Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaikein ala yliopistossa ja helpoin?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teknillinen fysiikka. Et rajannut teknillisiä yliopistoja pois. Tefyn matematiikka/fysiikka on sellaista, ettei normaalit ihmiset siitä ymmärrä mitään. On oltava lievästi autistinen nero, jotta siellä pärjäisi.
Ehkä myös sähkötekniikka on yksi vaikea. Helppo päästä, mutta vaikea valmistua. Tutaa en edes listaa tähän. Liikaa pöhinää ja käsienheiluttelua.
No ei todellakaan tarvi olla nero. :D
Rakkaus matematiikkaan riittää.Aito kiinnostus riittää. Sähkötekniikka vaatii paneutumista, mutta vaadi mitään ihmeälykkyyttä.
Helpoin on pakko olla kauppatieteelliset, erittäin helppoja kursseja 90% ja ”vaikeimmat” rahoituksen kurssit vastaa teknillisen puolen helpoimpia kursseja.
Ja silti rahiksen pojat saavat enemmän pillua nuorilta naisilta, kuin sähkötekniikan opiskelijat.
Sähkötekniikan puolella on paljon sellaisia, jotka tuskin tulevat naista alasti näkemään elämänsä aikana.
Minä olen yksi sellainen. Meitä autistisempia siellä on enemmänkin. Meillä ei käydä baareissa, ei ole pöhinäiltoja yms.
No kai kun olette liian nirsoja. T: ikisinkku TKK:lla sähkötekniikkaa opiskellut nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä helpompaa, sitä vaikeampaa, koska vaaditaan virheettömämpää suoritusta tjeu ylppäreissä englanti ja sitten joku kieli jota ei juuri kukaan kirjoita
Nyt puhuttiin yliopistosta, ei yo- kirjoituksista.
Vierailija kirjoitti:
Helpoin: kasvatustiede. Ei vastaan edes haastavuudeltaan monia amk-aloja.
Vaikein: siitä voi olla montaa mieltä, riippuu mitä painotetaan.
Taitaa olla tuossakin kuitenkin alakohtaisia eroja? Tai siis itse oletan, ettei ainakaan esim. erityispedagogiikan opiskelu ole helppoa.
Vaikeita aineita itselleni olisi ainakin fysiikka ja kemia. Jostain syystä ajattelen, että terveystieto on suhteellisen helppoa. Tosin, tämä pohjautuu omiin peruskoulukokemuksiin, joten mutuilua on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä helpompaa, sitä vaikeampaa, koska vaaditaan virheettömämpää suoritusta tjeu ylppäreissä englanti ja sitten joku kieli jota ei juuri kukaan kirjoita
Nyt puhuttiin yliopistosta, ei yo- kirjoituksista.
So? Eikö kauppakorkeassakin ole arvosanat kaikki kaikessa kun taas lääkiksessä ei niin kiinnosta?
Riippuu niin yksilöstä. Eläinlääkärini mielestä sosiologian ja kasvatustieteen opintoni kuulostivat mahdottomilta, koska hän ei osaa/pysty kirjoittamaan pitkiä esseitä varsinkaan mistään suht koht abstrakteista teorioista. Anatomiat yms virologiat ja immunologiat olivat hänelle helppoja kun ne ovat niin virtaviivaisia verrattuna subjektiivisiin ja kokemuksellisiin ihmistieteisiin. Eli siis täysin ihmisestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni vaikeinta olettaisin olevan teoreettisen filosofian. Helpointa en pysty arvioimaan.
Mulla on tutkinto luonnontieteellisellä alalta (sisältää matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian/ekologian opintoja) ja sinällään asiat olivat varsinkin perusopintojen suht helppoja jos oli lukiossa yhtään seuraillut, mutta ongelmana monella opiskelukaverilla oli tuo "monialaisuus" ja siksi opinnot saattoivat tökätä perus kemian/matikan/fysiikan kursseihin. Sisälle pääsit periaatteessa lyhyen matikan arvosanalla, mutta ekan vuoden kursseilla lähtöolettamuksena oli pitkän matematiikan oppimäärä. Samoin kemiassa ja fysiikassa lähtötaso oli lukion pitkä oppimäärä.
Voisin jotenkin kuvitella, että fysiikassa linjauksesta riippuen saattaisi olla suht haastava kokonaisuus käytävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika pitkälle teknillisessä fysiikassa pärjää kun opettelee differentiaaliyhtälöt ja miten ne ratkaistaan. Niiden kanssa täytyy kyllä olla harrastuneisuutta eli ne täytyy osata in ja out. Toinen puoli on sitten kun tulee joku luonnonilmiö vastaan, että osaa kirjoittaa sitä kuvaavan differentiaaliyhtälön.
Koko totuus ei sitten ole tässä vaan joskus tulee joku todella v-mäinen yhtälö vastaan joka pitäisi jollain tavalla pystyä yksinkertaistamaan menettämättä mitään olennaista. Sellaisen keksiminen on sitten monesti artikkelin paikka. Jostain syystä ihmiset haluaa lukea lappuja joissa on teoriaa mukana, tai ainakin reviewerit haluaa.
Ps. TF on minullakin tausta vaikken mikään nero olekaan. Ehkä vähän Asperger.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä39263 kirjoitti:
Helpoin on se mikä sua aidosti kiinnostaa, mitä haluat oppia ja mikä kiehtoo sua.
Ja näin ollen vaikein se mikä ei vois vähempää kiinnostaa, mutta pakko vaan yrittää.
Se että jokin tieteenala kiehtoo ja kiinnostaa, ei takaa että henkilö on riittävän älykäs edes päästäkseen opiskelemaan sitä, saati että menestyisi opinnoissa.
Tarpeeksi älykäs ja ulkoisista syistä motovoitunut taas kykenee suorittamaan opinnot kiitettävästi, vaikkei tuntisi alaa kohtaan sen suurempaa intohimoa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kielet ovat vaikeimpia. Matematiikka ehkä seuraavana. Matematiikkaa jopa yritin sivuaineena opiskellakin, ja kielistä tein pakolliset kurssit.
Fysiikka on minulle ollut se juttu. Ei se helppo ole, mutta helpoin, mitä minun motivaatiollani pystyi opiskelemaan.
Jos pitäisi katsoa, mikä on keskiverto ÄO:n omaavalle vaikein, niin sanoisin, että ehkä se on matematiikka. Mutta ei siellä pärjätäkseen tarvitse olla Mensa-tasoa. Kunhan ajattelutapa on oikea.
Keskiverto-ÄO:n omaaville ei tulisi olla edes mahdollista päästä yliopistoon pinnistelemään älynsä äärirajoilla ja valmistumaan tuskalla ja vaivalla keskinkertaisiksi asiantuntijoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
TUTA_DI21s kirjoitti:
No tätä ongelmaa varmaan kannattaa lähestyä IQ rajoitteiden perustella jos haetaan mitattavasti vaikempaa tai helpoimpaa. Matemaattiset alat (tekninen fysiikka, matiikka jne) on varmaan vaikeimpia joissa menestyäkseen hyvin tarvitsee +140 IQ älykkyyden eli 99% fraktiilin. Toisessa ääripäässä on varmaan käytännön sovellusalat joissa käytännön duunin ja lukemisen merkitys on suurempi kuin raa'an laskentakapasiteetin ja abstraktin hahmoituskyvyn.
On hyvä huomata että samat oppilaitokset sisältää valtavan kirjon eri vaikeusasteen suuntautumisia jos vaikeutta mitataan älykkyydellä. Esim kauppiksen ekonometria/matemaattinen mallinnus vs kauppiksen markkinointi.
Tosin täytyy muistaa, että kysymys on subjektiivinen ja vaatii vaikeuden määrittelyn ja eri ihmisten vahvuudet ja heikkoudet vaikuttaa siihen vaikeuden subjektiiviseen kokemukseen.
Mutta tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että toiset alat vaativat enemmän raakaa älykkyyttä ja toiset alat enemmän esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai tunneälyä.
Yleisesti yliopisto-opinnot vaativat +115 IQ (ÄÖ:n) mutta alakohtaisesti tämä vaihtelee 115-140 joten joillakin aloilla suurin osa opiskelijoista on mensa materiaalia.
Eikö älykkyys ja matemaattinen kyky ole kuitenkin eri asioita?
Ainakin siinä mielessä, että älykkyystestit mittaavat ns. yleisälykkyyttä. Matemaattiset kyvyt ovat vain osa yleisälykkyyttä. Matematiikassa taitava voi joko pärjätä testissä tai sitten ei.
Jotkut ihmiset ovat vain kapea-alaisesti älykkäitä ja toiset laajemmin. Ja osa ei tietysti kummallakaan tavalla.
Mulle helpointa on matematiikka ja vaikeinta on esim. historia, valtio-oppi tai kielet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoin: kasvatustiede. Ei vastaan edes haastavuudeltaan monia amk-aloja.
Vaikein: siitä voi olla montaa mieltä, riippuu mitä painotetaan.
Taitaa olla tuossakin kuitenkin alakohtaisia eroja? Tai siis itse oletan, ettei ainakaan esim. erityispedagogiikan opiskelu ole helppoa.
Vaikeita aineita itselleni olisi ainakin fysiikka ja kemia. Jostain syystä ajattelen, että terveystieto on suhteellisen helppoa. Tosin, tämä pohjautuu omiin peruskoulukokemuksiin, joten mutuilua on.
Ei erkka ole teemoiltaan sen vaikeampaa kuin muu kasvatustiede. Sinne on vain hirveän vaikea päästä sisään, koska paikkoja on vähän ja hakijoita paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimus: raketti-insinöörit ja aivokirurgit eivät olekaan tavallisia pulliaisia älykkäämpiä
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a512bed7-0618-4f94-8155-3e49d788a7c6
Hah, suvussa yksi raketti-insinööri (NASA) ja hän kyllä muistaa lukemistaan kirjoista millä sivulla joku asia mainittiin. Ei ehkä varsinainen älykkyyden mitta, mutta ei kyllä riitä omissa aivoissani kapasiteetti moiseen.
TUTA_DI21s kirjoitti:
No tätä ongelmaa varmaan kannattaa lähestyä IQ rajoitteiden perustella jos haetaan mitattavasti vaikempaa tai helpoimpaa. Matemaattiset alat (tekninen fysiikka, matiikka jne) on varmaan vaikeimpia joissa menestyäkseen hyvin tarvitsee +140 IQ älykkyyden eli 99% fraktiilin. Toisessa ääripäässä on varmaan käytännön sovellusalat joissa käytännön duunin ja lukemisen merkitys on suurempi kuin raa'an laskentakapasiteetin ja abstraktin hahmoituskyvyn.
On hyvä huomata että samat oppilaitokset sisältää valtavan kirjon eri vaikeusasteen suuntautumisia jos vaikeutta mitataan älykkyydellä. Esim kauppiksen ekonometria/matemaattinen mallinnus vs kauppiksen markkinointi.
Tosin täytyy muistaa, että kysymys on subjektiivinen ja vaatii vaikeuden määrittelyn ja eri ihmisten vahvuudet ja heikkoudet vaikuttaa siihen vaikeuden subjektiiviseen kokemukseen.
Mutta tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että toiset alat vaativat enemmän raakaa älykkyyttä ja toiset alat enemmän esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai tunneälyä.
Yleisesti yliopisto-opinnot vaativat +115 IQ (ÄÖ:n) mutta alakohtaisesti tämä vaihtelee 115-140 joten joillakin aloilla suurin osa opiskelijoista on mensa materiaalia.
Olen nais tuta- DI ja opiskelin opennoissani myös teknillistä fysiikkaa ja sähkötekniikkaa. Opiskelin tuta- koulutusohjelmassa.
Liekö sitten olen jotenkin autisti :) tai jotain, mutta teknillinen fysiikka ja sähkötekniikka olivat minulle aina helppoja ja siksi opiskelin niitä myös sivuaineissani. Vastaukset vain "näki" ja palaset loksahtivat paikalleen heti. Muistan jonkun proffan aikoinaan kommentoineen minulle, että kirjallisen tuottaman materiaalini perusteella hän ei ymmärrä miten ajattelen näitä asioita, mutta systemaattisesti päädyn aina oikeaan vastaukseen ja sen vuoksi ajatteltapani täytyy olla toimiva.
Olen kyllä ihan normaalisti työelämässä ilman vaikeuksia, joten tuskin kuitenkaan olen autisti. Introvertti myönnän olevani.
Olen tutkitusti ylimpään 5% loogisessa päättelykyvyssä luokiteltu, joten jotain tuolla korvieni välissä liikkuu.
Vierailija kirjoitti:
TUTA_DI21s kirjoitti:
No tätä ongelmaa varmaan kannattaa lähestyä IQ rajoitteiden perustella jos haetaan mitattavasti vaikempaa tai helpoimpaa. Matemaattiset alat (tekninen fysiikka, matiikka jne) on varmaan vaikeimpia joissa menestyäkseen hyvin tarvitsee +140 IQ älykkyyden eli 99% fraktiilin. Toisessa ääripäässä on varmaan käytännön sovellusalat joissa käytännön duunin ja lukemisen merkitys on suurempi kuin raa'an laskentakapasiteetin ja abstraktin hahmoituskyvyn.
On hyvä huomata että samat oppilaitokset sisältää valtavan kirjon eri vaikeusasteen suuntautumisia jos vaikeutta mitataan älykkyydellä. Esim kauppiksen ekonometria/matemaattinen mallinnus vs kauppiksen markkinointi.
Tosin täytyy muistaa, että kysymys on subjektiivinen ja vaatii vaikeuden määrittelyn ja eri ihmisten vahvuudet ja heikkoudet vaikuttaa siihen vaikeuden subjektiiviseen kokemukseen.
Mutta tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että toiset alat vaativat enemmän raakaa älykkyyttä ja toiset alat enemmän esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai tunneälyä.
Yleisesti yliopisto-opinnot vaativat +115 IQ (ÄÖ:n) mutta alakohtaisesti tämä vaihtelee 115-140 joten joillakin aloilla suurin osa opiskelijoista on mensa materiaalia.
Olen nais tuta- DI ja opiskelin opennoissani myös teknillistä fysiikkaa ja sähkötekniikkaa. Opiskelin tuta- koulutusohjelmassa.
Liekö sitten olen jotenkin autisti :) tai jotain, mutta teknillinen fysiikka ja sähkötekniikka olivat minulle aina helppoja ja siksi opiskelin niitä myös sivuaineissani. Vastaukset vain "näki" ja palaset loksahtivat paikalleen heti. Muistan jonkun proffan aikoinaan kommentoineen minulle, että kirjallisen tuottaman materiaalini perusteella hän ei ymmärrä miten ajattelen näitä asioita, mutta systemaattisesti päädyn aina oikeaan vastaukseen ja sen vuoksi ajatteltapani täytyy olla toimiva.
Olen kyllä ihan normaalisti työelämässä ilman vaikeuksia, joten tuskin kuitenkaan olen autisti. Introvertti myönnän olevani.
Olen tutkitusti ylimpään 5% loogisessa päättelykyvyssä luokiteltu, joten jotain tuolla korvieni välissä liikkuu.
Käytiin opiskeluaikana kaveriporukalla mensan testissä läpällä. noin 25 hengen porukan keskiarvo oli 131 muistaakseni. Helposti hämärtyy omassa kuplassa mikä on "keskiarvo" tai "normaalia". Normaalina pulliaisena Teknillisessä yliopistossa pärjäsi lukemalla ja mutta ollaan jo aika kaukana keskiarvosta. (2 keskihajontaa) eli n. 95% fraktiili
On vaikeaa itselle ymmärtää että vaikka palat loksahtelevat joissain asioissa itselle paikalleen vaivatta ei tämä välttämättä korreloi normaalin kanssa. Yksi tuttu puhuu sujuvasti 11 kieltä. Uuden kielen sujuvaan opetteluun menee muutama kuukausi, arvatkaa onko hänen "normaalinsa" tilastollisesti normaalia :D
Vaikeista opintosuunnista voisi vielä mainita esimerkiksi lämpötekniikan tai teknisen mekaniikan (lujuuslaskennan). Elementaarimatriisien pyörittely ja lämpövektorien jatkuva laskenta on jo pitkälti automatisoitu, kun menee niin monimutkaiseksi ilman tietokonetta. TTK:lla näitä sai kuitenkin nauttia usean kurssin verran pakollisissa opinnoissa.
T: AP (DI, KTM)
TUTA_DI21s kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TUTA_DI21s kirjoitti:
No tätä ongelmaa varmaan kannattaa lähestyä IQ rajoitteiden perustella jos haetaan mitattavasti vaikempaa tai helpoimpaa. Matemaattiset alat (tekninen fysiikka, matiikka jne) on varmaan vaikeimpia joissa menestyäkseen hyvin tarvitsee +140 IQ älykkyyden eli 99% fraktiilin. Toisessa ääripäässä on varmaan käytännön sovellusalat joissa käytännön duunin ja lukemisen merkitys on suurempi kuin raa'an laskentakapasiteetin ja abstraktin hahmoituskyvyn.
On hyvä huomata että samat oppilaitokset sisältää valtavan kirjon eri vaikeusasteen suuntautumisia jos vaikeutta mitataan älykkyydellä. Esim kauppiksen ekonometria/matemaattinen mallinnus vs kauppiksen markkinointi.
Tosin täytyy muistaa, että kysymys on subjektiivinen ja vaatii vaikeuden määrittelyn ja eri ihmisten vahvuudet ja heikkoudet vaikuttaa siihen vaikeuden subjektiiviseen kokemukseen.
Mutta tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että toiset alat vaativat enemmän raakaa älykkyyttä ja toiset alat enemmän esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai tunneälyä.
Yleisesti yliopisto-opinnot vaativat +115 IQ (ÄÖ:n) mutta alakohtaisesti tämä vaihtelee 115-140 joten joillakin aloilla suurin osa opiskelijoista on mensa materiaalia.
Olen nais tuta- DI ja opiskelin opennoissani myös teknillistä fysiikkaa ja sähkötekniikkaa. Opiskelin tuta- koulutusohjelmassa.
Liekö sitten olen jotenkin autisti :) tai jotain, mutta teknillinen fysiikka ja sähkötekniikka olivat minulle aina helppoja ja siksi opiskelin niitä myös sivuaineissani. Vastaukset vain "näki" ja palaset loksahtivat paikalleen heti. Muistan jonkun proffan aikoinaan kommentoineen minulle, että kirjallisen tuottaman materiaalini perusteella hän ei ymmärrä miten ajattelen näitä asioita, mutta systemaattisesti päädyn aina oikeaan vastaukseen ja sen vuoksi ajatteltapani täytyy olla toimiva.
Olen kyllä ihan normaalisti työelämässä ilman vaikeuksia, joten tuskin kuitenkaan olen autisti. Introvertti myönnän olevani.
Olen tutkitusti ylimpään 5% loogisessa päättelykyvyssä luokiteltu, joten jotain tuolla korvieni välissä liikkuu.
Käytiin opiskeluaikana kaveriporukalla mensan testissä läpällä. noin 25 hengen porukan keskiarvo oli 131 muistaakseni. Helposti hämärtyy omassa kuplassa mikä on "keskiarvo" tai "normaalia". Normaalina pulliaisena Teknillisessä yliopistossa pärjäsi lukemalla ja mutta ollaan jo aika kaukana keskiarvosta. (2 keskihajontaa) eli n. 95% fraktiili
On vaikeaa itselle ymmärtää että vaikka palat loksahtelevat joissain asioissa itselle paikalleen vaivatta ei tämä välttämättä korreloi normaalin kanssa. Yksi tuttu puhuu sujuvasti 11 kieltä. Uuden kielen sujuvaan opetteluun menee muutama kuukausi, arvatkaa onko hänen "normaalinsa" tilastollisesti normaalia :D
Vaikeista opintosuunnista voisi vielä mainita esimerkiksi lämpötekniikan tai teknisen mekaniikan (lujuuslaskennan). Elementaarimatriisien pyörittely ja lämpövektorien jatkuva laskenta on jo pitkälti automatisoitu, kun menee niin monimutkaiseksi ilman tietokonetta. TTK:lla näitä sai kuitenkin nauttia usean kurssin verran pakollisissa opinnoissa.
T: AP (DI, KTM)
Mensan testi näyttää 9-19 pistettä yläkanttiin. Itse kävin Mensan virallisessa testissä ja sain tulokseksi 129. Neuropsykologin tekemästä WAIS-testistä sain kuitenkin vain 110-120 (siinä ei saa tarkempaa tulosta.) Kuulemma on yleistä että mensalaiset paljastuu WAIS-testissä vain hieman keskivertoa älykkäimmäksi.
-sivusta
Vierailija kirjoitti:
TUTA_DI21s kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TUTA_DI21s kirjoitti:
No tätä ongelmaa varmaan kannattaa lähestyä IQ rajoitteiden perustella jos haetaan mitattavasti vaikempaa tai helpoimpaa. Matemaattiset alat (tekninen fysiikka, matiikka jne) on varmaan vaikeimpia joissa menestyäkseen hyvin tarvitsee +140 IQ älykkyyden eli 99% fraktiilin. Toisessa ääripäässä on varmaan käytännön sovellusalat joissa käytännön duunin ja lukemisen merkitys on suurempi kuin raa'an laskentakapasiteetin ja abstraktin hahmoituskyvyn.
On hyvä huomata että samat oppilaitokset sisältää valtavan kirjon eri vaikeusasteen suuntautumisia jos vaikeutta mitataan älykkyydellä. Esim kauppiksen ekonometria/matemaattinen mallinnus vs kauppiksen markkinointi.
Tosin täytyy muistaa, että kysymys on subjektiivinen ja vaatii vaikeuden määrittelyn ja eri ihmisten vahvuudet ja heikkoudet vaikuttaa siihen vaikeuden subjektiiviseen kokemukseen.
Mutta tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että toiset alat vaativat enemmän raakaa älykkyyttä ja toiset alat enemmän esimerkiksi sosiaalisia taitoja tai tunneälyä.
Yleisesti yliopisto-opinnot vaativat +115 IQ (ÄÖ:n) mutta alakohtaisesti tämä vaihtelee 115-140 joten joillakin aloilla suurin osa opiskelijoista on mensa materiaalia.
Olen nais tuta- DI ja opiskelin opennoissani myös teknillistä fysiikkaa ja sähkötekniikkaa. Opiskelin tuta- koulutusohjelmassa.
Liekö sitten olen jotenkin autisti :) tai jotain, mutta teknillinen fysiikka ja sähkötekniikka olivat minulle aina helppoja ja siksi opiskelin niitä myös sivuaineissani. Vastaukset vain "näki" ja palaset loksahtivat paikalleen heti. Muistan jonkun proffan aikoinaan kommentoineen minulle, että kirjallisen tuottaman materiaalini perusteella hän ei ymmärrä miten ajattelen näitä asioita, mutta systemaattisesti päädyn aina oikeaan vastaukseen ja sen vuoksi ajatteltapani täytyy olla toimiva.
Olen kyllä ihan normaalisti työelämässä ilman vaikeuksia, joten tuskin kuitenkaan olen autisti. Introvertti myönnän olevani.
Olen tutkitusti ylimpään 5% loogisessa päättelykyvyssä luokiteltu, joten jotain tuolla korvieni välissä liikkuu.
Käytiin opiskeluaikana kaveriporukalla mensan testissä läpällä. noin 25 hengen porukan keskiarvo oli 131 muistaakseni. Helposti hämärtyy omassa kuplassa mikä on "keskiarvo" tai "normaalia". Normaalina pulliaisena Teknillisessä yliopistossa pärjäsi lukemalla ja mutta ollaan jo aika kaukana keskiarvosta. (2 keskihajontaa) eli n. 95% fraktiili
On vaikeaa itselle ymmärtää että vaikka palat loksahtelevat joissain asioissa itselle paikalleen vaivatta ei tämä välttämättä korreloi normaalin kanssa. Yksi tuttu puhuu sujuvasti 11 kieltä. Uuden kielen sujuvaan opetteluun menee muutama kuukausi, arvatkaa onko hänen "normaalinsa" tilastollisesti normaalia :D
Vaikeista opintosuunnista voisi vielä mainita esimerkiksi lämpötekniikan tai teknisen mekaniikan (lujuuslaskennan). Elementaarimatriisien pyörittely ja lämpövektorien jatkuva laskenta on jo pitkälti automatisoitu, kun menee niin monimutkaiseksi ilman tietokonetta. TTK:lla näitä sai kuitenkin nauttia usean kurssin verran pakollisissa opinnoissa.
T: AP (DI, KTM)
Mensan testi näyttää 9-19 pistettä yläkanttiin. Itse kävin Mensan virallisessa testissä ja sain tulokseksi 129. Neuropsykologin tekemästä WAIS-testistä sain kuitenkin vain 110-120 (siinä ei saa tarkempaa tulosta.) Kuulemma on yleistä että mensalaiset paljastuu WAIS-testissä vain hieman keskivertoa älykkäimmäksi.
-sivusta
Voi myös käydä toisin päin, riippuu yksilöstä. Ovat kuitenkin eri testit niin ei voikaan suoraan verrata.
Alue: Aihe vapaa
Ja silti rahiksen pojat saavat enemmän pillua nuorilta naisilta, kuin sähkötekniikan opiskelijat.
Sähkötekniikan puolella on paljon sellaisia, jotka tuskin tulevat naista alasti näkemään elämänsä aikana.
Minä olen yksi sellainen. Meitä autistisempia siellä on enemmänkin. Meillä ei käydä baareissa, ei ole pöhinäiltoja yms.