Lue keskustelun säännöt.
Tyttöystävä ahdistaa!!
01.04.2015 |
Kaksi yhteistä vuotta ja nyt monta kuukautta riitelyä ja itkua. Nainen ei anna mulle sitä tilaa ja omaa aikaa, jota haluaisin. En siis tiedä haluanko enää jatkaa suhdetta ja olen pyytänyt nyt monen kuukauden ajan tilaa ja aikaa, jotta voisin selvittää ajatukseni ja tehdä päätöksen suhteen jatkosta. Mutta nainen roikkuu ja vaatii, valittaa ja kiukuttelee, kun en anna tarpeeksi huomioo tai rakkautta. Olen sanonu että en anna, koska ei enää kiinnosta ja tarviin sitä tilaa, että alkais kiinnostamaan. Mutta hän ei ymmärrä. Hän ei ota kuuleviin korviin ja ei ymmärrä, että ollaan nyt ns. tauolla.
Haluaisin tauolta sitä, et saan mennä just nii paljo ku haluun, sillon ku haluun ja olla kavereiden kanssa. Ylipäätää suhteen vaikeudet alkoi, kun nainen on kotihiiri ja minä tykkään mennä. Ollaa vielä nuoria, 25v, joten minusta tässä iässä saa ja pitää olla vielä paljon kavereiden kanssa. Oon sanonu naiselle, että etsii itselleen sopivamman miehen, kun minun menot on ylitsepääsemättömiä.
Olen myös sanonu naiselle, että voidaa erota heti kokonaan, jos sitä omaa tilaa ei ala tulla. Mutta hän ei halua. Minäkää en periaatteessa halua, haluisin antaa naiselle vielä mahdollisuuden, että jos hänen kontrolloiva käytös hiipuisi ja samalla oma kiinnostus suhdetta kohtaan kasvaisi, niin meillä voisi olla tulevaisuus. Rakastan häntä nii paljon. Nykyään hän vain tosin itkee ja kiukuttelee joten omatkin tunteet viilenee.
Olen varmasti naiselle tällä hetkellä huono: menen kavereiden kanssa paljon, en kysele häneltä lupaa, en ole yhteydessä ryyppyreissuilta, en anna huomiota jne. Mutta en halua! Haluan sitä omaa tilaa, koska muuten ahdistaa. Ja nainen sitten haukkuu mua kusipääksi, vaikka olen sanonut että saa lähteä kävelemään heti, jos ei jaksa odottaa sitä, että mun kiinnostus kasvaa.
Tää on ku oravanpyörä: mua ahdistaa, haluan omaa tilaa ja olen huono naiselle. Nainen siitä loukkaantuu, itkee ja saa raivokohtauksia kun en vastaa puheluihin esim vkl aikana. Minä taas ahdistun siitä, kun nainen ei vaa anna mun olla. Ja nainen taas suuttuu siitä, kun oon kuuöemma nii kylmä.
Mitä tässä kuuluu tehdä? Ero on ihan vaihtoehto, mutta nainen tulee menemään siitä niin rikki :( enkä minäkää haluis erota. Kyllä haluisin että tämä kierre loppuisi ja saisin sen kiinnostuksen takaisin, jonka jälkeen haluisin itse antaa naiselle huomiota ja olla hänen kanssaan. Nyt hän koittaa sitä väkisin, se on kai väärin kuitenki?
Kommentit (147)
Ei ole todellakaan muita. En edes haluaisi.
Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt tiedä olenko esittänyt asiani vähän epäselvästi. Aika paljon tullu neuvoja, kuinka parisuhde toimii. Että pitää joustaa ja olla kotonakin ja ajatella toista jne. Kun meillä meni naisen kanssa hyvin ja olin 100% varma, että hänen kanssa haluan olla, niin olin myös hyvä mies. Halusin olla kotona hänen kanssaan ja en halunnut olla erossa. Olin yhteydessä ja lähettelin viestejä, kun ei nähty. Tosin nainen halusi että olisin ollut koko ajan puhelimen orja ja jos tuli esim 3h tauko, ettei minusta saunaillan aikana kuulunut, niin piru oli irti. Niin ja annoin hellyyttä ja nainen oli kaikki kaikessa.
Sitten vaa riitojen lisääntyessä en jaksanu enää. En jaksanu ku mikää ei riittänyt. Jos toin suklaata, olisi pitänyt tuoda kukkia. Jos lähetin viestejä, olisi pitänyt lähettää enemmän. Jos kävin kerran viikossa tai kahdessa kavereiden kanssa, se oli liikaa. Ahdistuin ja tunteet alkoi hiipumaan.
Nyt en tied mitä haluan. Rakastan ja ikävöin sitä naista, joka joskus oli: iloinen ja pirteä ja menevä. Ei itkevä, natiseva ja negatiivinen pirttihirmu. Haluun ehkä erota, joten ollaan tauolla. Mut tää ei ole mikää tauko, ku nainen käyttäytyy edelleen nii, ku oltais samallatavalla onnellisia ku joskus. Tarkoitan sitä, että hän suuttuu asioista, joita teen ja vetoaa "ei parisuhteessa oleva mies tee noin. Ei kukaan nainen halua tollasta miestä". Yritän sitte hänelle kertoa, että ei haluakkaan ja minä en halua olla tällainen sitten kun on varma, että suhde toimii. Mutta nyt en ole varma mistään. Paitsi siitä, että haluan tilaa. Haluan mennä ja tulla niin kuin haluan ja tehdä niitä juttuja, jotka on mulle just nyt tärkeitä. Omaa aikaa. Omaa tilaa. Tauko. Tai ero. Mulle käy ero. Jos erotaan ka tajuan tehneeni virheen ja haluan naisen takas, niin aina voin yrittää. Jos nainen ei ota takas, niin se on sit mulle oikein. Mut nainen ei halua erota. Menee ihan sekasi, aina ku ehdotan. Ja toisaalta minäkin haluaisin vielä katsoa, jos se kiinnostus kuitenkin palaisi ja voisin taas aidosti olla onnellinen naisen kans ja laittaa hänet ykköseksi.
Aloittaja
Tiedätkö millaista epävarmuutta luot tyttöystävääsi jos välillä väläyttelet erolla mutta sitten kumminkin "yrität". Tee se päätös, jos haluat erota niin erotkaa ja tee se selväksi toisellekkin.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 18:56"]Ei ole todellakaan muita. En edes haluaisi.
Aloittaja
[/quote]
Oletko tehnyt sen selväksi tyttöystävällesi? Ehkä ei uskalla päästää edes hetkeksi irti kun olet toitottanut vaan ettei sinua kiinnosta ja haluat taukoa. Saattaa pelätä että juokset suoraan toisen housuihin..
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 18:20"]Täällä sama miehen kanssa. Hänkin 25, mutta roikkuu kokoajan minussa. Haluaisin omaa aikaa, mutta ei. Tekstisi kuulostaa ihan meidän suhteelta mustasukkaisuudesta lähtöisin. N 19
[/quote]
Hassua kun nyt vaihtu sukupuoliroolit nii tykkäyssuhde viesteissä on ihan erilainen:D
Nyt te feministit ja miesvihajaat hus pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mies piti tuota samaa hetken... Ikinä en kieltänyt menemästä/olemasta kavereidensa kanssa, koska itsekin tein sitä. Alkoi puhumaan ahdistuksestaan ja alkoi olemaan täys paska minua kohtaan mm. ei vastannut puheluihin, majoittui kaverillaan useita viikonloppuja ryypätessä, ei halunnut seksiä, ei mitään läheisyyttä... Mä pakkasin kamat ja lähdin ilman uikutuksia. Kului VIIKKO, kun mies alkoi itkeä takaisin ja lupasi parantaa tapansa ja pyyteli anteeksi. Nyt 4v. onnellista parisuhdetta ja tekee ehkä vähän liikaakin juttuja vain minua miellyttääkseen... Edelleen molemmat saavat olla kavereiden kanssa, kuten kuuluukin, mutta parisuhteessa pitää ottaa toinen myös huomioon. Muijasi pitäisi nyt vaan olla kova ja voi ollakin, että kohta onkin eikä välttämättä ota enää sinua takaisin.
Vakava neuvo: jätä sun tyttöystäväs, parempi lopputulos kummallekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 18:20"]Täällä sama miehen kanssa. Hänkin 25, mutta roikkuu kokoajan minussa. Haluaisin omaa aikaa, mutta ei. Tekstisi kuulostaa ihan meidän suhteelta mustasukkaisuudesta lähtöisin. N 19 [/quote] Hassua kun nyt vaihtu sukupuoliroolit nii tykkäyssuhde viesteissä on ihan erilainen:D Nyt te feministit ja miesvihajaat hus pois
[/quote]
Itse en ainakaan katso mitään 'tykkäyssuhteita', ei kaikki edes peukuta lukemiaan viestejä ja osa taas laittaa multipeukkuja
Anteeks vaan mutta tajuatko ap että jos olet jo pitemmän aikaa puhunut tuohon tyyliin että erotaan vaan jos et jaksa yms,silti rakastat,yms niin sun nainen on jo ihan sekaisin ja emotiaalisesti jumissa!!Tuo tilanne vaan pahenee kun naises tahtoo oikeasti olla sun kaa ja varmasti tahtoo sillekin omaa aikaa mutta ei enää osaa antaa kun olet hänen itseluottamusta nakertanut puhumalla erosta yms!Kyllä kai tuosta pää menee sekaisin.Sä kohtelet tosi huonosti maistaa,en sano että ei hänessäkään voi olla vikaa,mutta ainakin sinä kohtelet todella huonosti.Ei tuo ole oikeaa rakkautta,huolenpitoa,välittämistä ja pari suhteessa olemista jos et huomioi toisen tunteita.Ette selvästikään kommunikoi hyvin ja kyllä vähän kuulostas että ota nyt ittees niskasta kii,päätä haluatko huolehtia kumppanistasi ja jos et niin erotkaa!!!Kidutat vaan akkaas tommosella sekoilulla ja katoilulla,ei ole kovin aikuismaista!Naises löytää kyllä uuden ja paremman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niitä taukoja sitten pidetään ymmärtääkseni ihan paljonkin? Eikös tauoissa ole juuri se tilanne että haluaa tilaa miettiä. Toki voisin ottaa nyt sellaisen linjan, etten vietä naisen kanssa aikaa lainkaan. Että kun ollaan samaan aikaa kotona, niin käyttäydytään kuin kämppikset. Näin nainen ei saisi multa koskaan sitä hellyyttä, että ehkä ei sit tuntuis nii pahalta sekää kun en oikee muutenkaa käyttäydy kuin poikaystävä. Ja nukutaanki vielä vierekkäin mut senki vois lopettaa. Varmasti tämä on rankkaa naiselle.
Mietin myös itseäni, että jos alkaa kiinnostamaan niin miten sen hänelle näytän? Tarkoitan, että jos alkaa oikeesti kiinnostaa se yhdessäolo, niin uskallanko silti osoittaa sitä naiselle, ettei pudotus ka pettymys olisi naiselle liian suuri jos takapakkia tuleee. Nimittäin muutama vko sitten kun nainen antoi mulle sitä tilaa hetken aikaa, eikä haastanut riitaa, niin tuntui todella hyvältä olla hänen kanssaan. Olin hetken ajan sellanen ku joskus. Mut sit alko taas se sama määräily ja kiukuttelu ja jokapäiväinen itku. Tuntuu kuin hän eläisi riidoilla. En jaksa sellasta. Ja halusin taas ihan saatanasti tilaa. Tämä oli naiselle iso kolaus, kun ensin oli mennyt vähän aikaa pitkästä aikaa niiiiin ihanasti ja sitten taas halusin tilaa.
En halua pompotella naista, enkä pidä häntä varalla. Jos tuo nainen ei ole tyttöystäväni, niin ei ole kukaan seuraavaan pariin vuoteen. Olen vain itsekki nii sekasi. Molempien pitäö muuttua et suhde alkaa toimii. Ja se muutos vaatii mielestäni nyt ison tilan. Naisen pitää muuttua pois siitä kontrollista ja määräyksestä ja vahtimisesta. En halua palata siihen, et joka menoon pitää kysyy lupa ja ikinä sitä ei saa. Enkä siihen, että aina kun olen pois kotoa: koulussa, töissä, kavereilla niin mun pitäis lähetellä viestejä koko ajan. Nyt on ollu nii vapauttaa ku on vaa lähteny sillo ku on halunnu ja ei oo tarvinnu päivystää puhelimessa. Hyvällä omalla tunnolla, koska en ole enää virallisessa parisuhteessa. Tietty nytki surettaa nainen, kun hän on koko illan ja yön valvonu, ku lähdin pois kotoa. Hän on kotona aivan raivona, enkä uskalla edes mennä sinne, ku en jaksa sitä itkua ja raivoa. Antais vaa mun olla. Suhde alkaa toimii jos alkaa, ajan ja tilan kanssa, ei väkisin.
Aloittaja.
Keskustele tyttöystäväsi kanssa rauhassa asiasta, ja kerro, että rakastat häntä etkä ole menossa mihinkään. Kerro myös se, että tällä hetkellä tarvitset omaa tilaa ja se edellyttää yhteydenpidon vähentämistä/lopettamista hetkeksi. Uskoisin, että tyttöystäväsi kohdalla on kyse "kuminauha"ilmiöstä. Mitä kauemmaksi "pakenet", sitä kovemmin tyttöystävä yrittää pitää kiinni. Jos saat hänet vakuutettua siitä, että ei ole hätää, hän voi parhaassa tapauksessa höllätä otettaan, jolloin saat otettua oman aikasi.
Itse olen ollut tuo mustasukkainen ja takertuva tyttöystävä ja ajoin poikaystäväni samaan jamaan. Kuukausia meni huonosti ja oltiin eipäs juupas, enimmäkseen eron partaalla. Yritin samalla tavalla vaatia huomiota ja aikaa itselleni, mikä ei tietenkään toimi - kukapa haluaisi viettä aikaa takertuvaisen, epäluottavaisen ja rasittavan ihmisen kanssa. Tämän tajuttuani ryhdistäydyin ja aloin elää omaa elämääni. Aloitin uusia harrastuksia, juhlin ja tapasin ystäviäni enemmän. Vietin myös aikaa ihan yksin, tekemällä asioita joista juuri itse pidän. Huomasin, että sehän on oikeastaan ihan kivaa. Poikaystävä asui tällä aikaa pari kuukautta kaverinsa tyhjillään olevassa asunnossa ja vietimme hiljaiseloa - tekstailimme ja kahvittelimme muttei sen enempää. Riitelimmekin silloin tällöin. Mitä enemmän opin olemaan yksin, sitä paremmin alkoi menemään. Poikaystävä alkoi pitkästä aikaa suunnitella yhteisiä menoja ja halusi oma-aloitteisesti viettää enemmän aikaa kanssani! Samoin läheisyys ja hellyys palasi kuin itsestään. Lopulta hän alkoi taas viettää aikaa ja öitä kotonamme jo ennen "tauon" päättymistä.
Jos pystyt sanomaan, että rakastat häntä edelleen, teillä on täydet mahdollisuudet onnistumiseen. Suosittelesin siis jonkinlaisen hengähdystauon järjestämistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin joo sen naisen täytyis siis muuttua kun taikaiskusta niin sitten sä olisit hyvä mies sille. Tee sille naiselle palvelus ja jätä se, kaiken kertomas perusteella parisuhde ei oo ainakaan tällä hetkellä sua varten.
Sun käytökses ahdistaa naista mutta roikotat sitä "jos mua alkaa kiinnostaa". Voi itku mikä Mikki Hiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä et selvästikkää oo valmis suhteeseen vakavaan. Jos seurustellaa ni sitä sit kans seurustellaa, kymmene vuotta itse ollu suhtees ja lapsii, täs mitää omaa aikaa tarvita taikka omaa tilaa. Lopeta suhde ja sano tyttöystävälles et löytää paremman ettei hukkaa aikaansa enempää sinuun. Aika juoksee
Haluat pitää taukoa ja sitten kun et oikein siihen kykene kuitenkaan niin syytät tyttöystävääsi että soittelee tauon aikana. Jos haluat oikeasti erota/aidon tauon, et vaan jumaliste vastaa puheluihin, teet selväksi muutenkin että ollaan tauolla/erottu, et kyläile jne. Nyt annat yhtäältä viestiä että haluat olla hänen kanssaan, toisaalta et. Tyttöystäväsi on ihan sekaisin ja alkaa käytös olemaan sen mukaista. Ei siihen mitään persoonallisuushäiriöitä tarvita että tuossa tilanteessa käyttäytyy häiriköivästi. Ole mies ja päätä haluatko olla hänen kanssaan vai et. Jos haluat seurustella, käyttäydyt kunnioittavammin ja jos haluat erota (mikä varmaan olisi molemmille parempi vaihtoehto koska sinä et ole kypsä suhteeseen) teet sen selvästi.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 10:27"]En nyt tiedä olenko esittänyt asiani vähän epäselvästi. Aika paljon tullu neuvoja, kuinka parisuhde toimii. Että pitää joustaa ja olla kotonakin ja ajatella toista jne. Kun meillä meni naisen kanssa hyvin ja olin 100% varma, että hänen kanssa haluan olla, niin olin myös hyvä mies. Halusin olla kotona hänen kanssaan ja en halunnut olla erossa. Olin yhteydessä ja lähettelin viestejä, kun ei nähty. Tosin nainen halusi että olisin ollut koko ajan puhelimen orja ja jos tuli esim 3h tauko, ettei minusta saunaillan aikana kuulunut, niin piru oli irti. Niin ja annoin hellyyttä ja nainen oli kaikki kaikessa.
Sitten vaa riitojen lisääntyessä en jaksanu enää. En jaksanu ku mikää ei riittänyt. Jos toin suklaata, olisi pitänyt tuoda kukkia. Jos lähetin viestejä, olisi pitänyt lähettää enemmän. Jos kävin kerran viikossa tai kahdessa kavereiden kanssa, se oli liikaa. Ahdistuin ja tunteet alkoi hiipumaan.
Nyt en tied mitä haluan. Rakastan ja ikävöin sitä naista, joka joskus oli: iloinen ja pirteä ja menevä. Ei itkevä, natiseva ja negatiivinen pirttihirmu. Haluun ehkä erota, joten ollaan tauolla. Mut tää ei ole mikää tauko, ku nainen käyttäytyy edelleen nii, ku oltais samallatavalla onnellisia ku joskus. Tarkoitan sitä, että hän suuttuu asioista, joita teen ja vetoaa "ei parisuhteessa oleva mies tee noin. Ei kukaan nainen halua tollasta miestä". Yritän sitte hänelle kertoa, että ei haluakkaan ja minä en halua olla tällainen sitten kun on varma, että suhde toimii. Mutta nyt en ole varma mistään. Paitsi siitä, että haluan tilaa. Haluan mennä ja tulla niin kuin haluan ja tehdä niitä juttuja, jotka on mulle just nyt tärkeitä. Omaa aikaa. Omaa tilaa. Tauko. Tai ero. Mulle käy ero. Jos erotaan ka tajuan tehneeni virheen ja haluan naisen takas, niin aina voin yrittää. Jos nainen ei ota takas, niin se on sit mulle oikein. Mut nainen ei halua erota. Menee ihan sekasi, aina ku ehdotan. Ja toisaalta minäkin haluaisin vielä katsoa, jos se kiinnostus kuitenkin palaisi ja voisin taas aidosti olla onnellinen naisen kans ja laittaa hänet ykköseksi.
Aloittaja
[/quote]
Kuulostaa oikeasti siltä että ette sovi yhteen. Ei kaikkien mielestä seurustelun pidä olla tuollaista että aina viestitellään ja ollaan tietoisia toisen menoista. Itse olen ainakin sellainen että jos on jotain reissua niin hyvä jos muistan illalla laittaa kotiin miehelle ja lapsille hyvän yön viestit, ilmoitan kun olen päässyt perille jne. Siis tieto toiselle että kaikki ok. Mutta hitto jos jostain saunaillastakin pitäisi viestitellä! Seurustelun alkuaikoina ei olisi tullut mieleenkään viestitellä toiselle omista menoista mitään ja meinasi käydä ahdistamaan kun mies oli paljon aktiivisempi viestittelijä
Ap sanoi:
Hyvällä omalla tunnolla, koska en ole enää virallisessa parisuhteessa.
Eli onko takanasi avioero, vai mitä tarkoitit? Oletteko keskustelleet tästä - jos 25 v on jo ehtinyt erotakin, niin en ihmettele kumppanisi ahdistusta. Ehkä se vapaus olisi pitänyt käyttää ennen seuraavaa suhdetta. Ihmiset eivät ole leikkikaluja.
Ap, näet itsekin että suhde ei toimi eikä tauot auta. Naisesi ei pysty kompromisseihin (ehkä jotain muutakin on vialla reaktioiden vahvuudesta päätellen?) ja sinä et pysty häntä väkisin muuttamaan sinulle paremmin sopivaksi. Löysä hirsi on jo mainittu mutta komppaan että se on vain kiusantekoa.
Laita siististi poikki ja hengitä vapaata ilmaa. Naisesi tulee ennenpitkää näkemään että näin on paras. Kumpikaan ei muutu pysyvästi paskaksi parisuhteelliseksi ja ei tarvitse surra lisää menetettyjä vuosia.
Ei tuosta tule mitään. Olette liian erilaisia ja sinä ap et ole sitoutunut parisuhteeseen. Parisuhde vaatii myös tietynlaista kypsyyttä. Et voi olla ns. hyvä poikaystävä vain silloin, kun teillä menee hyvin tai kun se sinulle sopii. Et voi yhtäkkiä ottaa ns. taukoja ryhtyä elämään kuten sinkku. Parisuhde on sitoumus, siitä on huolehdittava aina, on sitten vaikeaa tai ei.
Miten se tauko mihinkään vaikuttaa? Ihminen pysyy kumminkin samana. Vai haluatko sen tauon että voit nauttia tavallaan sinkkuelämästä ja kumminkin roikottaa naista mukana että sitten kun sinä olet valmis niin jatkatte. Säälittävää. Ole mies ja pistä sitten suhde kokonaan poikki äläkä leiki toisen tunteilla.