Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rauhottavat lääkkeet, tältäkö "normaaleista" tuntuu?
24.12.2021 |
Sain vastikään mietoja rauhoittavia ahdistukseen, jota ilmenee lähes päivittäin (sairauksien pelko ja ahdistus siitä että kohta jotain pahaa kumminkin tapahtuu jne). Välillä nämä menee ohi itsestään mutta nyt lääkäri ehotti jos kirjoittaa jotain varmuudeksi, jos esimerkiksi erityisesti illalla paha ahdistuminen ja asioiden miettiminen saa enemmänkin uniongelmia aikaiseksi. No olen nyt kaksi kertaa ottanut näitä, ekalla kerralla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, enkä muista milloin olisin nukkunut niin hyvin kuin silloin. Ja toisen kerran päivällä kun en saanut keskitettyä tekemistäni muuhun ja unohtamaan rintaa puristavan pahan olon. Nämä pari kertaa sai minut havahtumaan siihen että tälläistäkö normaalin ja terveen ihmisen elämä tuntuu 😮 olen jonkin verran tottunut vuosia kestäneeseen ahdistukseen joka on useimmiten hallittavissa mutta kuitenkin kummittelee kokoajan jossain taka-alalla. Muilla samoja kokemuksia?
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Saman kokenut.
Kun on sosiaalista ahdistusta ja ottaa bentson niin sen jälkeen on ihmisten ilmoilla niin rauhallinen ja itsevarma olo, että miettii miten epäreilua on kun muilla ihmisillä se on se vakiotilanne.
Et voi mitenkään tietää muiden ihmisten tilanteita. Tuskin väkijoukon ainoa ahdistunut olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman kokenut.
Kun on sosiaalista ahdistusta ja ottaa bentson niin sen jälkeen on ihmisten ilmoilla niin rauhallinen ja itsevarma olo, että miettii miten epäreilua on kun muilla ihmisillä se on se vakiotilanne.
Ei kannattaisi lähteä käytännössä huumeilla "hoitamaan"ongelmiaan. Sen takia lääkäritkään eivät noita rauhoittavia helposti kirjoita, niillä ei ongelma poistu, vaan oireet vähän helpottavat.
Lääkkeet on silti parempi kuin ei mitään ja lääkkeet tietyllä tavalla mahdollistavat paremman elämän.
Jos normaalisti välttelisit sosiaalisia tilanteita kuten vaikka juhlat niin bentsojen avulla pystyt menemään juhliin ja olemaan siellä normaalin ihmisen tavoin.
Jos sosiaalinen ahdistus on kasvanut liian suureksi esim ventovieras ihminen huomauttaa sulle aivan päin näköä, että näytätpä pelokkaalta niin ollaan siinä tilanteessa jossa lääkkeet ovat tarpeen tai muuten sosiaalinen elämä kärsii. Tuollaiset kommentit ovat todella vahingollisia itsetunnolle ja itsevarmuudelle.
Bentsot eivät pitkän päälle ole ratkaisu. Toleranssi nousee ja ahdistus kasvaa. Sen takia bentsoja kirjoitetaan vain vähän ja vähäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään joka olisi vielä lottovoiton jälkeen ahdistunut?
Oma kokemukseni ahdistuksesta on että se perimmäinen syy löytyy lopulta aina taloudellisesta epävarmuudesta, ahdingosta tai ihan suoranaisesta köyhyydestä.
Rehellisesti sanottuna en usko että raha muuttaisi ahdistusta mihinkään. Ne syyt ahdistukseen on paljon syvemmällä kuin jossain materiassa.
Vierailija kirjoitti:
Ja terapia siihen rinnalle, niin saat hoidettua sen ahdistuksen juurisyyn pois. Lääkkeen voi sitten kokeiluluonteisesti jättää pois pikkuhiljaa.
Itsellä terapia pahensi oireita ja 3v terapiassa käynnin jälkeen aloitin venlafaxinin joka vei ahdistuksen pois. Suosittelen AP:lle myös jotain pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua lääkettä. Ahdistus on syvältä!
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään joka olisi vielä lottovoiton jälkeen ahdistunut?
Oma kokemukseni ahdistuksesta on että se perimmäinen syy löytyy lopulta aina taloudellisesta epävarmuudesta, ahdingosta tai ihan suoranaisesta köyhyydestä.
On varmasti totta, niinhän sitä sanotaan että raha rauhoittaa mutta lottovoittoa on varmasti vielä hankalampi saada kuin ahdistuslääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja näitä lääkkeitä saat sitten itkun ja kyynelien kanssa lopulta anella, koska katsotaan että riippuvuus on pahempi asia kuin jatkuva ahdistustila. Kukaan ei kyseenalaista jos joku syö sydänlääkkeitä, diabeteslääkkeitä tai mitä tahansa muuhun sairauteen kuuluvia lääkkeitä, mutta kipulääkkeitä tai rauhoittavia tässä maassa et saa syödä.
Ja hyvä niin. Substanssiosaamisesi ei riitä asian monisyiseen ymmärtämiseen, mutta tärkeintä on, että gaba-reseptoreita ei rääkätä läpi elämän, vaan vain pahimmassa alhossa, jos silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään joka olisi vielä lottovoiton jälkeen ahdistunut?
Oma kokemukseni ahdistuksesta on että se perimmäinen syy löytyy lopulta aina taloudellisesta epävarmuudesta, ahdingosta tai ihan suoranaisesta köyhyydestä.
Moni hyvin rikas ja menestynyt näyttelijä, muusikko tmv ovat olleet syvästi masentuneita. Mainittakoon nyt esim. Avicii, Robin Williams jnejne. Tämä päätelmäsi voi toki kohdallasi pitää paikkansa, mutta yleistettynä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä sitä terapiaa ja muuta apua saa? Vakiolause näyttää olevan, että pitää hoitaa syyt siellä taustalla. No se ei niin yksinkertaista olekaan, ja todella nihkeästi mitään ammattilaisapua saa. Mielialalääkettä tarjotaan herkästi ja hyvä jos niistä saa apua, mutta ei nekään välttämättä kokonaan sitä ahdistusta poista.
Yksityisiä psykoterapeutteja on paljonkin. Googleen vaan.
Vain itsetuhoiseen hätään saa julkiselta puolelta, silloinkin täytyy olla tuoreet ja äärimmäisen kipeät arvet, henkiset tai fyysiset.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja näitä lääkkeitä saat sitten itkun ja kyynelien kanssa lopulta anella, koska katsotaan että riippuvuus on pahempi asia kuin jatkuva ahdistustila. Kukaan ei kyseenalaista jos joku syö sydänlääkkeitä, diabeteslääkkeitä tai mitä tahansa muuhun sairauteen kuuluvia lääkkeitä, mutta kipulääkkeitä tai rauhoittavia tässä maassa et saa syödä.
Ja tämähän johtuu siitä, että suurin osa lääkäreistä palvoo Luciferia ovat katsos vapaamuurareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä sitä terapiaa ja muuta apua saa? Vakiolause näyttää olevan, että pitää hoitaa syyt siellä taustalla. No se ei niin yksinkertaista olekaan, ja todella nihkeästi mitään ammattilaisapua saa. Mielialalääkettä tarjotaan herkästi ja hyvä jos niistä saa apua, mutta ei nekään välttämättä kokonaan sitä ahdistusta poista.
Yksityisiä psykoterapeutteja on paljonkin. Googleen vaan.
Vain itsetuhoiseen hätään saa julkiselta puolelta, silloinkin täytyy olla tuoreet ja äärimmäisen kipeät arvet, henkiset tai fyysiset.
Yksityisille psykoterapeuteille on valtavan pitkät jonot. Yksittäisiä käyntejä saattaa saada nopeammin, mutta Kelan tukemat psykoterapiapaikat ovat likimain kaikki varattuina. Itse odotin terapiaan pääsyä vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Ryhdymme itse ajattelemaan ahdistavia ajatuksia ja se tietysti aiheuttaa ahdistuneisuuden tunnetta. Ajatuksemme ovat oma valintamme. Me hallitsemme ajatuksiamme, eikä toisin päin. Tätä ihmiset eivät oikein näytä ymmärtävän. Voimme valita ajatuksemme, kuten valitsemme mitä tv-kanavaa katsomme. Katsommeko ahdistavia ohjelmia vai jotain muuta.
Hyvä, kun tämän oivalsin itsekin aloin voida 100% paremmin, aina se ajatustenhallinta ei onnistu, mutta useimmiten. Minä valitsen mitä ajattelen tai pikimmin millä lailla ajattelen. Se taas johtaa suoraan siihen miten TUNNEN. Eli ajatustenhallintaa opettelemaan. Mindfulness on se lontootermi. Aivoja voi treenata ihan kuin lihaksiaankin kirjoitti kerran eräs viisas tiede foorumilla, silloin havahtumiseni alkoi. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään joka olisi vielä lottovoiton jälkeen ahdistunut?
Oma kokemukseni ahdistuksesta on että se perimmäinen syy löytyy lopulta aina taloudellisesta epävarmuudesta, ahdingosta tai ihan suoranaisesta köyhyydestä.Rehellisesti sanottuna en usko että raha muuttaisi ahdistusta mihinkään. Ne syyt ahdistukseen on paljon syvemmällä kuin jossain materiassa.
Onko sulla tilillä sen verran fyrkkaa, että voit ottaa esim äkkilähdön Balille eikä tunnu missään?
Kun on, kommentoi uudestaan 🙂
Huonoluonteiset perijät/täret erikseen. Uuniin vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdymme itse ajattelemaan ahdistavia ajatuksia ja se tietysti aiheuttaa ahdistuneisuuden tunnetta. Ajatuksemme ovat oma valintamme. Me hallitsemme ajatuksiamme, eikä toisin päin. Tätä ihmiset eivät oikein näytä ymmärtävän. Voimme valita ajatuksemme, kuten valitsemme mitä tv-kanavaa katsomme. Katsommeko ahdistavia ohjelmia vai jotain muuta.
Hyvä, kun tämän oivalsin itsekin aloin voida 100% paremmin, aina se ajatustenhallinta ei onnistu, mutta useimmiten. Minä valitsen mitä ajattelen tai pikimmin millä lailla ajattelen. Se taas johtaa suoraan siihen miten TUNNEN. Eli ajatustenhallintaa opettelemaan. Mindfulness on se lontootermi. Aivoja voi treenata ihan kuin lihaksiaankin kirjoitti kerran eräs viisas tiede foorumilla, silloin havahtumiseni alkoi. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa kaikille.
Jaa. Kyllä se lämmittää kun keva jälleen kerran hylkää eläkeanomuksen ja työkkäri pakottaa kaikenmaailman iomaistöihin joihin en pysty menemään ja seurauksena on 40% leikattu tt-tuki. Ei riitä rahat ruokaan ja laskut menee suoraan roskiin. Mut hei! Sähän sen oivalsit, ei vaan kannata ajatella negatiivisesti! KAPPAS JA KIITOS!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja terapia siihen rinnalle, niin saat hoidettua sen ahdistuksen juurisyyn pois. Lääkkeen voi sitten kokeiluluonteisesti jättää pois pikkuhiljaa.
Joidenkin elimistö on jo perinnöllisesti ahdistusherkkä, eli ei edes ole olemassa mitään "juurisyytä", jota hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään joka olisi vielä lottovoiton jälkeen ahdistunut?
Oma kokemukseni ahdistuksesta on että se perimmäinen syy löytyy lopulta aina taloudellisesta epävarmuudesta, ahdingosta tai ihan suoranaisesta köyhyydestä.Moni hyvin rikas ja menestynyt näyttelijä, muusikko tmv ovat olleet syvästi masentuneita. Mainittakoon nyt esim. Avicii, Robin Williams jnejne. Tämä päätelmäsi voi toki kohdallasi pitää paikkansa, mutta yleistettynä ei.
He olivat myös, ja ennen kaikkea ensisijaisesti, pitkän linjan sekakäyttäjiä. Nimenomaan rauhoittavia meni monta kourallista päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdymme itse ajattelemaan ahdistavia ajatuksia ja se tietysti aiheuttaa ahdistuneisuuden tunnetta. Ajatuksemme ovat oma valintamme. Me hallitsemme ajatuksiamme, eikä toisin päin. Tätä ihmiset eivät oikein näytä ymmärtävän. Voimme valita ajatuksemme, kuten valitsemme mitä tv-kanavaa katsomme. Katsommeko ahdistavia ohjelmia vai jotain muuta.
Hyvä, kun tämän oivalsin itsekin aloin voida 100% paremmin, aina se ajatustenhallinta ei onnistu, mutta useimmiten. Minä valitsen mitä ajattelen tai pikimmin millä lailla ajattelen. Se taas johtaa suoraan siihen miten TUNNEN. Eli ajatustenhallintaa opettelemaan. Mindfulness on se lontootermi. Aivoja voi treenata ihan kuin lihaksiaankin kirjoitti kerran eräs viisas tiede foorumilla, silloin havahtumiseni alkoi. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa kaikille.
Jaa. Kyllä se lämmittää kun keva jälleen kerran hylkää eläkeanomuksen ja työkkäri pakottaa kaikenmaailman iomaistöihin joihin en pysty menemään ja seurauksena on 40% leikattu tt-tuki. Ei riitä rahat ruokaan ja laskut menee suoraan roskiin. Mut hei! Sähän sen oivalsit, ei vaan kannata ajatella negatiivisesti! KAPPAS JA KIITOS!
Noh, kuules, onko susta parempi tuossa tilanteessa
1) surkutella
2) ajatella positiivisesti
Kuis o?
Mullekkin määrättiin aikoinaan rauhoittavia paniikkihäiriöön, unettomuuteen ja ahdistukseen. Tekihän ne elämän ja tunteiden sivuuttamisen helpoksi. Mutta parannus se ei ole.
Parannus on se, kun opit kohtamaan vaikeita tunteita ja elämän sellaisena kuin se vaan on. Ahdistus ja pelko on lopulta omaa kontrollifriikkeyttäsi, oma luomuksesi (alitajunta) ja kun lopetat luomasta kärsimystä itsellesi ja myös kehoosi; vapaudut siitä lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla loppui ahdistukset siihen kun menin psykoosiin ja paranin siitä psykoosista. Olin yli vuosikymmenen ahdistunut jatkuvasti. Mun päässä vaan naksahti jotakin oikeaan asentoon. Totesin, että jos olen selvinnyt psykoosista ehjänä ja takaisin terveeksi niin mitä helkkaria minä enää ahdistun yhtään mistään kun jo niin pahoja asioita on tapahtunut ja olen niistä selvinnyt. Tämä prosessi toki kesti pari vuotta eikä tapahtunut yhtäkkiä vain. En ole syönyt mitään psyykelääkkeitä moneen vuoteen.
Olen kuullut tällaisesta psykoosin vaikutuksesta ahdistuneisuuteen muiltakin saman kokeneilta. Nämö ihmiset ovatkin oman kokemukseni mukaan asioihin lepposasti suhtautuvia.
Vierailija kirjoitti:
No nyt on ketju joka koskettaa 90 %:a palstan akoista 😁
Tällä palstalla tuntuu olevan kumman paljon noita pillerin napsijoita. Ainoa lääke mitä minä käytän hyvin satunnaisesti on Ibusal.
Alue: Aihe vapaa
Siitä se päihdeongelma alkaa.