaminen, paketointi yms. ivat tuottaneet suuria ongelmia.
Poika on nyt jo aikuinen ja hyvin on pärjännyt, vaikka paketoinkit eivät onnistu!!
Opiskelee yliopistossa ja on erittin fiksu muutoin.Sitten onkin huono juttu, jos älykkyys ei riitäkään yliopistoon. Hahmotuksen ja motoriikan pulmat haittaavat suurinta osaa käytännön ammateista.
Saiko poikasi kuntoutusta?
Hienomotoriikan puutteet eivät haittaa tavallista elämää. Ja harvoinpa sellaiset ihmiset hakeuvat alalle, missä tarvitaan käsillä hyvin osaamista.
He hakeutuvat sellaisille aloille, missä pärjää aivojen osaamisella. Kuten asiantuntija-ammatteihin ja muihin vastaaviin.
Ei se mitään älyn puutetta ole, jos on joitakin häiriöitä hienomotoriikassa, ne hienomotoriikan ongelmat ovat neurologisia.
Jos kykenee matematiikan opettajaksi, hienomotoriikan ongelmista huolimatta, niin onko siinä muka silloin jotain älyn puutetta? Onko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotain häiriötä selvästi tai sitten hidastavat toinen toisiaan.
Laita tekemään erikseen noita asioita. Onko silloin sama juttu?
Sullakin voi olla selvästi joitakin häiriöitä joiden asioiden ja juttujen kanssa.
Miten hyvin ja nopeasti opit kieliä? Miten sun matematiikka sujui lukiossa.?
Oletko näppärä tekemään käsitöitä, leipomaan, hoksamaan erittäin nopeasti asioita vaativissa tilanteissa. Ja niin edelleen ja niin edelleen?
Ei meistä kukaan ole mikään kaikkien alojen erikoisosaaja ja taitaja.
Vajavaisuuksia on jokaisen taidoissa ja kyvyissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika on juuri tuollainen. Hänellä on todettu hienomotoriikan häiriö ja kaikki askartelu, leiklaaaminen, paketointi yms. ivat tuottaneet suuria ongelmia.
Poika on nyt jo aikuinen ja hyvin on pärjännyt, vaikka paketoinkit eivät onnistu!!
Opiskelee yliopistossa ja on erittin fiksu muutoin.Sitten onkin huono juttu, jos älykkyys ei riitäkään yliopistoon. Hahmotuksen ja motoriikan pulmat haittaavat suurinta osaa käytännön ammateista.
Saiko poikasi kuntoutusta?
Hienomotoriikan puutteet eivät haittaa tavallista elämää. Ja harvoinpa sellaiset ihmiset hakeuvat alalle, missä tarvitaan käsillä hyvin osaamista.
He hakeutuvat sellaisille aloille, missä pärjää aivojen osaamisella. Kuten asiantuntija-ammatteihin ja muihin vastaaviin.
Ei se mitään älyn puutetta ole, jos on joitakin häiriöitä hienomotoriikassa, ne hienomotoriikan ongelmat ovat neurologisia.
Jos kykenee matematiikan opettajaksi, hienomotoriikan ongelmista huolimatta, niin onko siinä muka silloin jotain älyn puutetta? Onko?
Et nyt selvästi ymmärtänyt. Otetaan esimerkki: Pojalla hahmotuksen pulmaa ja motoriikka ei suju. Koulussa pärjäilee keskinkertaisesti. Haluaisi autoasentajaksi tai koneistajaksi. Lähtee opiskelemaan, mutta pulmat estävät valmistumisen.
ON hyvä, jos älyä riittää. Silloin on valittavana myös sellaisia aloja, joissa hahmotuksen tai motoriikan pulmat eivät niin haittaa. Jos taas älyä ei ole, on valittavana vain pieni määrä ammatteja. Jos ne eivät kiinnosta niin pulassa ollaan.
Emme tiedä mikä on aloittajan lasten tilanne. Löytyykö heille mielekäs ammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jonkinlainen hahmotushäiriö? Tai haasteita tarttua toimeen, jos eri vaiheita on paljon?
Tuli myös mieleeni se, että jos usein saanut kritiikkiä tai huutoa osakseen, voi olla pelko tarttua toimeen ja tehdä, koska pelkää virheitä.
Sama tuli mieleen myös minulle. Tuo ylenpalttinen vieressä vahtaaminen ja karjuminen vain pahentaa asiaa. Voi olla, että pojat menevät täysin lukkoon ja siksi säheltävät niin paljon. Kannattaisi yrittää hankkia opetusapua joltakulta kärsivällisemmältä lähipiirin aikuiselta, koska aloituksen perusteella kuulostaa siltä, että sinun käytöksesi ei ainakaan edistä heidän oppimistaan.
Ei kielien tai piirtämisen hallitseminen tarkoita ettei voisi olla motorista kömpelyyttä muilla osa-alueilla. Minulla on aikuisena saatu ADD-diagnoosi ja motoriset taitoni vaihtelevat kyllä villisti laidasta laitaan asiasta ja vireystasosta riippuen. Joku lahjojen paketointi tai muu asia jota tulee tehtyä ehkä sen kerran, kaksi vuoteen on ihan tuskaa. Paperista repsottaa aina joku reuna, teippi ruttaantuu tai jää pöyään kiinni, paperi repeää kun sitä yrittää leikata. Toisaalta taas töissä olen ripeä kuin mikä koska samaa asiaa on tullut toistettua tuhansia kertoja, mutta heti kun tulee jotain uutta vastaan niin olen kuin norsu posliinikaupassa. Pahinta mitä muut voi tehdä on kommentoida juuri tuohon malliin; "no miten tää voi olla noin vaikeeta kun teet sen toisenkin asian niin näppärästi. Yritätköhän edes oikeasti".
Muaki ahdistais jos mutsi tulee sit vielä ragee viereen.
Kuulostat siltä ettei sinulla pitäisi olla lapsia. Opettele ymmärtäväisyyttä ja kärsivällisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain häiriötä selvästi tai sitten hidastavat toinen toisiaan.
Laita tekemään erikseen noita asioita. Onko silloin sama juttu?
Sullakin voi olla selvästi joitakin häiriöitä joiden asioiden ja juttujen kanssa.
Miten hyvin ja nopeasti opit kieliä? Miten sun matematiikka sujui lukiossa.?Oletko näppärä tekemään käsitöitä, leipomaan, hoksamaan erittäin nopeasti asioita vaativissa tilanteissa. Ja niin edelleen ja niin edelleen?
Ei meistä kukaan ole mikään kaikkien alojen erikoisosaaja ja taitaja.
Vajavaisuuksia on jokaisen taidoissa ja kyvyissä
Menikö ihon alle? Kyllä tuon ikäisten pitäisi selviytyä em. tehtävistä nopeammin. Omilla lapsilla ja itsellä ei mitään vastaavia hahmotus/motoriikka tms. ongelmia ole ollut. Kyseessä ei nyt ole minkään kielen oppiminen puolessa tunnissa, vaan ihan perusjuttuja. Pitkä matematiikka tuli tentittyä lukiossa ja harrastuksena soittelen muutamaa soitinta ja teen puutöitä. Ei kukaan ole täydellinen, mutta AP:n ongelma ei poistu sillä, että ongelma lakaistaan maton alle. Ei kaikilla ole ”selvästi joitakin häiriöitä”, minkälaisissa piireissä oikein liikut?
Varmaan add ja hahmotushäiriö, ja murrosikä korostaa ongelmia koska "tavallisenkin" murrosikäisen on vaikea hahmottaa ja hallita vartaloaan, kun se muuttuu ja aivot kehittyy. Itselläkin menee hermot ja tässä vaiheessa ollaan siinä tilanteessa, että 13-vuotiaalla on nepsytestit tehty, missä löytyi puutetta usealla osa-alueella oppimisessa. Aion hakea varmaan jonkinlaista kuntoutusta ja sen lisäksi koitan vaan kestää ja toivon, että jotenkin pärjää kun pääsee omilleen. Toivottavasti saisi hyvän ammatin, että olisi toimeentulo ja itseluottamus ei kärsisi.
En osaa sanoa neuvoja, muuta kuin hermot menee joka tapauksessa. Joko kaikki sujuu kuin hidastetussa filmissä tai kohelletaan menemään ja rikotaan kaikki mikä osuu tielle tai itsensä ja istutaan päivystyksessä. Kyllä se siitä yleensä sitten tasoittuu aikuisikään mennessä. Tsemppiä!