Myönnän tämän suoraan: minulla oli äärimmäisen vaikea tilanne ja rukoilin tosissani - sain apua
Olen aina ollut aika välinpitämätön, mutta tilanne oli niin paha että rukoilin apua. Ja sitten asiat alkoivat järjestyä ihan kummallisella tavalla. Päätin, että en enää koskaan pilkkaa tai vitsaile uskonasioilla ja aion pitää sen. Kirkossa en ala käymään enkä asiasta puhumaan, mutta jotakin ihmeellistä tuossa tapahtui ja olen varma että se ei ollut sattumaa.
Kommentit (49)
Opettaja kertoi tarinan jostakin Vietnamin sodassa olleesta sotilaasta. Helikopteri tippui johonkin jokeen tai vastaavaan ja raskaat kantamukset veivät miehen pohjaan eikä hän saanut varusteita auki että olisi päässyt pinnalle. Happi alkoi loppua, jolloin mies tiesi kuolevansa ja alistui väistämättömään. Hän oli rukoillut mielessään: "kiitos tästä, kohta olen luonasi". Ja samantien remmit aukesivat kuin itsestään ja mies nousi pinnalle viime hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän se valikoituu, ketkä saa apua?
joo tää on mielenkiintoinen kysymys
Yksi kriteeri on että rukoilee Jumalan tahdon mukaisia asioita.
Minä olen lapsuudestani saakka joutunut kokemaan pahoja asioita ja olen ollut hyvin ongelmaisesta perheestä. Olen rukoillut hiljaa, ilman että kukaan on tiennyt. Vaikka olen kohdannut pahoja asioita, on rukoukset auttaneet minua monesti. En ole koskaan puhunut uskostani, mutta tiedän että on olemassa se joku, joka kuulee. Miksi minua on koeteltu, sitä en tiedä, mutta olen saanut apua - sen vaan tietää, koska sattumalla sitä ei voi selittää.
Tutkimattomat ovat nämä asiat.
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä saa sitä mitä haluaa, mutta usein sitä mitä tarvitsee.
Tämähän se. Ja se apu voi tulla mutkan kautta. Ensin luulet saaneeni apua, mutta se apu osoittautuukin joksikin ihan muuksi. Sitten mutkan kautta asiat kuitenkin ratkeavat. En tiedä onko se apu Jumalalta vai tekeekö ihmisen mieli kuitenkin myös osansa. Koputtavalle avataan jne. Jos tunnustaa ongelmansa ja rukoilee apua, siinä tekee myös itselleen selväksi ongelman ja sen, että haluaa muutosta. Oma mielikin voi sitten lähteä ratkomaan ongelmaa vaikkakin ehkä alitajuisesti. En tiedä. Itsekin koen joskus saaneeni ihmeellisiä väliintuloja vaikeuksissa.
Avuksesi huuda minua hädän päivänä ,niin minä tahdon auttaa sinua.
Sinun pitää kunnioittaa minua .Psalmi 50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän se valikoituu, ketkä saa apua?
Niinpä. "Ei ole tarpeeksi vilpitön mieli" ei lohduta yhtään. Olen siis epätoivoinen ja vielä vilpillinen epätoivossani.
Mä ajattelen niin, että joihinkin tilanteisiin rukoilu voi laukaista omia tunneblokkeja ja ihminen muuttaa suhtautumistaan asioihin, jolloin elämä alkaa rullaamaan.
Mulla on kai niin paha tunneblokki päällä, että ei auta meditointi, ei auta rukoilu, ei auta mikään. Tätä on jatkunut kolme vuotta.
Tai ehkä kärsimyksen jatkuminen on osa sen ratkaisua. Mistä sen tietää, mikä se tuleva ratkaisu tulee olemaan? Siihen voi olennaisesti liittyä kokemus yksin jäämisestä ja epätoivosta. Itsellänikin on joskus sellainen olo, että ei edes viitsisi rukoilla, kun tietää, ettei se mitään auta. Eikä autakaan, mutta ehkä juuri siksi, että siihen ei enää usko.
Jeesus opettaa rukoilusta näin:
Jumala on henki, joten meidän täytyy rukoilla hengessä.
Mitä ikinä rukoilette, uskokaa se jo saaneenne, niin se on teille tuleva.
Eli nämä tarkoittavat, että rukous tulisi tehdä uskoen, rakkauden ja kiitollisuuden hengessä. Kiittäen ikään kuin olisi jo saanut pyytämänsä.
Usko, Jumala ei ole ongelmien poistoautomaatti.
Usko ja rukous antaa voimaa kestää olemassaolevaa tilannetta, lohduttaa ja antaa toivoa tulevaisuudesta.
Olen uskossa, mutta en usko ihmeparantumisiin tai siihen että rukouksen avulla voi parantua sairauksista tai kivuista (psyykellä on kyllä tutkitustikin positiivinen vaikutus paranemiseen ja kivuntunteeseen).
Suurimman hädän hetkellä, ollessani esim. magneettikuvauksessa josta etsittiin agressiivisen syövän etäpesäkkeitä, ehtii lukea aika monta kertaa Isä meidän rukouksen ja se on kuin mantra jota toistamalla pysyy järjissään tilanteessa joka ei tuntunut oikeudenmukaiselta.
Miksi tämä tapahtuu minulle uskovaiselle ihmiselle, kunnes aloin ymmärtämään, että juuri uskon avulla minä tämän tulen kestämään paremmin kuin ne joilla uskoa ei ole.
Pitkän taipaleen, leikkausten, sädehoitojen, lääkitysten aikana lakkasin pelkäämästä kuolemaa ja oli vaihe jossa jopa toivoin sitä, päästäkseni katsomaan mikä minua kuoleman rajan takana odottaa.
Selvisin ja tulen selviämään loppuun saakka ilman pelkoa, sillä minä uskon :-)
Rukoilin,kun ainoan kerran olin unohtanut silloin lipun ja rahat loppu.. Matkaa kotiin 10km .Eräs rouva tuli ja sanoi että aamulla Jumala sanoi hänelle että ota ylimääräinen 10mk mukaan.
Sillä rahalla pääsin kotiin bussilla.
Rukoilin ensimmäisen ja viimeisen kerran 9-vuotiaana. Englannin oppiminen tuotti vaikeuksia siinä määrin, että olin todella ahdistunut kun seuraavana päivänä olisi englantia koulussa. Sanakokeita uusin lukuisia kertoja, koska muistin aina vain 1 - 2 sanaa. Kun pääsen saniksen läpi, se oli se vaadittu 5/10 oikein. Näin painajaisia englannin opettajasta, vaikka hän ei siis ollut kamala opettaja, mutta yhdistin hänet ahdistukseeni. Rukoilin siis Jumalaa auttamaan minua oppimaan englantia.
No, kun pääsin peruskoulusta, opin englantia ennätysnopeasti ihan itsestään. En siis opiskellut, vaan yhtäkkiä vaan sanat ja kielioppi jäi päähän. En edelleenkään ole mikään paras englannissa, mutta kykenen kirjoittamaan, ymmärtämään ja puhumaan sitä ihan ymmärrettävästi tarvittaessa. Että vähän myöhässä kyllä se apu tuli.. :D hyvä tietysti että tuli, mutta olisi se pieni lapsi silloin 90-luvun lopulla todella tarvinnut sitä jo silloin.
Uskon heti, kun saan apua elämäni pahimpaan ongelmaan. Ei ole vielä kuulunut, monesti olen rukoillut. Epätoivoinen olen.
Olen uskovainen, mutta terveellä järjellä ymmärrän ettei rukouksiin voida vastata ihmisten haluamalla tavalla.
Minä rukoilisin aurinkoista säätä ja maanviljelijä sadetta.
Minä lottovoittoa tuhansien muiden kanssa ja vain yksi potti viikossa jaettavana.
Olemme täällä satunnaisten voimien heiteltävän, Jumalan ja saatanan välimaastossa etsimässä tietä oikeisiin päätöksiin ja vasta tulevaisuudessa saatamme ehkä ymmärtää mikä oli oikein ja mikä väärin.
Emme me yksin päätä asioista ja moni hyvää tarkoittava tekommekin voi muotoutua pahauutta lisääväksi tai paha hyvyydeksi.
Hotler ja euroopan häpeä=israel.
Anna pummille rahaa, hän menee viinakauppaan ja kännipäissään hakkaa naisensa.
Kuka teki hyvän teon, se rahan antajako?
Vierailija kirjoitti:
Uskon heti, kun saan apua elämäni pahimpaan ongelmaan. Ei ole vielä kuulunut, monesti olen rukoillut. Epätoivoinen olen.
Haluatko yhtään avata mikä se juttu on? Voin rukoilla kanssasi. Voin rukoilla kyllä noillakin sanoilla (apua elämäsi pahimpaan ongelmaan)
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen, mutta terveellä järjellä ymmärrän ettei rukouksiin voida vastata ihmisten haluamalla tavalla.
Minä rukoilisin aurinkoista säätä ja maanviljelijä sadetta.
Minä lottovoittoa tuhansien muiden kanssa ja vain yksi potti viikossa jaettavana.
Olemme täällä satunnaisten voimien heiteltävän, Jumalan ja saatanan välimaastossa etsimässä tietä oikeisiin päätöksiin ja vasta tulevaisuudessa saatamme ehkä ymmärtää mikä oli oikein ja mikä väärin.
Emme me yksin päätä asioista ja moni hyvää tarkoittava tekommekin voi muotoutua pahauutta lisääväksi tai paha hyvyydeksi.
Hotler ja euroopan häpeä=israel.
Anna pummille rahaa, hän menee viinakauppaan ja kännipäissään hakkaa naisensa.
Kuka teki hyvän teon, se rahan antajako?
Pitää olla viisas ,älä anna pummille rahaa.Voi auttaa jotenkin muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen, mutta terveellä järjellä ymmärrän ettei rukouksiin voida vastata ihmisten haluamalla tavalla.
Minä rukoilisin aurinkoista säätä ja maanviljelijä sadetta.
Minä lottovoittoa tuhansien muiden kanssa ja vain yksi potti viikossa jaettavana.
Olemme täällä satunnaisten voimien heiteltävän, Jumalan ja saatanan välimaastossa etsimässä tietä oikeisiin päätöksiin ja vasta tulevaisuudessa saatamme ehkä ymmärtää mikä oli oikein ja mikä väärin.
Emme me yksin päätä asioista ja moni hyvää tarkoittava tekommekin voi muotoutua pahauutta lisääväksi tai paha hyvyydeksi.
Hotler ja euroopan häpeä=israel.
Anna pummille rahaa, hän menee viinakauppaan ja kännipäissään hakkaa naisensa.
Kuka teki hyvän teon, se rahan antajako?
Pitää olla viisas ,älä anna pummille rahaa.Voi auttaa jotenkin muuten.
Ajattelin samaa. Raamatussa on jonkin verran viisauskirjallisuutta ja puhutaan Viisauden etsimisestä ja siitä miten arvokas se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen, mutta terveellä järjellä ymmärrän ettei rukouksiin voida vastata ihmisten haluamalla tavalla.
Minä rukoilisin aurinkoista säätä ja maanviljelijä sadetta.
Minä lottovoittoa tuhansien muiden kanssa ja vain yksi potti viikossa jaettavana.
Olemme täällä satunnaisten voimien heiteltävän, Jumalan ja saatanan välimaastossa etsimässä tietä oikeisiin päätöksiin ja vasta tulevaisuudessa saatamme ehkä ymmärtää mikä oli oikein ja mikä väärin.
Emme me yksin päätä asioista ja moni hyvää tarkoittava tekommekin voi muotoutua pahauutta lisääväksi tai paha hyvyydeksi.
Hotler ja euroopan häpeä=israel.
Anna pummille rahaa, hän menee viinakauppaan ja kännipäissään hakkaa naisensa.
Kuka teki hyvän teon, se rahan antajako?
Pitää olla viisas ,älä anna pummille rahaa.Voi auttaa jotenkin muuten.
Pointti oli se, että etukäteen et voi tietää mikä teoistasi (tai minun) kääntyy hyväksi ja mikä pahuutta lisääväksi.
Otetaan vaikkapa rukoilu, päivän aihe.
Rukoile jonkun ystäväsi tai tuntemattoman puolesta (hyvä teko) ja kun hän paranee taudistaan, hänestä tulee maailman kettumaisin ihminen joka tekee lähipiirinsä elämän hlvetiksi ja ajaa lapsensa alkoholismiin ja narkeiksi.
Toisaalta voidaan spekuloida että jos hän olisi menehtynyt tautiinsa, hänen lapsistaan olisi tullut rakastavassa yksinhuoltajakodissa ihmisten henkiä pelastavia, lekureita, palomiehiä, poliiseja.
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän se valikoituu, ketkä saa apua?
Tätä mietin usein, kun asuin yhdessä maailman köyhimmistä maista, jossa väestö oli todella uskonnollista. Siinä kun keittelee koko elämänsä maissipuuroa, asustelee maalattiamökkerössä ja lapset kuolee malariaan, niin voisi helposti tulla tunne, että Jumala vihaa koko heidän kansaansa. Samaan aikaan Suomessa Jumala lähettää jollekin bussirahaa ettei tarvi kävellä 10 kilsaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uskovainen, mutta terveellä järjellä ymmärrän ettei rukouksiin voida vastata ihmisten haluamalla tavalla.
Minä rukoilisin aurinkoista säätä ja maanviljelijä sadetta.
Minä lottovoittoa tuhansien muiden kanssa ja vain yksi potti viikossa jaettavana.
Olemme täällä satunnaisten voimien heiteltävän, Jumalan ja saatanan välimaastossa etsimässä tietä oikeisiin päätöksiin ja vasta tulevaisuudessa saatamme ehkä ymmärtää mikä oli oikein ja mikä väärin.
Emme me yksin päätä asioista ja moni hyvää tarkoittava tekommekin voi muotoutua pahauutta lisääväksi tai paha hyvyydeksi.
Hotler ja euroopan häpeä=israel.
Anna pummille rahaa, hän menee viinakauppaan ja kännipäissään hakkaa naisensa.
Kuka teki hyvän teon, se rahan antajako?
Pitää olla viisas ,älä anna pummille rahaa.Voi auttaa jotenkin muuten.
Pointti oli se, että etukäteen et voi tietää mikä teoistasi (tai minun) kääntyy hyväksi ja mikä pahuutta lisääväksi.
Otetaan vaikkapa rukoilu, päivän aihe.
Rukoile jonkun ystäväsi tai tuntemattoman puolesta (hyvä teko) ja kun hän paranee taudistaan, hänestä tulee maailman kettumaisin ihminen joka tekee lähipiirinsä elämän hlvetiksi ja ajaa lapsensa alkoholismiin ja narkeiksi.
Toisaalta voidaan spekuloida että jos hän olisi menehtynyt tautiinsa, hänen lapsistaan olisi tullut rakastavassa yksinhuoltajakodissa ihmisten henkiä pelastavia, lekureita, palomiehiä, poliiseja.
Kyllä kannattaa tehdä hyvää tarvitsevalle ,eikä jossitella. Silloin jää tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän se valikoituu, ketkä saa apua?
Tätä mietin usein, kun asuin yhdessä maailman köyhimmistä maista, jossa väestö oli todella uskonnollista. Siinä kun keittelee koko elämänsä maissipuuroa, asustelee maalattiamökkerössä ja lapset kuolee malariaan, niin voisi helposti tulla tunne, että Jumala vihaa koko heidän kansaansa. Samaan aikaan Suomessa Jumala lähettää jollekin bussirahaa ettei tarvi kävellä 10 kilsaa.
Ihmisten pitää etsiä avustustapoja. Köyhistä pitää pitää huolta.
Nimenomaan näin. En minäkään lottovoittoa ole rukoilemalla saanut, mutta vaikeisiin tilanteisiin avun kyllä. Ja taloudellisesta yltäkylläisyydestäkin olen saanut nauttia, vaikka en mikään lottomiljonääri olekaan.