Lue keskustelun säännöt.
Kömpelöt tai hidastelevat lapset, miten kasvattaa kun menee hermot?
24.12.2021 |
Mullla on kaksi ihanaa poikaa 12 ja 14 v, jotka ovat omissa jutuissaan lahjakkaita. Esim kielet ja piirtäminen sujuvat oikein hyvin.
Säännöllisesti menee kuitenkin hermo, kun tuntuu, että ovat täysin kädettömiä äytännön asioissa ja tekemään käsillään mitään. Tuntuu, että taantuvat päiväkotilaisen tasolle.
Pojilla meni eilen n. 4 tuntia joululahjojen paketoinnissa. Lahjoja oli 5, pari isompaa laatikkoa, ja saivat paketoida sis lahjat, jotka itse kantavat. Kahden tunnin jälken piti pitää tauko ja laittaa pojat ulos kun kaksi lahjaa oli paketoitu. Vanhemmalla oli isohko laatikko, jossa ei tajunnut, että sitä pitäisi kääntää eri kyjille että saisi paperin tasaisesti laatikon alta. Leikkasi paperin niin, että se peitti puolitoista sivua kaksi kertaa kun ei tajunnut leikata heti kun päät oli kohdalla. Sivujen taitteleminen ihan mahdotonta, samoin oikean pituisen teipin leikkaaminen.
Ennen onnistuivat kokoamaan kahta IKEAn varastohyllyä, jossa piti vain ruuvata, kuusi tuntia. Hukkasivat kolme ruuvia hötäkässä. Tiskikoneen tyhjentämisessä sama juttu, tunti menee helposti. Jäävät miettimään ja ihmettelemään eivätkä muka muista astoiden paikkoja, vaikka ovat vuosia tehneet hommaa.
Tuntuu siltä, että ainoat vaihtoehdot ovat vahdata koko ajan vieressä ja antaa ohjeita tyyliin älä katkaise teippiä vilä, ota vielä kaksi senttiä, nyt teippi kohdistetaan kohtisuoraan sauman päälle, katso että se menee keskelle niin että molemmille puolille jää saman verran jne. Itse kun tekevät niin vnähtää järjettömän hitaaksi. Ja otivaationa on usein, että kun homma on tehty, pääsee tekemään jotain kivaa, eikä pitäisi olla kohtuuttoman kokoisia työtehtäviä näiden kuitenkaan.
Olen monta kertaa niin täysin turhautunut, että vaikka olen aloittanut työn hyvillä mielin ja reippaana, lopulta päädyn karjumaan pojille, että älä tee noin, tee näin. Vaikka akaa olisi varattu äärettömän kohtuuttomasti, tuntuu, että onnistuvat ylittämään kaikki mahdolliset aikarajat moneeb kertaan.
Ei kuitekaan pitäisi olla tyhmyyttä ja neurologista kyvyttömyyttä, jos vaikka matematiikassa kolmiulotteinen hahmottaminen kyllä onnistuu. Enkä suostu tekemään poikien pulesta, vaan sitten käytetään lisää aikaa, jos asia ei suju.
Olen kyllä tosi voimatin. Tuntuu, ettei mikään käytännön taitojen opettaminen onnistu pojille, eivätkä opi pärjäämään elämässä, kun tämä on tämmöistä. Minä ja puoliso ollaan ihan käteviä.
Kellään mitään ideoita?
Kommentit (42)
Vie pojat tutkimuksiin, jos mitään ei löydy, on vika kasvatustyylissäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain häiriötä selvästi tai sitten hidastavat toinen toisiaan.
Laita tekemään erikseen noita asioita. Onko silloin sama juttu?
Sullakin voi olla selvästi joitakin häiriöitä joiden asioiden ja juttujen kanssa.
Miten hyvin ja nopeasti opit kieliä? Miten sun matematiikka sujui lukiossa.?Oletko näppärä tekemään käsitöitä, leipomaan, hoksamaan erittäin nopeasti asioita vaativissa tilanteissa. Ja niin edelleen ja niin edelleen?
Ei meistä kukaan ole mikään kaikkien alojen erikoisosaaja ja taitaja.
Vajavaisuuksia on jokaisen taidoissa ja kyvyissä
Mitä ihmettä? Onko sinusta uusi normaali, että kaikilla lapsilla on jotakin häiriöitä? Kyllä suurin osa kohta yläasteelle menevistä lapsista osaa tyhjentää tiskikoneen ja paketoida joululahjat ja pärjäävät lisäksi koulun tunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain häiriötä selvästi tai sitten hidastavat toinen toisiaan.
Laita tekemään erikseen noita asioita. Onko silloin sama juttu?
Sullakin voi olla selvästi joitakin häiriöitä joiden asioiden ja juttujen kanssa.
Miten hyvin ja nopeasti opit kieliä? Miten sun matematiikka sujui lukiossa.?Oletko näppärä tekemään käsitöitä, leipomaan, hoksamaan erittäin nopeasti asioita vaativissa tilanteissa. Ja niin edelleen ja niin edelleen?
Ei meistä kukaan ole mikään kaikkien alojen erikoisosaaja ja taitaja.
Vajavaisuuksia on jokaisen taidoissa ja kyvyissä
Menikö ihon alle? Kyllä tuon ikäisten pitäisi selviytyä em. tehtävistä nopeammin. Omilla lapsilla ja itsellä ei mitään vastaavia hahmotus/motoriikka tms. ongelmia ole ollut. Kyseessä ei nyt ole minkään kielen oppiminen puolessa tunnissa, vaan ihan perusjuttuja. Pitkä matematiikka tuli tentittyä lukiossa ja harrastuksena soittelen muutamaa soitinta ja teen puutöitä. Ei kukaan ole täydellinen, mutta AP:n ongelma ei poistu sillä, että ongelma lakaistaan maton alle. Ei kaikilla ole ”selvästi joitakin häiriöitä”, minkälaisissa piireissä oikein liikut?
Ja oikeasti ongelma ei ole ap:n. Ongelma on hänen lapsiensa, joiden pitäisi pärjätä aikuisena aikuisen ihmisen elämässä. Nuoret tarvitsevat moittimisen sijaan nyt paljon treeniä. Aivoihin voi vielä vaikuttaa, mutta kiire on.
En ole koskaan ymmärtänyt aikuisia, jotka aloittavat " en minäkään ole osannut sitä tai tätä ja hyvin olen pärjännyt" tai " en minäkään oppinut sitä tai tätä helposti ja ihan hyvä elämä on ollut". Toisten ihmisten elämä ei välttämättä ole hyvä, jos jokin keskeinen taito puuttuu. Siitä voi ihan oikeasti olla haittaa.
Aivoja voi ja kannattaa kehittää. Miksi tyytyä huonoon tilanteeseen? Pienikin parannus on aina parannus.
Taidat itse olla autisti, koska kirjoituksesi ei kyllä liity nyt yhtään mihinkään. Tottakai lasten ongelmat ovat AP:n ongelmia, koska lapset ja heidän pärjäämisensä tässä elämässä ovat vanhempien vastuulla. Itsekö ne lapset hakeutuvat niihin mahdollisesti tarvittaviin tutkimuksiin tai järjestävät harjoitteita, joilla mahdollisesti heikentyneet taidot kehittyvät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkinlainen hahmotushäiriö? Tai haasteita tarttua toimeen, jos eri vaiheita on paljon?
Tuli myös mieleeni se, että jos usein saanut kritiikkiä tai huutoa osakseen, voi olla pelko tarttua toimeen ja tehdä, koska pelkää virheitä.Sama tuli mieleen myös minulle. Tuo ylenpalttinen vieressä vahtaaminen ja karjuminen vain pahentaa asiaa. Voi olla, että pojat menevät täysin lukkoon ja siksi säheltävät niin paljon. Kannattaisi yrittää hankkia opetusapua joltakulta kärsivällisemmältä lähipiirin aikuiselta, koska aloituksen perusteella kuulostaa siltä, että sinun käytöksesi ei ainakaan edistä heidän oppimistaan.
Sama tuli mieleen minullekin...
Kyllähän jo viisivuotias osaa tyhjentää tiskikoneen.
Siksi juttu hämmentää. Onko pojille ehkä annettu liian monimutkaiset ja yksityiskohtaiset ohjeet, joista ei saa poiketa piiruakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä lapset erottuvat jo päiväkodissa. Valitettavasti ryhmässä on aina se/ne, jotka eivät osaa toimia kuten muut. Hermo kiristyy .. Kaikki sympatia äidille!
Terkuin päiväkodin täti
Äiti murehtii väärästä asiasta. Hänen hermojensa kestävyys on nyt oikeasti pienin ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jonkinlainen hahmotushäiriö? Tai haasteita tarttua toimeen, jos eri vaiheita on paljon?
Tuli myös mieleeni se, että jos usein saanut kritiikkiä tai huutoa osakseen, voi olla pelko tarttua toimeen ja tehdä, koska pelkää virheitä.
Kun pelkää virheitä niin tekee sitä enemmän virheitä. Itseään toteuttava ennuste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain häiriötä selvästi tai sitten hidastavat toinen toisiaan.
Laita tekemään erikseen noita asioita. Onko silloin sama juttu?
Sullakin voi olla selvästi joitakin häiriöitä joiden asioiden ja juttujen kanssa.
Miten hyvin ja nopeasti opit kieliä? Miten sun matematiikka sujui lukiossa.?Oletko näppärä tekemään käsitöitä, leipomaan, hoksamaan erittäin nopeasti asioita vaativissa tilanteissa. Ja niin edelleen ja niin edelleen?
Ei meistä kukaan ole mikään kaikkien alojen erikoisosaaja ja taitaja.
Vajavaisuuksia on jokaisen taidoissa ja kyvyissä
Mitä ihmettä? Onko sinusta uusi normaali, että kaikilla lapsilla on jotakin häiriöitä? Kyllä suurin osa kohta yläasteelle menevistä lapsista osaa tyhjentää tiskikoneen ja paketoida joululahjat ja pärjäävät lisäksi koulun tunneilla.
Mutta paketoidaanko kelvollisesti itse vai vaatimusten mukaan että teippi on varmasti tasan keskellä ja sentilleen leikattu? Kuulostaa turhan niuholta tuo aloittajan tyyli vaatia pojilta. Ei ihme jos ei suju moisessa kyttäyksessä ja karjunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis leikkasivat sun mielestä paperinkin väärän mittaiseksi? Ettei nyt sulla itselläsi olisi ongelma kontrolloinnin kanssa?
Ehkä heillä kestää kauan siksi että aivot menee pelosta lukkoon kun tietävät että kuitenkin hermostut?
AP tässä. Kiitos näistä vastauksista! Siis todellakaan en ole heti huutamassa, hermoni menevät sitten kun jokin hyvin yksinkertaiseksi rutiiniksi käsittämäni toiminta on kestänyt tuntikausia.
Tuo ADD on hyvä vihje. En ole itse osannut epäillä sitä, mutta kuvaus tuntuu vastaavan oireita. Toisella vanhemmalla on ADHD mutta pojilla ei ole hyperaktiivisuutta lainkaan, niin en ole osannut epäillä. Se on juuri tämä toiminnan suunnittelu, joka ei onnistu. Kun on mielenkiintoista tekemistä, johon uppoutuu (ja kou on sitä) niin silloin ei tule mitään ongelmia, vaan pikemminkin on hyöty. Mutta nämä käytännön hommat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP tässä. Kiitos näistä vastauksista! Siis todellakaan en ole heti huutamassa, hermoni menevät sitten kun jokin hyvin yksinkertaiseksi rutiiniksi käsittämäni toiminta on kestänyt tuntikausia.
Tuo ADD on hyvä vihje. En ole itse osannut epäillä sitä, mutta kuvaus tuntuu vastaavan oireita. Toisella vanhemmalla on ADHD mutta pojilla ei ole hyperaktiivisuutta lainkaan, niin en ole osannut epäillä. Se on juuri tämä toiminnan suunnittelu, joka ei onnistu. Kun on mielenkiintoista tekemistä, johon uppoutuu (ja kou on sitä) niin silloin ei tule mitään ongelmia, vaan pikemminkin on hyöty. Mutta nämä käytännön hommat...
Tuo pätee moniin lapsiin muutenkin, ei vain ad(h)d:seen. Jos kuitenkin epäilyttää niin kannattaa toki selvittää, aloituksesi perusteella vaikuttaa kyllä ennemminkin vika olevan sun pikkutarkkuudessasi. Ei tuon ikäisiä poikia yleensä paljoa kiinnosta "oikeaoppinen" paketointi tai tiskikoneen täyttö. Onko sillä oikeasti niin paljon väliä miten joku joululahja on paketoitu?
Omia kokemuksia asiaan liittyen, pahoittelu jos menee liikaa ohi.
Olen nelikymppinen mies joka pääsi uuteen työpaikkaan vuosi sitten. Yksinkertaisen tapaisia tehtäviä, liitä kappale A kappaleeseen B työkalulla C. Pomo kävi katsomassa usein, miten sujuu, ja antoi ymmärtää, että ei tuossa voi noin kauan mennä, tai että teen jotain kumminkin väärin. Tämä ei ainakaan helpottanut tekemistä.
Sitten aloin miettiä, että mitä jos en yritä sataa prosenttia, vaan jos nyt sattuu hieman eri mutta toimiva osa paikalleen, ja käytän vaikka eri työkalua kuin pomo suosittelisi, niin mitä sitten? Jotenkin siitä lähtien alkoi sujua.
Samoihin aikoihin aloin lukea kirjoja, keskittymiskyvyn parantamiseksi. Lisäsin vielä haastetta valitsemalla englanninkielisiä kirjoja. Aloin yhtäkkiä muistaa paremmin, mitä minua pyydettiin töissä tekemään jne.
Keskittymiseni on aina ollut huonoa, jos en ole kunnolla motivoitunut. Jo pienenä koulussa mutta myös korkeakouluopinnoissani, jotka menivät läpi, aloin helposti pyörittää päässäni omia juttujani, enkä jaksanut kuunnella mitä opettaja puhuu. Epäilen jotain diagnosoimatonta ADD:tä tai jotain.
Meni osittain ohi, mutta keskittymiskyvyn parantaminen lukemalla tuntui auttavan minua parhaiten. Ihan fyysinen kirja käteen, ja käy varmaan suomenkielinenkin. Pitäisi jaksaa lukea enemmän kuin yksi sivu, eikä ajatuksen kuuluisi haahuilla lukiessa sinne tänne, kuten itselläni tahtoo vieläkin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin ongelma on vanhemmalla itsellään. Ei ehkä osaa erottaa lasta aikuisesta tietyissä asioissa joten odottaa lapsilta pikkutarkkuutta ja samaa ajattelutapaa kuin itsellään on.
Suosittelen ap:lle terapiaa, ei lapsille.
Vierailija kirjoitti:
AP tässä. Kiitos näistä vastauksista! Siis todellakaan en ole heti huutamassa, hermoni menevät sitten kun jokin hyvin yksinkertaiseksi rutiiniksi käsittämäni toiminta on kestänyt tuntikausia.
Tuo ADD on hyvä vihje. En ole itse osannut epäillä sitä, mutta kuvaus tuntuu vastaavan oireita. Toisella vanhemmalla on ADHD mutta pojilla ei ole hyperaktiivisuutta lainkaan, niin en ole osannut epäillä. Se on juuri tämä toiminnan suunnittelu, joka ei onnistu. Kun on mielenkiintoista tekemistä, johon uppoutuu (ja kou on sitä) niin silloin ei tule mitään ongelmia, vaan pikemminkin on hyöty. Mutta nämä käytännön hommat...
Et ole heti huutamassa. Voi että.
Lapset vaistoavat ja osaavat odottaa että jossain kohtaa sulla menee hermo.
Lapsi haluaa miellyttää vanhempiaan aina, ja heillä on noissa tilanteissa varmasti järkyttävät suorituspaineet.
Minä esim. olen monessa asiassa pikkutarkka, mutta paketoin juuri noin runsaalla paperilla kuin lapsesi. Mikäs diagnoosi mulle annetaan?
Anna lastesi olla rauhassa, oppia oma tapa. Ohjaa maltilla ja rakkaudella, älä pakota olemaan kopio sinusta.
Vähän ohis tämä, mutta pakkotyöläiset voivat tehdä työtä, mutta passiivisesti sabotoida tekemäänsä. Kyse siis pelosta olla tekemättä, mutta rohkeudesta hidastaa valmiiksi saamista.
Tee siitä kilpailu. Ainakin itsellä ADD ihmisenä kaikki kilpailu nostaa motivaatiota ja keskittyminen nousee maksimiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä. Kiitos näistä vastauksista! Siis todellakaan en ole heti huutamassa, hermoni menevät sitten kun jokin hyvin yksinkertaiseksi rutiiniksi käsittämäni toiminta on kestänyt tuntikausia.
Tuo ADD on hyvä vihje. En ole itse osannut epäillä sitä, mutta kuvaus tuntuu vastaavan oireita. Toisella vanhemmalla on ADHD mutta pojilla ei ole hyperaktiivisuutta lainkaan, niin en ole osannut epäillä. Se on juuri tämä toiminnan suunnittelu, joka ei onnistu. Kun on mielenkiintoista tekemistä, johon uppoutuu (ja kou on sitä) niin silloin ei tule mitään ongelmia, vaan pikemminkin on hyöty. Mutta nämä käytännön hommat...
Et ole heti huutamassa. Voi että.
Lapset vaistoavat ja osaavat odottaa että jossain kohtaa sulla menee hermo.
Lapsi haluaa miellyttää vanhempiaan aina, ja heillä on noissa tilanteissa varmasti järkyttävät suorituspaineet.Minä esim. olen monessa asiassa pikkutarkka, mutta paketoin juuri noin runsaalla paperilla kuin lapsesi. Mikäs diagnoosi mulle annetaan?
Anna lastesi olla rauhassa, oppia oma tapa. Ohjaa maltilla ja rakkaudella, älä pakota olemaan kopio sinusta.
Järkyttävä suorituspaine kun lapset ovat yksin varastossa pari tuntia ja hyllyt (jossa vain ruuvataan) alkutekijöissään... Joo.
Jossain asioissa, kuten kokoamisessa vain pitää olla tarkka, kun osat eivät mene kuin yksin päin. Tai jos paperia käyttää 2x ja teippiä 4x niin silloin sitä joutuu haemaan lisää kaupasta. Hohhhoijaa.
Ja oikeasti ongelma ei ole ap:n. Ongelma on hänen lapsiensa, joiden pitäisi pärjätä aikuisena aikuisen ihmisen elämässä. Nuoret tarvitsevat moittimisen sijaan nyt paljon treeniä. Aivoihin voi vielä vaikuttaa, mutta kiire on.
En ole koskaan ymmärtänyt aikuisia, jotka aloittavat " en minäkään ole osannut sitä tai tätä ja hyvin olen pärjännyt" tai " en minäkään oppinut sitä tai tätä helposti ja ihan hyvä elämä on ollut". Toisten ihmisten elämä ei välttämättä ole hyvä, jos jokin keskeinen taito puuttuu. Siitä voi ihan oikeasti olla haittaa.
Aivoja voi ja kannattaa kehittää. Miksi tyytyä huonoon tilanteeseen? Pienikin parannus on aina parannus.