Äidilläni on ärsyttävä tapa aina ruokapöydässä

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 08:45"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 08:30"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 08:15"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 14:47"]

Täytyy myöntää, että itse välttelen nykyään sukujuhlia yms. tapahtumia äitini marttyyrikohtausten vuoksi.

Nämä tilaisuudet menevät aina saman kaavan mukaan, eli äitini siivoaa, kokkaa, leipoo, passaa ja palvelee, mutta apua hän ei huoli keneltäkään. Jos esim. katan pöydän, hän laittaa astiat takaisin kaappiin ja kattaa heti perään omalla tavallaan. Jos teen esim. salaatin tai leivon kakun, niin sitä ei voi tarjota muille, koska täytyy pästä sanomaan että kaikki on tehty yksin. Tarjoiluun hän ei huoli apua, ja muiden syödessä hän istuu juuri jollain keittiöjakkaralla, syö muutamia suupaloja, ja huokailee suureen ääneen että ei tässä ehdi syödä kun pitää jo keittää kahvia ja koristella kakkua.

Jossin vaiheessa iltaa alkaa nurkasta kuulua nyyhkytys, ja äitini avautuu itkuisella äänellä siitä, kuinka väsynyt hän on kun kukaan ei auta, ja aina saa yksin raataa. Ilta päättyy aina siihen, että hän menee teatraalisesti makaamaan pimeään makuuhuoneeseen kylmä pyyhe silmillään, ja pyytää että hänet jätetään yksin. Tämän jälkeen vieraat lähtevät vaivautuneena pois.

Tämä on todella rasittavaa, sillä kyse ei todellakaan ole siitä etteikö apua saisi. Kyllä sitä saisi, mutta apuahan ei missään nimessä voi ottaa vastaan!

[/quote]

Buahaha, ja yhdeksän nuorta naista uskoi tämän huuhaa-kyhäelmän! Ei ole ihme, että av-palstalla menevät läpi tyhmimmätkin trollit. Mahtaa teillä olla vimmattu viha öitejänne kohtaan, kun uskotte heidän sukupolvestaan mitä tahansa? Varokaa vaan, miten mahtavat omat lapsenne aikanaan teistä ajatella.

[/quote]

Heh joo,eniten ihmettelisin tuossa noita sukulaisia, kun kerta toisensa jälkeen silti tulevat kylään, vaikka ilta päättyy siihen, että "äiti menee teatraalisesti makaamaan pimeään makuuhuoneeseen kylmä pyyhe otsallaan, ja pyytää että hänet jätetään yksin."

;D

[/quote]

Joo, mua tosin huvitti vielä enemmän tuo, että äiti kerää astiat pöydästä ja tekee koko homman uusiksi. Kannattaisi pitää yksityiskohdat uskottavina.
[/quote]

Tämä on täysin uskottava kertomus. Olen omin silmin todistanut, miten anoppi kerää pöydästä appiukon kattamat lusikat pois, ja laittaa tilalle toiset. Alun perin katetuilla kun ei kuulemma olisi voinut keittoa syödä, kun ovat puurolusikoita.
Ja tosiaan, kaikki sukujuhlat päättyvät tähän maataan pimeässä huoneessa pyyhe silmillä -kohtaukseen. Anoppi on syntynyt 40-luvulla.

Mun anoppi pajauttaa lisää ruokaa lautaselle vaikka just olen sanonut ei kiitos, olen ihan täynnä. Tulee seläntakaa ja lämps! Ja kasa perunamuusia ilmestyi.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:24"]

Minä syyllistyn samaan kuin äitisi, meidän murkku hoitaa viikonloppuisin kokkaamisen. Poika on jo vuosia ollut parempi keittiössä kuin minä, mutta joka kerta minä hämmästyn kun saan täydellisen pihvin tai maukkaan kuhafileet eteeni. JA sanoa möläytän jotain todella noloa. 

Tuo kommentti on meidän äitien tapa kehua. Samalla siinä on haikeutta siitä että omasta pikkuisesta on tullut äitiään parempi ♥

Äidit on noloja, odota kun oma lapsesi kasvaa :)

[/quote]

No ei ole kehumista vaan dissaamista, ikinä en sanois lapselleni että täähän on hyvää, sun tekemäksi

Saatan sanoa että oletpa tehnyt hyvää ruokaa, paljon parempaa kuin minä ikinä osaisin.

Mun äiti taas kysyy kakuistani että mistä ostit? Ei kai, tein ihan itse. Sitten alkaa kahistelu, valehteletko, teit et ostanut. 

Ileitä äitejä jos dissaatte lasten tekemiset

Minun äiti (se.1956) on just tollanen "hellan nurkalla" syöjä! Passaa muita ja hössöttää, kunnes jossain vaiheessa asettuu johonki nurkkaan mussuttaan ruokansa. Sitten kun joku sanoo vahingossakaan jotain "missäs se kastike oli" niin äiti pomppaa kärppänä hössään siihen, että "voi voi, unohdinko minä nyt laittaa sen pöytää!" Ja monta kertaa olen sanonut, että laita nyt se perse penkkiin, ei tarvi hössöttää koko ajan mutta ei.. Ei mee jakeluun. Noh, siinäpä hössää sitte. Ja tiedoksi kaikille, äidistäni silti pidän kovasti :D Tämä tapa vaan ärsyttää.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:23"]

Mun anoppi pajauttaa lisää ruokaa lautaselle vaikka just olen sanonut ei kiitos, olen ihan täynnä. Tulee seläntakaa ja lämps! Ja kasa perunamuusia ilmestyi.

[/quote]

Ihan sulle vittuillakseen? Vai oiskohan se sitä, että vieraanvaraisuuteen kuuluu monessa suvussa ruuan tuputtaminen. Jos et jaksa lisää, jätä syömättä, sen kummemmin kommentoimatta. Kyllä se pienen ajan kuluessa oppii.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:20"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 08:45"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 08:30"] [quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 08:15"] [quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 14:47"] Täytyy myöntää, että itse välttelen nykyään sukujuhlia yms. tapahtumia äitini marttyyrikohtausten vuoksi. Nämä tilaisuudet menevät aina saman kaavan mukaan, eli äitini siivoaa, kokkaa, leipoo, passaa ja palvelee, mutta apua hän ei huoli keneltäkään. Jos esim. katan pöydän, hän laittaa astiat takaisin kaappiin ja kattaa heti perään omalla tavallaan. Jos teen esim. salaatin tai leivon kakun, niin sitä ei voi tarjota muille, koska täytyy pästä sanomaan että kaikki on tehty yksin. Tarjoiluun hän ei huoli apua, ja muiden syödessä hän istuu juuri jollain keittiöjakkaralla, syö muutamia suupaloja, ja huokailee suureen ääneen että ei tässä ehdi syödä kun pitää jo keittää kahvia ja koristella kakkua. Jossin vaiheessa iltaa alkaa nurkasta kuulua nyyhkytys, ja äitini avautuu itkuisella äänellä siitä, kuinka väsynyt hän on kun kukaan ei auta, ja aina saa yksin raataa. Ilta päättyy aina siihen, että hän menee teatraalisesti makaamaan pimeään makuuhuoneeseen kylmä pyyhe silmillään, ja pyytää että hänet jätetään yksin. Tämän jälkeen vieraat lähtevät vaivautuneena pois. Tämä on todella rasittavaa, sillä kyse ei todellakaan ole siitä etteikö apua saisi. Kyllä sitä saisi, mutta apuahan ei missään nimessä voi ottaa vastaan! [/quote] Buahaha, ja yhdeksän nuorta naista uskoi tämän huuhaa-kyhäelmän! Ei ole ihme, että av-palstalla menevät läpi tyhmimmätkin trollit. Mahtaa teillä olla vimmattu viha öitejänne kohtaan, kun uskotte heidän sukupolvestaan mitä tahansa? Varokaa vaan, miten mahtavat omat lapsenne aikanaan teistä ajatella. [/quote] Heh joo,eniten ihmettelisin tuossa noita sukulaisia, kun kerta toisensa jälkeen silti tulevat kylään, vaikka ilta päättyy siihen, että "äiti menee teatraalisesti makaamaan pimeään makuuhuoneeseen kylmä pyyhe otsallaan, ja pyytää että hänet jätetään yksin." ;D [/quote] Joo, mua tosin huvitti vielä enemmän tuo, että äiti kerää astiat pöydästä ja tekee koko homman uusiksi. Kannattaisi pitää yksityiskohdat uskottavina. [/quote] Tämä on täysin uskottava kertomus. Olen omin silmin todistanut, miten anoppi kerää pöydästä appiukon kattamat lusikat pois, ja laittaa tilalle toiset. Alun perin katetuilla kun ei kuulemma olisi voinut keittoa syödä, kun ovat puurolusikoita. Ja tosiaan, kaikki sukujuhlat päättyvät tähän maataan pimeässä huoneessa pyyhe silmillä -kohtaukseen. Anoppi on syntynyt 40-luvulla.

[/quote]

No ei ole uskottava. TAi koko muu suku on masokisteja, kun "aina" kutsut menee tuota rataa ja silti tullaan kylään. Puurolusikkaepisodi on pikkuisen eri juttu kuin että koko kattaus korjataan pois.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:26"]

Minun äiti (se.1956) on just tollanen "hellan nurkalla" syöjä! Passaa muita ja hössöttää, kunnes jossain vaiheessa asettuu johonki nurkkaan mussuttaan ruokansa. Sitten kun joku sanoo vahingossakaan jotain "missäs se kastike oli" niin äiti pomppaa kärppänä hössään siihen, että "voi voi, unohdinko minä nyt laittaa sen pöytää!" Ja monta kertaa olen sanonut, että laita nyt se perse penkkiin, ei tarvi hössöttää koko ajan mutta ei.. Ei mee jakeluun. Noh, siinäpä hössää sitte. Ja tiedoksi kaikille, äidistäni silti pidän kovasti :D Tämä tapa vaan ärsyttää.

[/quote]

Miksi se ärsyttää, hänhän on tohkeissaan, kun on saanut rakkaita vieraita?!

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:26"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:24"]

Minä syyllistyn samaan kuin äitisi, meidän murkku hoitaa viikonloppuisin kokkaamisen. Poika on jo vuosia ollut parempi keittiössä kuin minä, mutta joka kerta minä hämmästyn kun saan täydellisen pihvin tai maukkaan kuhafileet eteeni. JA sanoa möläytän jotain todella noloa. 

Tuo kommentti on meidän äitien tapa kehua. Samalla siinä on haikeutta siitä että omasta pikkuisesta on tullut äitiään parempi ♥

Äidit on noloja, odota kun oma lapsesi kasvaa :)

[/quote]

No ei ole kehumista vaan dissaamista, ikinä en sanois lapselleni että täähän on hyvää, sun tekemäksi

Saatan sanoa että oletpa tehnyt hyvää ruokaa, paljon parempaa kuin minä ikinä osaisin.

Mun äiti taas kysyy kakuistani että mistä ostit? Ei kai, tein ihan itse. Sitten alkaa kahistelu, valehteletko, teit et ostanut. 

Ileitä äitejä jos dissaatte lasten tekemiset

[/quote]

Joo, ihan selvää kehuksi naamioitua vähättelyä ja vittuilua. Aika monilla vanhemmilla naisilla vaan on tuollainen perustarve, että kaikesta pitää keksi jotain negatiivista, jopa siitä että ruoka on hyvää.

Hölmöä se on se passaaminen ja hösöttäminen. Ei ärsyttävää, pikemminkin huvittavaa. 

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:27"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:23"]

Mun anoppi pajauttaa lisää ruokaa lautaselle vaikka just olen sanonut ei kiitos, olen ihan täynnä. Tulee seläntakaa ja lämps! Ja kasa perunamuusia ilmestyi.

[/quote]

Ihan sulle vittuillakseen? Vai oiskohan se sitä, että vieraanvaraisuuteen kuuluu monessa suvussa ruuan tuputtaminen. Jos et jaksa lisää, jätä syömättä, sen kummemmin kommentoimatta. Kyllä se pienen ajan kuluessa oppii.

[/quote]

Eihän se tuohon jää. Sitten kun sitä ruokaa on aikansa pakkotuputettu niin paljon että ei kukaan voi enää syödä, niin sitten aletaan voivotella että taisi olla tosi pahaa kun kaikilla jäi syömättä, eikä varmaan koskaan enää kannata tehdä ruokaa vaan antaa niiden tehdä jotka osaa jne.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:33"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:26"]

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:24"]

Minä syyllistyn samaan kuin äitisi, meidän murkku hoitaa viikonloppuisin kokkaamisen. Poika on jo vuosia ollut parempi keittiössä kuin minä, mutta joka kerta minä hämmästyn kun saan täydellisen pihvin tai maukkaan kuhafileet eteeni. JA sanoa möläytän jotain todella noloa. 

Tuo kommentti on meidän äitien tapa kehua. Samalla siinä on haikeutta siitä että omasta pikkuisesta on tullut äitiään parempi ♥

Äidit on noloja, odota kun oma lapsesi kasvaa :)

[/quote]

No ei ole kehumista vaan dissaamista, ikinä en sanois lapselleni että täähän on hyvää, sun tekemäksi

Saatan sanoa että oletpa tehnyt hyvää ruokaa, paljon parempaa kuin minä ikinä osaisin.

Mun äiti taas kysyy kakuistani että mistä ostit? Ei kai, tein ihan itse. Sitten alkaa kahistelu, valehteletko, teit et ostanut. 

Ileitä äitejä jos dissaatte lasten tekemiset

[/quote]

Joo, ihan selvää kehuksi naamioitua vähättelyä ja vittuilua. Aika monilla vanhemmilla naisilla vaan on tuollainen perustarve, että kaikesta pitää keksi jotain negatiivista, jopa siitä että ruoka on hyvää.

[/quote]

Tai sitten sillä äidillä on parempi huumorintaju kuin tyttärellään, joka ei pitkällä kokemuksellakaan osaa ottaa vakiokommenttia muuta kuin vittuiluna... Meillä äiti ja me kolme tytärtä kysymme aina toisiltamme että olipa hyvä kakku, mistä ostit ja nauretaan rehevästi päälle.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:35"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:27"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:23"]

Mun anoppi pajauttaa lisää ruokaa lautaselle vaikka just olen sanonut ei kiitos, olen ihan täynnä. Tulee seläntakaa ja lämps! Ja kasa perunamuusia ilmestyi.

[/quote]

Ihan sulle vittuillakseen? Vai oiskohan se sitä, että vieraanvaraisuuteen kuuluu monessa suvussa ruuan tuputtaminen. Jos et jaksa lisää, jätä syömättä, sen kummemmin kommentoimatta. Kyllä se pienen ajan kuluessa oppii.

[/quote]

Eihän se tuohon jää. Sitten kun sitä ruokaa on aikansa pakkotuputettu niin paljon että ei kukaan voi enää syödä, niin sitten aletaan voivotella että taisi olla tosi pahaa kun kaikilla jäi syömättä, eikä varmaan koskaan enää kannata tehdä ruokaa vaan antaa niiden tehdä jotka osaa jne.

[/quote]

Niin, ettekö te ole sitten kiittäneet ja kehuneet ruokaa? On se sulla kovaa tuo elämä, ja kaikki ihan vaan sun kiusaksesi, niinkö? Jos sillä anopilla on tuollainen tapa, kannattaako siitä ärsyyntyä, kun se tekee sitä kaikille?

Tämä ketju käy hyvin perustelusta, miksi en kutsu poikieni perheitä kylään ruokavieraaksi kuin hyvin harvoin. Mikään ei kumminkaan ole miniöiden makuun. Joko passaan liikaa, tai liian vähän tai kommentoin väärin tai minulla on väärä ilme tai nolot jutut.

Ei jumalauta, ei uskoisi teitä aikuisiksi naisiksi.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:42"]

Ei jumalauta, ei uskoisi teitä aikuisiksi naisiksi.

[/quote]

naulan kantaan!

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:43"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:42"]

Ei jumalauta, ei uskoisi teitä aikuisiksi naisiksi.

[/quote]

naulan kantaan!

[/quote]

KOMPPI! Tuli mullekin olo ketjua lukiessa, että pienet on murheet naisilla, jotka menee valmiiseen pöytään syömään ja kehtaa sitten vielä tulla tänne valittamaan, kuinka ärsyttää kun äiti passaa. Voi kyynel, on se kovaa näiden elämä!

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:29"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 09:20"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 08:45"][quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 08:30"] [quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 08:15"] [quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 14:47"] Täytyy myöntää, että itse välttelen nykyään sukujuhlia yms. tapahtumia äitini marttyyrikohtausten vuoksi. Nämä tilaisuudet menevät aina saman kaavan mukaan, eli äitini siivoaa, kokkaa, leipoo, passaa ja palvelee, mutta apua hän ei huoli keneltäkään. Jos esim. katan pöydän, hän laittaa astiat takaisin kaappiin ja kattaa heti perään omalla tavallaan. Jos teen esim. salaatin tai leivon kakun, niin sitä ei voi tarjota muille, koska täytyy pästä sanomaan että kaikki on tehty yksin. Tarjoiluun hän ei huoli apua, ja muiden syödessä hän istuu juuri jollain keittiöjakkaralla, syö muutamia suupaloja, ja huokailee suureen ääneen että ei tässä ehdi syödä kun pitää jo keittää kahvia ja koristella kakkua. Jossin vaiheessa iltaa alkaa nurkasta kuulua nyyhkytys, ja äitini avautuu itkuisella äänellä siitä, kuinka väsynyt hän on kun kukaan ei auta, ja aina saa yksin raataa. Ilta päättyy aina siihen, että hän menee teatraalisesti makaamaan pimeään makuuhuoneeseen kylmä pyyhe silmillään, ja pyytää että hänet jätetään yksin. Tämän jälkeen vieraat lähtevät vaivautuneena pois. Tämä on todella rasittavaa, sillä kyse ei todellakaan ole siitä etteikö apua saisi. Kyllä sitä saisi, mutta apuahan ei missään nimessä voi ottaa vastaan! [/quote] Buahaha, ja yhdeksän nuorta naista uskoi tämän huuhaa-kyhäelmän! Ei ole ihme, että av-palstalla menevät läpi tyhmimmätkin trollit. Mahtaa teillä olla vimmattu viha öitejänne kohtaan, kun uskotte heidän sukupolvestaan mitä tahansa? Varokaa vaan, miten mahtavat omat lapsenne aikanaan teistä ajatella. [/quote] Heh joo,eniten ihmettelisin tuossa noita sukulaisia, kun kerta toisensa jälkeen silti tulevat kylään, vaikka ilta päättyy siihen, että "äiti menee teatraalisesti makaamaan pimeään makuuhuoneeseen kylmä pyyhe otsallaan, ja pyytää että hänet jätetään yksin." ;D [/quote] Joo, mua tosin huvitti vielä enemmän tuo, että äiti kerää astiat pöydästä ja tekee koko homman uusiksi. Kannattaisi pitää yksityiskohdat uskottavina. [/quote] Tämä on täysin uskottava kertomus. Olen omin silmin todistanut, miten anoppi kerää pöydästä appiukon kattamat lusikat pois, ja laittaa tilalle toiset. Alun perin katetuilla kun ei kuulemma olisi voinut keittoa syödä, kun ovat puurolusikoita. Ja tosiaan, kaikki sukujuhlat päättyvät tähän maataan pimeässä huoneessa pyyhe silmillä -kohtaukseen. Anoppi on syntynyt 40-luvulla.

[/quote]

No ei ole uskottava. TAi koko muu suku on masokisteja, kun "aina" kutsut menee tuota rataa ja silti tullaan kylään. Puurolusikkaepisodi on pikkuisen eri juttu kuin että koko kattaus korjataan pois.

 
[/quote]
Kylään mennään kun halutaan tavata niitä muitakun vieraita eikä sina kehtaa kieltäytyä.

Tunnistan kyllä hyvin tuon hyysäämisen. Äitini on vielä nimenomaan opettanut minua pienestä lapsesta asti siihen, että täytyy aina auttaa emäntää esimerkiksi sukulaisten luonakin kyläillessä. Tuohon vielä päälle yhdessä asuminen hyvin alistavan miehen kanssa, joka nimenomaan vaati, että häntä palvellaan ja esimerkiksi että jos hänellä on jano, on minun tehtäväni nousta hakemaan hänelle juotavaa. Vaikuttanut selvästi omaan käytökseeni, ja minusta onkin muodostunut kunnon hössöttäjä, joka ottaa ruokaa ja aloittaa syömään itse viimeisenä. En sentään syö hellan kulmalla kahvilautaselta, mutta tunnistan kyllä itsessäni muuten täällä kuvattuja piirteitä.

Nykyään muuten äitini osaa luonani kyläillessä jo istua, kun hänet komentaa istumaan pöytään. Pidän hieman kiusallisena sitä piirrettä, että ihan tekemistäni voileivistä lähtien kaikkea ylistetään maasta taivaaseen ja kehutaan, miten olenkin osannut niin hyvää tehdä. Mukava tosin vaan, että maistuu, enkä tuosta osaa loukkaantua. Vielä kun rauhoittuisi tiskien suhteen ja uskoisi, että astianpesukone kyllä pesee ne ihan hyvin, hänen ei tarvitse käsin alkaa niitä kotonani pesemään.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:30"]

Mun äiti ottaa aina viimeisenä ruokaa. Käskee kaikki syömään, tarjoilee väkisin kaikille ja vaikka pyydämme kanssamme istumaan ja ruokailemaan, se haluaa "tarjoilla". Sitten viimeisenä istuu alas jonnekin keittiönjakkaralle mussuttamaan "kiireisenä" oman lautsellisen. Raivostuttavaa!

[/quote]

Eijjumalauta! Ihan mun äiti:D

Kyllä miesten kelpaa!

Oli kyse lasten tai lastenlasten hoitamisesta tai vanhempien ja lasten suhteista, niin aina se on nainen(äiti, tytär, anoppi), joka saa syytökset niskaansa. Miehet(isä, poika, appi) tuntuvat olevan näkymättömiä, heitä ei moitita, heidän ei tarvitse hoitaa lapsenlapsia, eikä heidän pöytätapoja arvostella. Voi, pojat, miten helpolla pääsette!

[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 10:42"]

Kyllä miesten kelpaa!

Oli kyse lasten tai lastenlasten hoitamisesta tai vanhempien ja lasten suhteista, niin aina se on nainen(äiti, tytär, anoppi), joka saa syytökset niskaansa. Miehet(isä, poika, appi) tuntuvat olevan näkymättömiä, heitä ei moitita, heidän ei tarvitse hoitaa lapsenlapsia, eikä heidän pöytätapoja arvostella. Voi, pojat, miten helpolla pääsette!

[/quote]

Sinäpä sen sanoit, juuri noin se menee.