Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rauhottavat lääkkeet, tältäkö "normaaleista" tuntuu?
24.12.2021 |
Sain vastikään mietoja rauhoittavia ahdistukseen, jota ilmenee lähes päivittäin (sairauksien pelko ja ahdistus siitä että kohta jotain pahaa kumminkin tapahtuu jne). Välillä nämä menee ohi itsestään mutta nyt lääkäri ehotti jos kirjoittaa jotain varmuudeksi, jos esimerkiksi erityisesti illalla paha ahdistuminen ja asioiden miettiminen saa enemmänkin uniongelmia aikaiseksi. No olen nyt kaksi kertaa ottanut näitä, ekalla kerralla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, enkä muista milloin olisin nukkunut niin hyvin kuin silloin. Ja toisen kerran päivällä kun en saanut keskitettyä tekemistäni muuhun ja unohtamaan rintaa puristavan pahan olon. Nämä pari kertaa sai minut havahtumaan siihen että tälläistäkö normaalin ja terveen ihmisen elämä tuntuu 😮 olen jonkin verran tottunut vuosia kestäneeseen ahdistukseen joka on useimmiten hallittavissa mutta kuitenkin kummittelee kokoajan jossain taka-alalla. Muilla samoja kokemuksia?
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Saman kokenut.
Kun on sosiaalista ahdistusta ja ottaa bentson niin sen jälkeen on ihmisten ilmoilla niin rauhallinen ja itsevarma olo, että miettii miten epäreilua on kun muilla ihmisillä se on se vakiotilanne.
Suurimmalle osalle ihmisistä tuo ei ole vakiotilanne. Ahdistavat hetket ja epävarmuus kuuluu normaaliin elämään - näitä tilanteita tulee vastaan jopa päivittäin. Normaalisti ihmiset ymmärtävät, että nämä asiat nyt vain kuuluvat ihmisen kokemusmaailmaan, eivätkä jää jumittamaan niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistukseen on myös itsehoito keinoja. Jos itse haluaa eteenpäin.
Anna ihmeessä siis sataa, niitä aika moni kun nimittäin kaipaisi. Äläkä ala jauhaa mistään "meditaatioista" ja muusta liirum laarumeista.
Kunhan olet karsinut halveksivan ja dogmaattisen asenteesi kierrättämättömyyslaatikkoon, voin antaa sinulle vinkkejä. Tarkista aina uusin tutkimustieto Cochrane-tietokannasta tai Pubmedistä, kun haet tietoa luonnonlääkkeistä.
Tehokkaimmat ovat:
-Magnesium l-threonaatti (pitää tilata ulkomailta)
-Benfotiamiini (sama homma), myös tavallinen B1-vitamiini tehoaa (ravintohiivassa luonnollisessa muodossa kaikki b-vitamiinit)
-L-teaniini (muista ottaa riittävän iso annos, jotta tehoaa)
-Ashwagandha (yksi tehokkaimmista liiallista stressivastetta alentavista tuotteista)
Bentsot sitoutuvat kehon gaba-reseptoreihin GABAergisesti glutamaatti-välittäjäaineen vaikutusta estäen. Tätä voit lisätä laadukailla probiooteilla, jotka valmistavat lisää gabaa. Toinen keino on vähentää glutamaattia ravinnosta mm. karsimalla natriumglutamaatti kokonaan pois.
-Glutamaatin ja typpiaineenvaihdunnan tasapainottamiseen osallistuu myös l-glutamiini, joten sitä voi myös kokeilla.
-Liiallinen serotoniini voi lisätä ahdistuneisuutta ja OCD-oireita. Omega-3- rasvahapot osallistuvat satoihin biokemiallisiin reaktioihin mm. serotoniinin oikeasuhteiseen modulointiin. Lisää D3-vitamiinia (kunhan olet käynyt mittauttamassa tasosi) ja omega-3-rasvahappoja ravintoosi.
Kaikki edellä mainitut asiat kuuluvat integratiivisen lääketieteen piiriin. Youtube -videossa "Best nootropics for anxiety" Nootropics expert -kanavalta kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten mikäkin näistä aineista tehoaa ja kuinka paljon niitä otetaan. Itse kokeilemalla löydät oman nootrooppisen kokoelmasi ahdistuksen omahoitoon, jonka perusidea on, ettei niitä käytetä kuin kuuriluontoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mullekkin määrättiin aikoinaan rauhoittavia paniikkihäiriöön, unettomuuteen ja ahdistukseen. Tekihän ne elämän ja tunteiden sivuuttamisen helpoksi. Mutta parannus se ei ole.
Parannus on se, kun opit kohtamaan vaikeita tunteita ja elämän sellaisena kuin se vaan on. Ahdistus ja pelko on lopulta omaa kontrollifriikkeyttäsi, oma luomuksesi (alitajunta) ja kun lopetat luomasta kärsimystä itsellesi ja myös kehoosi; vapaudut siitä lopullisesti.
Tämä on todella totta. Valitettavan moni valitsee mielellään kuitenkin lääkityksen, koska padotut tunteet ovat pelottavia kohdattavia. Ihmiset elävät pelosta käsin sen sijaan, että uskaltaisivat kohdata omat mörkönsä. Tämä myös vaatii vastuun ottamista omasta itsestään ja omista tunteistaan. Ei voi enää syyttää toista, miksi oma elämä on kurjaa. Se on toki ikävää, että on kokenut vaikeita asioita, mutta vastuu tämän hetkisestä hyvinvoinnista on itsellä. Ja itse voi valita, jääkö uhriksi vai alkaako osoittamaan itselleen myötätuntoa ja rakentamaan itsellensä turvallisempaa ja soveltuvampaa elämää. Valintoja. Ei lainkaan helppoja moisia, mutta aidosti kannattavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman kokenut.
Kun on sosiaalista ahdistusta ja ottaa bentson niin sen jälkeen on ihmisten ilmoilla niin rauhallinen ja itsevarma olo, että miettii miten epäreilua on kun muilla ihmisillä se on se vakiotilanne.
Ei kannattaisi lähteä käytännössä huumeilla "hoitamaan"ongelmiaan. Sen takia lääkäritkään eivät noita rauhoittavia helposti kirjoita, niillä ei ongelma poistu, vaan oireet vähän helpottavat.
Lääkkeet on silti parempi kuin ei mitään ja lääkkeet tietyllä tavalla mahdollistavat paremman elämän.
Jos normaalisti välttelisit sosiaalisia tilanteita kuten vaikka juhlat niin bentsojen avulla pystyt menemään juhliin ja olemaan siellä normaalin ihmisen tavoin.
Jos sosiaalinen ahdistus on kasvanut liian suureksi esim ventovieras ihminen huomauttaa sulle aivan päin näköä, että näytätpä pelokkaalta niin ollaan siinä tilanteessa jossa lääkkeet ovat tarpeen tai muuten sosiaalinen elämä kärsii. Tuollaiset kommentit ovat todella vahingollisia itsetunnolle ja itsevarmuudelle.
Ongelmat eivät huumavilla pillereillä parane vaan pitää alkaa purkamaan syitä mikä niissä tilanteissa pelottaa, onko niissä muka jotain konkreettista uhkaa? Pillerit ovat sama kuin viinalla tai huumeilla itsensä turruttaminen, jotta todellisuus tuntuu siedettävämmälle.
Ja nuo itsetunnot ja itsevarmuudet ovat vain jenkeistä apinoitua viiden pennin psykohöttöä, siellähän on se villitys, että jokaisen pitää olla teennäinen ekstrovetti ja"itsevarma" ja nyt se on apinoitu tänne ja ihmiset luulevat tarvitsevansa jotain mömmöjä jos eivät siihen pysty. Kyllä suomessa ennenkin sai olla ujo, juro ja epäsosiaalinen metsäläinen ilman pillereitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja näitä lääkkeitä saat sitten itkun ja kyynelien kanssa lopulta anella, koska katsotaan että riippuvuus on pahempi asia kuin jatkuva ahdistustila. Kukaan ei kyseenalaista jos joku syö sydänlääkkeitä, diabeteslääkkeitä tai mitä tahansa muuhun sairauteen kuuluvia lääkkeitä, mutta kipulääkkeitä tai rauhoittavia tässä maassa et saa syödä.
Se "riippuvuss" on se ahdistustila tulleena uudestaan. Jos ahdistuksen lähteeseen voi puuttua niin tarve rauhoittaviin katoaa, mutta sangen harvoin se ahdistus mihinkään katoaa - ainaostaan lisääntyy.
"Bentsokoukku" on sitä paitsi hemmetin halpa koukku. Maksimissaan 20 euroa kuukaudessa menee noihin. On täysin perusteetonta evätä bentsot niitä tarvitsevilta, yhteiskunta ja lääketiede kun eivät omaa keinoja auttaa ahdistuneita ihmisiä.
Jokainen, joka noita pillereitä käyttää"hoitaakseen"ongelmaansa on väärinkäyttäjä. Ihmistä ei ole tarkoitettu huumattavaksi kemiallisesti, ahdistus on ihmiselle tyypillistä.
Alkoholi on hemmetin huono, tappava ja kallis lääke näissä, mutta se on ilmeisesti lekurien mielestä parempi vaihtoehto 400 000 alkoholistille tässä maassa kuin verrattain halvat ja huomattavasti terveellisemmät bentsodiapedit.
höpö höpö. Lääketieteen tarkoitus ei ole tehdä ihmisitä pilleririippuvaisia ei käytännössä narkkareita. Vain vastuuton lääkäri kirjoittaa bentsoja niitä ruinaavalle potilaalle. Ahdistusta pitää hoitaa itsehoidolla ja ammattilaisen kanssa pureutumalla syihin.
Ajdistusta ei voi terapialla poistaa ihmisiltä joilla on siihen taipumus.
On naurettavaa, että jokaista rauhoittavia tai kipulääkkeitä tarvitsevaa pidetään väärinkäyttäjänä jos pyytää lääkkeitä itse. Moni ei saa tarvitsemaansa hoitoa muutaman väärinkäyttäjän takia ja se on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman kokenut.
Kun on sosiaalista ahdistusta ja ottaa bentson niin sen jälkeen on ihmisten ilmoilla niin rauhallinen ja itsevarma olo, että miettii miten epäreilua on kun muilla ihmisillä se on se vakiotilanne.
Ei kannattaisi lähteä käytännössä huumeilla "hoitamaan"ongelmiaan. Sen takia lääkäritkään eivät noita rauhoittavia helposti kirjoita, niillä ei ongelma poistu, vaan oireet vähän helpottavat.
Lääkkeet on silti parempi kuin ei mitään ja lääkkeet tietyllä tavalla mahdollistavat paremman elämän.
Jos normaalisti välttelisit sosiaalisia tilanteita kuten vaikka juhlat niin bentsojen avulla pystyt menemään juhliin ja olemaan siellä normaalin ihmisen tavoin.
Jos sosiaalinen ahdistus on kasvanut liian suureksi esim ventovieras ihminen huomauttaa sulle aivan päin näköä, että näytätpä pelokkaalta niin ollaan siinä tilanteessa jossa lääkkeet ovat tarpeen tai muuten sosiaalinen elämä kärsii. Tuollaiset kommentit ovat todella vahingollisia itsetunnolle ja itsevarmuudelle.
Ongelmat eivät huumavilla pillereillä parane vaan pitää alkaa purkamaan syitä mikä niissä tilanteissa pelottaa, onko niissä muka jotain konkreettista uhkaa? Pillerit ovat sama kuin viinalla tai huumeilla itsensä turruttaminen, jotta todellisuus tuntuu siedettävämmälle.
Ja nuo itsetunnot ja itsevarmuudet ovat vain jenkeistä apinoitua viiden pennin psykohöttöä, siellähän on se villitys, että jokaisen pitää olla teennäinen ekstrovetti ja"itsevarma" ja nyt se on apinoitu tänne ja ihmiset luulevat tarvitsevansa jotain mömmöjä jos eivät siihen pysty. Kyllä suomessa ennenkin sai olla ujo, juro ja epäsosiaalinen metsäläinen ilman pillereitä.
Mistä alapeukut, onko nolo jenkkipsykologia uponnut liian hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja näitä lääkkeitä saat sitten itkun ja kyynelien kanssa lopulta anella, koska katsotaan että riippuvuus on pahempi asia kuin jatkuva ahdistustila. Kukaan ei kyseenalaista jos joku syö sydänlääkkeitä, diabeteslääkkeitä tai mitä tahansa muuhun sairauteen kuuluvia lääkkeitä, mutta kipulääkkeitä tai rauhoittavia tässä maassa et saa syödä.
Olen niin raivostunut siitä että mielen lääkitystä, ja unen, jotenkin pihtaillaan ja ensin ehdotellaan ne lenkkeilyt ja joogat ja lässyterapiat. Mielestäni ihmisille pitäisi HETI antaa kaikki mahdollinen lääkitys kokeiltavaksi koska mikä vaan sivuoire on parempi kuin masennus, ahdistus tai vakava unettomuus. Kyllä, otan jopa kuoleman ennen näitä kidutuksia.
Innolla odotan että robotille voi kertoa mihin haluaa helpotusta ja se ojentaa sen lääkkeen kyselemättä mitään ylimääräisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman kokenut.
Kun on sosiaalista ahdistusta ja ottaa bentson niin sen jälkeen on ihmisten ilmoilla niin rauhallinen ja itsevarma olo, että miettii miten epäreilua on kun muilla ihmisillä se on se vakiotilanne.
Ei kannattaisi lähteä käytännössä huumeilla "hoitamaan"ongelmiaan. Sen takia lääkäritkään eivät noita rauhoittavia helposti kirjoita, niillä ei ongelma poistu, vaan oireet vähän helpottavat.
Lääkkeet on silti parempi kuin ei mitään ja lääkkeet tietyllä tavalla mahdollistavat paremman elämän.
Jos normaalisti välttelisit sosiaalisia tilanteita kuten vaikka juhlat niin bentsojen avulla pystyt menemään juhliin ja olemaan siellä normaalin ihmisen tavoin.
Jos sosiaalinen ahdistus on kasvanut liian suureksi esim ventovieras ihminen huomauttaa sulle aivan päin näköä, että näytätpä pelokkaalta niin ollaan siinä tilanteessa jossa lääkkeet ovat tarpeen tai muuten sosiaalinen elämä kärsii. Tuollaiset kommentit ovat todella vahingollisia itsetunnolle ja itsevarmuudelle.
Ongelmat eivät huumavilla pillereillä parane vaan pitää alkaa purkamaan syitä mikä niissä tilanteissa pelottaa, onko niissä muka jotain konkreettista uhkaa? Pillerit ovat sama kuin viinalla tai huumeilla itsensä turruttaminen, jotta todellisuus tuntuu siedettävämmälle.
Ja nuo itsetunnot ja itsevarmuudet ovat vain jenkeistä apinoitua viiden pennin psykohöttöä, siellähän on se villitys, että jokaisen pitää olla teennäinen ekstrovetti ja"itsevarma" ja nyt se on apinoitu tänne ja ihmiset luulevat tarvitsevansa jotain mömmöjä jos eivät siihen pysty. Kyllä suomessa ennenkin sai olla ujo, juro ja epäsosiaalinen metsäläinen ilman pillereitä.
Et selvästikään ole itse kokenut mitään paniikkikohtauksia tai muita. Mutta pura sinä ihan rauhassa siellä terapiassa niitä kestettävän keveitä ongelmiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullekkin määrättiin aikoinaan rauhoittavia paniikkihäiriöön, unettomuuteen ja ahdistukseen. Tekihän ne elämän ja tunteiden sivuuttamisen helpoksi. Mutta parannus se ei ole.
Parannus on se, kun opit kohtamaan vaikeita tunteita ja elämän sellaisena kuin se vaan on. Ahdistus ja pelko on lopulta omaa kontrollifriikkeyttäsi, oma luomuksesi (alitajunta) ja kun lopetat luomasta kärsimystä itsellesi ja myös kehoosi; vapaudut siitä lopullisesti.
Tämä on todella totta. Valitettavan moni valitsee mielellään kuitenkin lääkityksen, koska padotut tunteet ovat pelottavia kohdattavia. Ihmiset elävät pelosta käsin sen sijaan, että uskaltaisivat kohdata omat mörkönsä. Tämä myös vaatii vastuun ottamista omasta itsestään ja omista tunteistaan. Ei voi enää syyttää toista, miksi oma elämä on kurjaa. Se on toki ikävää, että on kokenut vaikeita asioita, mutta vastuu tämän hetkisestä hyvinvoinnista on itsellä. Ja itse voi valita, jääkö uhriksi vai alkaako osoittamaan itselleen myötätuntoa ja rakentamaan itsellensä turvallisempaa ja soveltuvampaa elämää. Valintoja. Ei lainkaan helppoja moisia, mutta aidosti kannattavia.
No outoa kuule että masennus paranee esim. laserilla. Miski pitäisi sen sijaan istua jossain terapiassa etsimässä jotain mahdollista syytä huonoon oloon? Masennus tai ahdistus ei aina pohjaudu mihinkään elämäntapahtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman kokenut.
Kun on sosiaalista ahdistusta ja ottaa bentson niin sen jälkeen on ihmisten ilmoilla niin rauhallinen ja itsevarma olo, että miettii miten epäreilua on kun muilla ihmisillä se on se vakiotilanne.
Ei kannattaisi lähteä käytännössä huumeilla "hoitamaan"ongelmiaan. Sen takia lääkäritkään eivät noita rauhoittavia helposti kirjoita, niillä ei ongelma poistu, vaan oireet vähän helpottavat.
Lääkkeet on silti parempi kuin ei mitään ja lääkkeet tietyllä tavalla mahdollistavat paremman elämän.
Jos normaalisti välttelisit sosiaalisia tilanteita kuten vaikka juhlat niin bentsojen avulla pystyt menemään juhliin ja olemaan siellä normaalin ihmisen tavoin.
Jos sosiaalinen ahdistus on kasvanut liian suureksi esim ventovieras ihminen huomauttaa sulle aivan päin näköä, että näytätpä pelokkaalta niin ollaan siinä tilanteessa jossa lääkkeet ovat tarpeen tai muuten sosiaalinen elämä kärsii. Tuollaiset kommentit ovat todella vahingollisia itsetunnolle ja itsevarmuudelle.
Ongelmat eivät huumavilla pillereillä parane vaan pitää alkaa purkamaan syitä mikä niissä tilanteissa pelottaa, onko niissä muka jotain konkreettista uhkaa? Pillerit ovat sama kuin viinalla tai huumeilla itsensä turruttaminen, jotta todellisuus tuntuu siedettävämmälle.
Ja nuo itsetunnot ja itsevarmuudet ovat vain jenkeistä apinoitua viiden pennin psykohöttöä, siellähän on se villitys, että jokaisen pitää olla teennäinen ekstrovetti ja"itsevarma" ja nyt se on apinoitu tänne ja ihmiset luulevat tarvitsevansa jotain mömmöjä jos eivät siihen pysty. Kyllä suomessa ennenkin sai olla ujo, juro ja epäsosiaalinen metsäläinen ilman pillereitä.
Et selvästikään ole itse kokenut mitään paniikkikohtauksia tai muita. Mutta pura sinä ihan rauhassa siellä terapiassa niitä kestettävän keveitä ongelmiasi.
No mikä se uhka niissä tilanteissa on? Ymmärrän kyllä paniikkikohtauksen esim. sodassa tai vakavassa onnettomuustilantessa, mutta tavallisessa keskustelussa jonkun kanssa? ei oikein mahdu järkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä se päihdeongelma alkaa.
Niin joo kannattaa ennemmin sitten vain kärsiä sitä ahdistusta? Tämä on ihan sama kuin että vanhuksille ei anneta tarpeeksi kipulääkettä "ettei ne jää koukkuun". Vitunko väliä sillä enää jos joku on 105-vuotias?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman kokenut.
Kun on sosiaalista ahdistusta ja ottaa bentson niin sen jälkeen on ihmisten ilmoilla niin rauhallinen ja itsevarma olo, että miettii miten epäreilua on kun muilla ihmisillä se on se vakiotilanne.
Ei kannattaisi lähteä käytännössä huumeilla "hoitamaan"ongelmiaan. Sen takia lääkäritkään eivät noita rauhoittavia helposti kirjoita, niillä ei ongelma poistu, vaan oireet vähän helpottavat.
Lääkkeet on silti parempi kuin ei mitään ja lääkkeet tietyllä tavalla mahdollistavat paremman elämän.
Jos normaalisti välttelisit sosiaalisia tilanteita kuten vaikka juhlat niin bentsojen avulla pystyt menemään juhliin ja olemaan siellä normaalin ihmisen tavoin.
Jos sosiaalinen ahdistus on kasvanut liian suureksi esim ventovieras ihminen huomauttaa sulle aivan päin näköä, että näytätpä pelokkaalta niin ollaan siinä tilanteessa jossa lääkkeet ovat tarpeen tai muuten sosiaalinen elämä kärsii. Tuollaiset kommentit ovat todella vahingollisia itsetunnolle ja itsevarmuudelle.
Ongelmat eivät huumavilla pillereillä parane vaan pitää alkaa purkamaan syitä mikä niissä tilanteissa pelottaa, onko niissä muka jotain konkreettista uhkaa? Pillerit ovat sama kuin viinalla tai huumeilla itsensä turruttaminen, jotta todellisuus tuntuu siedettävämmälle.
Ja nuo itsetunnot ja itsevarmuudet ovat vain jenkeistä apinoitua viiden pennin psykohöttöä, siellähän on se villitys, että jokaisen pitää olla teennäinen ekstrovetti ja"itsevarma" ja nyt se on apinoitu tänne ja ihmiset luulevat tarvitsevansa jotain mömmöjä jos eivät siihen pysty. Kyllä suomessa ennenkin sai olla ujo, juro ja epäsosiaalinen metsäläinen ilman pillereitä.
Et selvästikään ole itse kokenut mitään paniikkikohtauksia tai muita. Mutta pura sinä ihan rauhassa siellä terapiassa niitä kestettävän keveitä ongelmiasi.
No mikä se uhka niissä tilanteissa on? Ymmärrän kyllä paniikkikohtauksen esim. sodassa tai vakavassa onnettomuustilantessa, mutta tavallisessa keskustelussa jonkun kanssa? ei oikein mahdu järkeen.
En mäkään ole itse kokenut migreeniä mutta tajuan silti että se on hirveää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja näitä lääkkeitä saat sitten itkun ja kyynelien kanssa lopulta anella, koska katsotaan että riippuvuus on pahempi asia kuin jatkuva ahdistustila. Kukaan ei kyseenalaista jos joku syö sydänlääkkeitä, diabeteslääkkeitä tai mitä tahansa muuhun sairauteen kuuluvia lääkkeitä, mutta kipulääkkeitä tai rauhoittavia tässä maassa et saa syödä.
Ja hyvä niin. Substanssiosaamisesi ei riitä asian monisyiseen ymmärtämiseen, mutta tärkeintä on, että gaba-reseptoreita ei rääkätä läpi elämän, vaan vain pahimmassa alhossa, jos silloinkaan.
Ja sinäkö saat päättää ketä lääkitään ja miten? Ihmisen pitää itse saada päättää ja saada rääkätä gabareseptoreitaan just niin paljon kuin huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdymme itse ajattelemaan ahdistavia ajatuksia ja se tietysti aiheuttaa ahdistuneisuuden tunnetta. Ajatuksemme ovat oma valintamme. Me hallitsemme ajatuksiamme, eikä toisin päin. Tätä ihmiset eivät oikein näytä ymmärtävän. Voimme valita ajatuksemme, kuten valitsemme mitä tv-kanavaa katsomme. Katsommeko ahdistavia ohjelmia vai jotain muuta.
Hyvä, kun tämän oivalsin itsekin aloin voida 100% paremmin, aina se ajatustenhallinta ei onnistu, mutta useimmiten. Minä valitsen mitä ajattelen tai pikimmin millä lailla ajattelen. Se taas johtaa suoraan siihen miten TUNNEN. Eli ajatustenhallintaa opettelemaan. Mindfulness on se lontootermi. Aivoja voi treenata ihan kuin lihaksiaankin kirjoitti kerran eräs viisas tiede foorumilla, silloin havahtumiseni alkoi. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa kaikille.
Kyllä, mutta miksei siihen voi saada lisäavuksi lääkitystä?
Vierailija kirjoitti:
Ryhdymme itse ajattelemaan ahdistavia ajatuksia ja se tietysti aiheuttaa ahdistuneisuuden tunnetta. Ajatuksemme ovat oma valintamme. Me hallitsemme ajatuksiamme, eikä toisin päin. Tätä ihmiset eivät oikein näytä ymmärtävän. Voimme valita ajatuksemme, kuten valitsemme mitä tv-kanavaa katsomme. Katsommeko ahdistavia ohjelmia vai jotain muuta.
Ongelma on juuri se että ahdistuneessa mielentilassa vaatii lähes mahdottoman ponnistuksen se ajatusten kanavointi paremmille urille. Oma mielesi taistelee sun omia ajatuksiasi vastaan ihan ufolla tavalla. Hetkellinen lääkitys, tai jopa pidempiaikaisempi, on tosi hyvä ratkaisu usealle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullekkin määrättiin aikoinaan rauhoittavia paniikkihäiriöön, unettomuuteen ja ahdistukseen. Tekihän ne elämän ja tunteiden sivuuttamisen helpoksi. Mutta parannus se ei ole.
Parannus on se, kun opit kohtamaan vaikeita tunteita ja elämän sellaisena kuin se vaan on. Ahdistus ja pelko on lopulta omaa kontrollifriikkeyttäsi, oma luomuksesi (alitajunta) ja kun lopetat luomasta kärsimystä itsellesi ja myös kehoosi; vapaudut siitä lopullisesti.
Tämä on todella totta. Valitettavan moni valitsee mielellään kuitenkin lääkityksen, koska padotut tunteet ovat pelottavia kohdattavia. Ihmiset elävät pelosta käsin sen sijaan, että uskaltaisivat kohdata omat mörkönsä. Tämä myös vaatii vastuun ottamista omasta itsestään ja omista tunteistaan. Ei voi enää syyttää toista, miksi oma elämä on kurjaa. Se on toki ikävää, että on kokenut vaikeita asioita, mutta vastuu tämän hetkisestä hyvinvoinnista on itsellä. Ja itse voi valita, jääkö uhriksi vai alkaako osoittamaan itselleen myötätuntoa ja rakentamaan itsellensä turvallisempaa ja soveltuvampaa elämää. Valintoja. Ei lainkaan helppoja moisia, mutta aidosti kannattavia.
Tämä on hevonkukkua. Kerro vielä jalkapoikkiselle kuinka oikein tiiviisti pohtimalla se luu asettuu ja paranee.
Vierailija kirjoitti:
Ryhdymme itse ajattelemaan ahdistavia ajatuksia ja se tietysti aiheuttaa ahdistuneisuuden tunnetta. Ajatuksemme ovat oma valintamme. Me hallitsemme ajatuksiamme, eikä toisin päin. Tätä ihmiset eivät oikein näytä ymmärtävän. Voimme valita ajatuksemme, kuten valitsemme mitä tv-kanavaa katsomme. Katsommeko ahdistavia ohjelmia vai jotain muuta.
Huh huh mitä läppää. Ajatuksemme ovat aika lailla linjassa siihen millainen on välitön ympäröivä todellisuutemme - ja siihen voi olla perin hankala riittävästi vaikuttaa ellei omaa rahaa ja resursseja sellaiseen.
Aiheesta löytyy aivan järkyttävän paljon tutkimuksia, miten aivot ovat plastiset ja aivokemiat muovautuvat harjoittamalla. Tähän perustuu kaikki oppiminenkin. Kuin myös pois-oppiminen. Aivot ovat kuin lihas, joita voit harjoittaa.
Jos et jaksa, niin syö bentsoja.
Alue: Aihe vapaa
Ajdistusta ei voi terapialla poistaa ihmisiltä joilla on siihen taipumus.
On naurettavaa, että jokaista rauhoittavia tai kipulääkkeitä tarvitsevaa pidetään väärinkäyttäjänä jos pyytää lääkkeitä itse. Moni ei saa tarvitsemaansa hoitoa muutaman väärinkäyttäjän takia ja se on väärin.