Myönnän tämän suoraan: minulla oli äärimmäisen vaikea tilanne ja rukoilin tosissani - sain apua

minulla oli kans a rukoilin enkä saanut apua :(

minut on hylätty niin monta kertaa elämäni aikana enkä ole saanut apua rukouksiini. En enää usko rukouksen voimaan. Nuorena uskoin, mutta elämä on opettanut

Hienoa kuulla. Tuliko apu heti vai viiveellä? Kyllä Jumala on olemassa. 

RUkoiliko joku toinen myös puolestasi?

Toimi minullakin. Apu vaan ei aina ole sitä mitä ajattelimme, mutta kyllä apu tuli.

"Herra, anna minulle rohkeutta muuttaa se, minkä pystyn muuttamaan;

tyyneyttä hyväksyä se mitä en voi muuttaa

ja viisautta erottaa nämä asiat toisistaan."

Itse olen saanut useita rukousvastauksia. Asiat järjestyy aivan ihmeellisesti, tavalla jota en olisi osannut kuvitellakaan. Rukous todella toimii, no ei aina, mutta kun on oikea hätä ja vaikea tilanne niin apua tulee.

Itse uskon kyllä Jumalaan jaolen saanut avun rukouksen jälkeen monta kertaa.

Silti minusta tuntuu typerältä puhua Jumalasta. En tiedä miksi mutta tulee aina fiilis että aikuiset ihmiset puhuvat jostain "joulupukki" tyylisestä hahmosta tosissaan. Ja niinhän siinä puhutaankin. Ne kaikki on ihmisten sepittämiä satuja.

Usko on minulle hyvin henkilökohtainen juttu ja olen lisäksi hyvin skeptinen kaikkeen "vetten päällä kävelyjen" suhteen eli tuon tyylisistä asioista on hassua jutella.

Myös paasausta ja käännytystä en voi sietää yhtään. Kuuntelin jotain uskonnollista radiokanavaa hetken ja siellä ihan tosissaan kaksi naista mietti että tunnistaako ei uskova Jeesuksen kun hän maan päälle laskeutuu! Toinen ajatteli että ei tunnista ja toinen oli sitä mieltä että tunnistaa. Oli pakko vaihtaa kanavaa kun alkoi niin ärsyttää.

Minä olen laittanut sellaiselle rukouspalstalle pyyntöjä. Esim. uudesta kämpästä kun aiemmassa oli tuskaa asua. Ajattelin, että Jumala johdattaa. Sitten yhtenä iltana sain ihan hermoromahduksen ja itkin asian takia. Lisäksi ajauduin katsomaan kodittomista videoita ja itkin niille. Menin nukkumaan kuitenkin kiitollisena kämpästä. Seuraava päivänä sähköpostissa oli asuntotarjous.

Olen miettinyt, antaako Jumala tulla jonkun niin tuskaisen tilanteen, että ihminen ei kestä ja haluaa muutosta heti ja pyytää Jumalalta apua.

Ei välttämättä saa sitä mitä haluaa, mutta usein sitä mitä tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Hienoa kuulla. Tuliko apu heti vai viiveellä? Kyllä Jumala on olemassa. 

Apu tuli lähes heti, eräs tilanne aukesi, mikä mahdollisti toisen ja se taas kolmannen ja lopulta koko vyyhti oli selvä. En viitsi kertoa tarkemmin, mutta sitä voi pitää käsittämättömänä ihmeenä, varsinkin kun ennen sitä tilanne oli ihan toivoton. 

Mutta niin, aion pitää lupaukseni: en enää vitsaile tai pilkkaa asiaa, uskontoa tai sellaista. Sen lupauksen annoin. Ei minusta tule kirkossa kävijää tai en aio asiasta puhua, mutta nuo pidän.

Ikävää, jos kaikilla ei ole auttanut. En tiedä miksi minulla auttoi. 

ap

Vierailija kirjoitti:

RUkoiliko joku toinen myös puolestasi?

En tiedä, en usko. Vaikka mistä sitä tietää. Mutta epäilen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Itse uskon kyllä Jumalaan jaolen saanut avun rukouksen jälkeen monta kertaa.

Silti minusta tuntuu typerältä puhua Jumalasta. En tiedä miksi mutta tulee aina fiilis että aikuiset ihmiset puhuvat jostain "joulupukki" tyylisestä hahmosta tosissaan. Ja niinhän siinä puhutaankin. Ne kaikki on ihmisten sepittämiä satuja.

Usko on minulle hyvin henkilökohtainen juttu ja olen lisäksi hyvin skeptinen kaikkeen "vetten päällä kävelyjen" suhteen eli tuon tyylisistä asioista on hassua jutella.

Myös paasausta ja käännytystä en voi sietää yhtään. Kuuntelin jotain uskonnollista radiokanavaa hetken ja siellä ihan tosissaan kaksi naista mietti että tunnistaako ei uskova Jeesuksen kun hän maan päälle laskeutuu! Toinen ajatteli että ei tunnista ja toinen oli sitä mieltä että tunnistaa. Oli pakko vaihtaa kanavaa kun alkoi niin ärsyttää.

Joo. Ärsyttää. Jumala on paljon monisyisempi mitä he kuvittelevat. Ärsyttää tuollaiset paasaajat. Teoriassa varmaan ovat oikeassa, mutta ymmärtämättömyys elämää kohtaan. Kuten Jeesus sanoi "tehkää kuten he sanovat mutta älkää kuten he tekevät, sillä he tekevät yhtä ja puhuvat toista". Eli he eivät välttämättä edes itse ymmärrä, mitä ne heidän jutut käytännössä maailmassa tarkoittaa. Hedelmistään puu tunnetaan.

Mitenhän se valikoituu, ketkä saa apua?

Minulla ei auttanut. Olin epätoivoinen ja pyysin ratkaisua. Rukous se ei ollut!

Hienoa että sinä olet saanut tämän kokemuksen. Ei ole olemassa mitään sattumaa, maailmankaikkeus toimii kokoajan kuin sveitsiläinen kello, täydellisellä tarkkuudella.

Itselläni on myös hiukan vastaavanlaisia kokemuksia ja uskonkin Jumalaan/maailmankaikkeuteen ehdottomalla varmuudella. Eli minulle kyse ei ole edes uskon asiasta, vaan tiedän että näin on. (Mutta tämä ei tarkoita sitä, että aina pitäisin Jumalasta ja että olisin hänen kanssaan samaa mieltä asioista. Päinvastoin, tällä hetkellä ajattelen että Jumala on sadistinen kusipää. Mutta tämä ei vähennä uskoani Jumalaan, niin ristiriitaiselta kuin tämä saattaakin jonkun mielestä kuulostaa.)

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän se valikoituu, ketkä saa apua?

joo tää on mielenkiintoinen kysymys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse uskon kyllä Jumalaan jaolen saanut avun rukouksen jälkeen monta kertaa.

Silti minusta tuntuu typerältä puhua Jumalasta. En tiedä miksi mutta tulee aina fiilis että aikuiset ihmiset puhuvat jostain "joulupukki" tyylisestä hahmosta tosissaan. Ja niinhän siinä puhutaankin. Ne kaikki on ihmisten sepittämiä satuja.

Usko on minulle hyvin henkilökohtainen juttu ja olen lisäksi hyvin skeptinen kaikkeen "vetten päällä kävelyjen" suhteen eli tuon tyylisistä asioista on hassua jutella.

Myös paasausta ja käännytystä en voi sietää yhtään. Kuuntelin jotain uskonnollista radiokanavaa hetken ja siellä ihan tosissaan kaksi naista mietti että tunnistaako ei uskova Jeesuksen kun hän maan päälle laskeutuu! Toinen ajatteli että ei tunnista ja toinen oli sitä mieltä että tunnistaa. Oli pakko vaihtaa kanavaa kun alkoi niin ärsyttää.

Joo. Ärsyttää. Jumala on paljon monisyisempi mitä he kuvittelevat. Ärsyttää tuollaiset paasaajat. Teoriassa varmaan ovat oikeassa, mutta ymmärtämättömyys elämää kohtaan. Kuten Jeesus sanoi "tehkää kuten he sanovat mutta älkää kuten he tekevät, sillä he tekevät yhtä ja puhuvat toista". Eli he eivät välttämättä edes itse ymmärrä, mitä ne heidän jutut käytännössä maailmassa tarkoittaa. Hedelmistään puu tunnetaan.

En kestä uskovaisia myöskään siitä syystä että ovat monesti tuomitsevia. Taivaanporteilla ne synnit punnitaan ja ollaan punnitakseen. Se ei ole kenenkään yhden ihmisen tehtävä.

Minullakin on auttanut lukemattomia kertoja elämän varrella. Joskus voi olla niinkin pieni asia, että jos on ollut aivan toivoton tilanne ja ahdistus, ajatukset synkkiä enkä ole tiennyt, miten pääsen tilanteesta pois, olen rukoillut apua ja kahden minuutin päästä puhelin soi!

On myös käynyt mm. niin, että vaikeassa tilanteessa kuin tyhjästä on ilmestynyt ihminen eteeni ja kuin ihmeen kaupalla osannut valita juuri oikeat sanat, siis tietämättä ollenkaan, mitä juuri äsken olin ajatellut ja tuntenut.

Sen kyllä tuntee, kun tapahtuu jotakin Jumalan tai enkelien toimesta. En itsekään naureskele näille jutuille ollenkaan. Ensimmäinen merkittävä rukousvastaus tuli jo 20v sitten ja se oli ihme.

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän se valikoituu, ketkä saa apua?

Niinpä. "Ei ole tarpeeksi vilpitön mieli" ei lohduta yhtään. Olen siis epätoivoinen ja vielä vilpillinen epätoivossani. 

Mä ajattelen niin, että joihinkin tilanteisiin rukoilu voi laukaista omia tunneblokkeja ja ihminen muuttaa suhtautumistaan asioihin, jolloin elämä alkaa rullaamaan. 

Mulla on kai niin paha tunneblokki päällä, että ei auta meditointi, ei auta rukoilu, ei auta mikään. Tätä on jatkunut kolme vuotta. 

Mukava kuulla. Minuakin Jumala on auttanut monta kertaa, kun olen rukoillut Jeesuksen nimessä.

Vaikkei aina ole tapahtunut niin kuin olen pyytänyt, avun olen saanut aina. Luotan siihen, että Jumalan tahto minua kohtaan on hyvä ja että kaikki lopulta koituu parhaakseni.

Evankeliumi eli se, että Jumala lähetti Jeesuksen pelastamaan syntiset, on kertakaikkinen todistus Jumalan hyvästä tahdosta ja rakkaudesta ihmisiä kohtaan. Sille luottamukseni perustuu.