Lue keskustelun säännöt.
Synnyttäneet naiset. Mitä ajattelette heistä?
05.04.2015 |
Minulla on vain negatiivisia ajatuksia synnyttäneen naisen kropasta. Säälin miehiä. Näin olen ajatellut jo varmaan 15 vuotta ja olen itsekin synnyttänyt yli kolmekymppinen. Olen tosi surullinen siitä että maailman ihanimman asian, eli lapsen syntymän, aiheuttamat muutokset on niin inhottavia ja ihmisten mielestä vastenmielisiä. Mikä mua vaivaa?
Kommentit (74)
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 13:23"]Ajattelen aina että kuinkahan pahasti tuonkin pillu on revennyt
[/quote]
Miten jollekin ihmiselle voi toisen alapää olla tuollainen pakkomielle? Mä en kyllä yleensä edes mieti kohtaamieni ihmisten sukupuolielimistön tilaa, luultavasti mun ei tarvi olla kosketuksessa muiden elimiin kuin mieheni ja omani..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en osaa ajatella mitään muiden naisten kropista, mutta omasta puolestani voin sanoa että mulla on kyllä ihan normaali kroppa, alle vuosi synnytyksestä. Ei arpia, löysää ihoa, venymisiä. Olen 21-vuotias ja mulla on parempi kroppa kuin mun samanikäisillä kavereilla.
Itse tykkään vaimoni raskausarvista :)
Häh? Olen synnyttänyt vuosi sitten ja mulla on ihan normaali, hyvä kroppa. Imetyksen ansiosta painan vähemmän kuin ennen raskautta. Arpia en saanut.
No ei mulla kyllä mitään pahoja muutoksia ole edes tullut vaikka 2 lasta saanut. Enkä pidä raskausarpiakaan kauheina vaikkei mulla niitä ole. Rinnat vähän itsellä löysemmät, ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pitäisi ajatella? Että heillä on lapsia? Olen naimisissa ja vaimoni ei ole synnyttänyt. Toivottavasti jiskus synnyttää. Onneksi oma kunnioitukseni ja haluni vaimoa kohtaan ei riipu raskausarvista tai tissien riippuvuusasteesta.
Jos olisin tiennyt, miten pahasti repeän synnytyksessä, en olisi koskaan tehnyt lapsia.
Mutta eihän siihen aikaan kerrottu äidin kropan muutoksista. Ja tällä tarkoitan ihan totaalista repeämistä joka suuntaan, hermovaurio tuli eikä minkäänlaista tuntoa alapäässä. Nuorella iällä oli vaikea hyväksyä, ettei enää koskaan saa tuntea miestä sisällään. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin olen hyväksynyt asian. Mutta koville on ottanut, myös parisuhde on ollut koetuksella.
Mitäkö ajattelen synnyttäneistä äideistä? Ajattelen, että he ovat uhranneet oman kroppansa ja oman seksuaalisen nautintonsa saadakseen lapsen. Raskaanaolevaa äitiä katson säälien "et tiedä, mitä menetät."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pinnallisuus ja muovimaailman kuplassa eläminen ja ilmeinen toimettomuus, kun on aikaa miettiä tällaista paskaa, sinua vaivaa. Kehitä ittees vaikka opiskelemalla jotain uutta ja mielenkiintoista, niin unohdat ehkä jonninjoutavat analysoinnit itsestään selvistä asioista. Käy tapaamassa syöpäsairaita saattokodissa, niin asenteet voivat jopa loksahtaa oikeisiin mittasuhteisiin. Kerro nyt vielä, että sulla on kaksi kissaa, olet sossun asiakas ja koulut kesken jättänyt yh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä olet median uhri. Sä otat turhan tosissasi noi kauneusihanteet. Kyllä äiti on kaunis.
ne mannekiinit on ruippanoita pentuja.
katso Ympärillesi niitä synnyttäneitä kaunottRia on PALJON. On kauniita äitejä.
sä kuullostat masentuneelta.
hyväksy äitiytesi ja se kauneus. Olet kaunis,
Mitäkö ajattelen? Ajattelen näin: lapset on parasta elämässä ja sisarukset lapsille parasta, mitä lapsille voi antaa. En ole olemassa siksi, että voisin ulkomuodollani miellyttää miehiä!!
T. 4:n äiti ja ihan normipainoinen, ei raskausarpia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä todellakaan ajattele mitään synnyttäneiden naisten vartaloista. Ei kaikilla eds huomaa, että on synnyttänyt. Mistä mullakaan sitä huomaisi, kun ei ole raskausarpia, venynyttä ihoa ja rinnatkin ovat samanlaiset, ehkä vähän paremmat kun ennen lasta. Toki alapäästä saattaa huomata, mutta toimii kuten ennenkin.
Synnyttäneet naiset ovat roskasakkia ja heidät pitäisi tuomita elämään yhteiskunnan ulkopuolella! Sitä mieltä. Onneksi itse olen sektioäiti, eli valiojoukkoa. Ja jos tosissaan puhutaan niin ei täällä kukaan säily teinikunnossa vanhuuteen saakka, synnytti tai ei. Omituinen kysymys sinulla, perin omituinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 11:16"]
Jos olisin tiennyt, miten pahasti repeän synnytyksessä, en olisi koskaan tehnyt lapsia.
Mutta eihän siihen aikaan kerrottu äidin kropan muutoksista. Ja tällä tarkoitan ihan totaalista repeämistä joka suuntaan, hermovaurio tuli eikä minkäänlaista tuntoa alapäässä. Nuorella iällä oli vaikea hyväksyä, ettei enää koskaan saa tuntea miestä sisällään. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin olen hyväksynyt asian. Mutta koville on ottanut, myös parisuhde on ollut koetuksella.
Mitäkö ajattelen synnyttäneistä äideistä? Ajattelen, että he ovat uhranneet oman kroppansa ja oman seksuaalisen nautintonsa saadakseen lapsen. Raskaanaolevaa äitiä katson säälien "et tiedä, mitä menetät."
[/quote]Olen todella pahoillani, että sinulle kävi noin. Ymmärräthän silti, että noin pahat vammat ovat harvinaisia. Suurin osa selviää vähäisillä vaurioilla tai kokonaan ilman.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 11:16"]Jos olisin tiennyt, miten pahasti repeän synnytyksessä, en olisi koskaan tehnyt lapsia.
Mutta eihän siihen aikaan kerrottu äidin kropan muutoksista. Ja tällä tarkoitan ihan totaalista repeämistä joka suuntaan, hermovaurio tuli eikä minkäänlaista tuntoa alapäässä. Nuorella iällä oli vaikea hyväksyä, ettei enää koskaan saa tuntea miestä sisällään. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin olen hyväksynyt asian. Mutta koville on ottanut, myös parisuhde on ollut koetuksella.
Mitäkö ajattelen synnyttäneistä äideistä? Ajattelen, että he ovat uhranneet oman kroppansa ja oman seksuaalisen nautintonsa saadakseen lapsen. Raskaanaolevaa äitiä katson säälien "et tiedä, mitä menetät."
[/quote]
Tosi harvoille käy noin eli turhaan katsot säälien. Mulla neljä lasta, ja seksielämä parempi kuin ikinä. Huomattavasti parempi kuin ennen lapsia. Orgasmeja ei tarvi enää yrittää, tulevat ihan luonnostaan.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 11:27"]Synnyttäneet naiset ovat roskasakkia ja heidät pitäisi tuomita elämään yhteiskunnan ulkopuolella! Sitä mieltä. Onneksi itse olen sektioäiti, eli valiojoukkoa. Ja jos tosissaan puhutaan niin ei täällä kukaan säily teinikunnossa vanhuuteen saakka, synnytti tai ei. Omituinen kysymys sinulla, perin omituinen.
[/quote]
Sektioarpihan onkin niin paljon kauniimpi ja huomaamattomampi kuin "alatiearpi"... Alapää lisäksi palautuu, mutta sektioarven en ole nähnyt häviävän. Kumpikaan ei haittaa käytössä.
Kadonnut huumorintaju ei ilmeisesti myöskään palaudu... ;)
Ei ole ihmisinä mitään heitä vastaan, mutta he eivät ole seksuaalisesti tai romanttisesti kiinnostavia. Raskauden ja synnytyksen aiheuttamat vauriot ovat minulle iso turn-off.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 11:51"]
Ei ole ihmisinä mitään heitä vastaan, mutta he eivät ole seksuaalisesti tai romanttisesti kiinnostavia. Raskauden ja synnytyksen aiheuttamat vauriot ovat minulle iso turn-off.
[/quote]
Suurin turn off taidat olla sinä itse.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 13:06"][quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 12:57"]
Mutta alapäät on pilalla tuli raskausarpia tai ei.
[/quote]
No kun ei ole! Se paikka on tehty sellaiseksi että se palautuu, muutenhan ihmiskunta olisi hiipunut jo kauan sitten. Ennenvanhaan naiset tekivät lapsia teinistä lyhyen elämänsä loppuun asti, kuten vieläkin jotkut tekevät jopa Suomessakin, eivätkä heidänkään alapäät voi kovin pilalla olla kun kerran mies jyystää heidät uudestaan ja uudestaan raskaaksi. Muutenkin on nykyajan hömpötystä kuvitella että alapää olisi heti pilalla kun sillä tekee sitä mihin se on tarkoitettu. Ihminen muuttuu ihan vanhetessaan, sille ei mitään voi, se on luonnollista.
[/quote]
No kyllä sillä römpsällä varmasti synnyttää uudestaan, ei siitä ole kysymys. Joillakin meistä on alapäälle vain muutakin tehtäviä kuin synnyttäminen.
[/quote]
Joillakin se synnyttäminen on vain seurausta siitä, että sille alapäälle on ollu muutakin tehtävää kuin synnyttäminen. Ainaki itelmä kaikki lapset on seurausta seksuaalisesta nautinnosta ja sitä voi kyllä saada raskaana ollessakin ja synnytyksen jälkeen. Ei toinen sulje toista pois.
.
Muuten en jaksa ottaa kantaa ulkonäköasioihin. Ja mulle on ihan sama, sääliikö joku mua tai mun miestä mun raskauksien merkkaaman vartalon takia. Mulle riittää ihan se, että oon ite sinut asian kanssa ja edelleen mies haluaa mua monta kertaa viikossa.