Lue keskustelun säännöt.
Nainen, tunnistatko itsesi tästä kuvauksesta (haluttomuudesta)?
31.03.2015 |
Olen 39 v. kolmen lapsen äiti ja elän onnellisessa parisuhteessa, jossa on yksi ongelma: seksielämä. Haluamme mieheni kanssa eri määrän seksiä (mieheni ehkä n. 5 krt vk, minä max 1 krt / vk), kiihotumme eri asioista (minä hellyydestä, mies rajuudesta) ja muutenkin seksi merkitsee meille vain yksinkertaisesti eri tavalla (hänelle todella paljon, minulle ei kovin paljon).
Asiasta on valitettavasti tullut suhteeseemme aika iso ongelma ja olemme asian suhteen jokseenkin umpikujassa. Itseäni ahdistaa hänen lähesntymisyritykset jo lähtokohtaisesti nykyisin niin paljon etten käytännössä enää ollenkaan halua seksiä. Rakastan miestäni ja haluaisin haluta, mutta en vain pysty.
Jos joku teistä naisista on ollut samanlaisessa tilanteessa, olisin todella kiitollinen vinkeistä!! Pystymme mieheni kanssa puhumaan asioista hyvin ja seksuaaliterapiaakin olemme harkinneet.
Kommentit (76)
Kaksi nopeaa kommenttia töiden keskeltä:
- yhtään en tajua tuota neuvoa, että antakaan vaikkei tekisikään mieli. Ainakin minulle miehenä kiihottavinta on juuri se, että vaimo haluaa, joten en koskaan ole voinut kuvitellakaan "velvollisuusseksiä"
- haluttomuudesta syntyy usein hankala kierre, joka johtaa siihen ettei kumpikaan enää viitsi/halua edes yrittää. Nainen sen takia ettei halua tuottaa pettymystä, mies siksi ettei pettyisi. Ja valitettavasti ainakin meillä tämä on johtanut siihen, että lähesisyys kokonaisuutena on vähentynyt.
- minusta seksittömyydessä (ja ainakin minulle 1 krt/kk on kyllä käytännössä sama kuin seksittömyys) on jotakin samaa kuin liikunnassa: kun tarpeeksi pitkään olet ilman, et oikein osaa edes sitä kaivata. Sinänsä tämä on kiitollinen tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 13:43"][quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 13:39"]
mutta seksi ei ole kamalan kivaa jos sitä tekee "pakosta". Katoaa loputkin halun rippeet jos olisi pakko avata haarat ja vetästä pikaset pari kertaa viikossa vain siksi ettei kumppani joutuisi olemaan puutteessa..
[/quote]
Nää on taas näitä asioita... Parisuhteessa kuitenkin varmasti molemmat osapuolet tekee toisen hyväksi asioita, joita ei juuri sillä hetkellä välttämättä huvittaisi tehdä. Ne on niitä kompromisseja toisen hyväksi, eikä seksi minusta näistä eroa. Kuitenkin seksi useimmiten sen aloitettua on mukavaa molemmille ideaalitilanteessa.
[/quote]
olen aivan samaa mieltä kanssasi, mutta helpommin sanottu kuin tehty
Meillä taas ongelma on se, että miehelle ei kelpaa, jos annan vaikken itse niin kovin haluaisikaan. Eli hänellä on aina valmiiksi mielessä se, millainen minun pitäisi olla, monta orgasmia saada jne. Ja tämä minua vituttaa suunnattomasti, kun olisin kyllä valmis antamaan, mutta en pysty esittämään, että aina niin hirveästi itse haluaisin.
Onnea vaan yrityksellenne saada parisuhde vielä tämän jälkeen toimimaan. Ihana suhde, varmaan!
Itsellänikin on näitä kausia, yitän vain miehen mieliksi silloin virittäytyä tunnelmaan ja kyllä sitten oikeasti siitä nautinkin, eikä se ole mitään teeskentelyä tai pakkopullaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä naisena ihan aidosti olen pettynyt itseeni siinä mielessä, että seksi-moodiin virittäytyminen on minulle niin helvetin vaikeaa. Esim. tällainen tunne kuin alkukantainen "panetus" on minulle täysin vieras (ja joskus antaisin mitä vain että voisin sitä tuntea!) ja täytyy kyllä sanoa, että ymmärrän myös miestäni, joka joskus haluaisi vain nussia eikä valmistella tapahtumaa tuntikausia (tämä helpottaisi asiaa myös käytännössä lapsiperheissä aika paljon). Mutta itselleen ja omille piirteilleen on varmasti usein aika vaikea tehdä mitään, varsinkin kun on kyse niin perustavanlaatuisesti asiasta kuin seksuaalisuus.
Tunnistan täysin - nimittäin vaimoni. Tätä nykyä hän saakin vapaasti katsoa illat televisiota ja lueskella naistenlehtiä. Ei kiinnosta enää tippaakaan. Ja kyllähän se on ihan helvetin surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Nää on taas näitä asioita... Parisuhteessa kuitenkin varmasti molemmat osapuolet tekee toisen hyväksi asioita, joita ei juuri sillä hetkellä välttämättä huvittaisi tehdä. Ne on niitä kompromisseja toisen hyväksi, eikä seksi minusta näistä eroa. Kuitenkin seksi useimmiten sen aloitettua on mukavaa molemmille ideaalitilanteessa.
[/quote]
Mitä tuolla yritetään tarkoittaa?
Jos pimppa ei luonnollisesti kostu ei sinne kannata yhtyä kun voi sattua. Vaikka laittaisi liukkaria. Lihakasiston pitää olla valmiina vastaanottoon minkä takia pitää olla kiihottunut. Ja miten joku voi haluta seksiä toisen kanssa jos tietää että toinen ei ole sillä fiiliksellä? Siis panna halutonta jota ahdistaa = tuntuu raiskaukselta.
Aivan kuin meillä! Ikää 24 ja 27, ei lapsia.
Mies haluaisi jännitystä, vaihtelua, rajuja otteita, uusia juttuja, leluja yms. Minä haluaisin vain hellyyttä ja tavan osoittaa rakkautta. Halumme ja tarpeemme eivät kohtaa yhtään, mistä seuraa turhautumista ja lopulta kohdallani täydellistä haluttomuutta. Seksiä ei ole ollut puoleen vuoteen, yhdessä olemme olleet 6 vuotta. Olemme yrittäneet puhua asiasta, mutta mies on tuppisuu ja kyvytön ilmaisemaan itseään, halujaan ja tunteitaan. Minä taas turhautunut surkeaan kommunikaatioon tämän asian saralta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:14"]
[/quote] Nää on taas näitä asioita... Parisuhteessa kuitenkin varmasti molemmat osapuolet tekee toisen hyväksi asioita, joita ei juuri sillä hetkellä välttämättä huvittaisi tehdä. Ne on niitä kompromisseja toisen hyväksi, eikä seksi minusta näistä eroa. Kuitenkin seksi useimmiten sen aloitettua on mukavaa molemmille ideaalitilanteessa. [/quote] Mitä tuolla yritetään tarkoittaa? Jos pimppa ei luonnollisesti kostu ei sinne kannata yhtyä kun voi sattua. Vaikka laittaisi liukkaria. Lihakasiston pitää olla valmiina vastaanottoon minkä takia pitää olla kiihottunut. Ja miten joku voi haluta seksiä toisen kanssa jos tietää että toinen ei ole sillä fiiliksellä? Siis panna halutonta jota ahdistaa = tuntuu raiskaukselta.
[/quote]
Kai oon sitten luonnonoikku, mutta koskaan ei oo saharalta tuntunut alakerta tai sattunut vaikka seksiin olen miehen mieliksi muutaman kerran suostunutkin. Kaikkia haluttomia ei se seksi kuitenkaan ahdista, se ei vaan suoranaisesti huvita.
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:13"]Tunnistan täysin - nimittäin vaimoni. Tätä nykyä hän saakin vapaasti katsoa illat televisiota ja lueskella naistenlehtiä. Ei kiinnosta enää tippaakaan. Ja kyllähän se on ihan helvetin surullista.
[/quote]
Surullista on se että et yritä auttaa ongelman kanssa, olette sentään pari. Homma ei tukemisen takia ainakaan pahene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap! Ymmärrän sinua ja samalla en. Olen nainen ja meillä tuo asia menee aivan täysin päinvastoin, jopa tuota kiihottumisasiaa myöten. Lapsiakin saman verran. Ja olen todella ahdistunut asiasta, tuntuu ettei mies välitä minun tarpeistani ollenkaan (tiedän ettei asia ole niin) ja läheisyyttäkin on vähemmän nykyään. Vaihdetaanko miehiä? ;) En mä omastani luopuisi, mutta seksiasia todella rassaa. Ja pahemmaksi tämä meni kolmannen lapsen jälkeen vielä, tuntuu että kaikki muu menee minun edelle. Meillä suhdetta takana yli 15-vuotta jo.
En tunnista. Molemmat teemme aloitteita ja keskimäärin seksiä on 3-6 kertaa viikossa. Tyytyväisiä olemme tilanteeseen. N38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:14"]
Ja miten joku voi haluta seksiä toisen kanssa jos tietää että toinen ei ole sillä fiiliksellä? Siis panna halutonta jota ahdistaa = tuntuu raiskaukselta.
[/quote]
Täysin samaa mieltä. Tässä mielessä siis ratkaisu ongelmaan ei (ainakaan meillä) ole "sääliseksi" vaan se, että vaimo haluaisi enemmän. Siinä mielessä siis erittäin hankala tilanne, kun eihän toisaalta kukaan kai haluilleen hirveästi voi mitään.
Mä olen myös sitä koulukuntaa, joka sanoo että seksiin suostutaan jos ei ole hyvää syytä olla suostumatta, ja sitten kun pääsee alkuun niin se on aina kivaa. MUTTA...
Naisena minun on todella vaikea psyykata itseni kiihottumaan nollasta sataan tilanteessa, jossa itselläni ei ollut seksi edes mielessä ja yhtäkkiä mies tulee pökkimään jäykällä peniksellä peppua vasten tms. Siinä on sellainen henkinen paine kiihottua, joka estää kiihottumista tehokkaasti. Samoin se, jos asetelma pääsee lipsahtamaan sellaiseksi, että tuntee itsensä pihtariksi ja toisen vonkaajaksi, on todellinen seksintappaja.
Mun seksihaluille tekee hyvää, jos saan aikaa antaa halujen herätä spontaanisti, ja se etten aina saa seksiä vaikka haluaisin. Teen tietoisesti töitä näiden asioiden kanssa, teen aloitteita ja puhun haluistani heti jos olen itse vähänkin sillä tuulella, vaikka ei oltaisikaan tilanteessa jossa seksiä voisi harrastaa siinä ja nyt. Ja meillä voi olla monta kertaa päivässä jotain seksuaalissävytteistä, joka ei kuitenkaan johda seksiin. En ole varsinaisesti puhunut miehen kanssa näistä, koska tällä hetkellä tuntuu, että homma on hyvin hallinnassa ja mies hoitaa myös tonttinsa hyvin eli ei vonkaa jos ei oikeasti sovi ja on huomaavainen ja hyvä rakastaja. Ainoa kritisismi olisi se, että tuntuu vieläkin pitävän tuota puskista tulevaa päällekäymistä validina lähestystapana, mutta ajattelin antaa sen itse havainnoida, että kostuminen tapahtuu huomattavasti nopeammin, jos aloite tulee hieman hienovaraisemmin. :)
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:17"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:13"]Tunnistan täysin - nimittäin vaimoni. Tätä nykyä hän saakin vapaasti katsoa illat televisiota ja lueskella naistenlehtiä. Ei kiinnosta enää tippaakaan. Ja kyllähän se on ihan helvetin surullista. [/quote] Surullista on se että et yritä auttaa ongelman kanssa, olette sentään pari. Homma ei tukemisen takia ainakaan pahene.
[/quote]
Voi kuule, jos tietäisit kuinka helvetin monta vuotta yritin, et takuulla syyllistäisi.
Meillä tilanne on jo sellainen, että tavallaan joudun täysin jo kieltämään omat haluni, kun edes pienikin vihjaus seksistä saa miehen täysin sekaisin odotuksesta - tämä taas johtaa minulla hirveisiin paineisiin ja siihen etten enää osaa kiihottua. En siis enää edes uskalla haluta, kun joku menee kumminkin pieleen. Sama koskee esim. hienovaraista virittelyä, tekstailua ym. Tavallaan siis seksistä on tullut meidän suhteessa asia, jota molemmat kaikin tavoin yrittävät vältellä ettei tulisi pettymystä.
Kyllä tunnistan. Oma teoriani on, että naiset ja miehet ovat vain seksuaalisuudeltaan perustavanlaatuisesti erilaisia. Ja se tuottaa ongelmia suurimmassa osassa parisuhteita.
Perusteletko miten? Jos viittaat tällä taas siihen, että miehet haluavat ja naiset ei, niin valehtelet.
t. N31, kroonisessa puutteessa
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 14:00"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 13:43"]
[quote author="Vierailija" time="31.03.2015 klo 13:39"]
mutta seksi ei ole kamalan kivaa jos sitä tekee "pakosta". Katoaa loputkin halun rippeet jos olisi pakko avata haarat ja vetästä pikaset pari kertaa viikossa vain siksi ettei kumppani joutuisi olemaan puutteessa..
[/quote]
Nää on taas näitä asioita... Parisuhteessa kuitenkin varmasti molemmat osapuolet tekee toisen hyväksi asioita, joita ei juuri sillä hetkellä välttämättä huvittaisi tehdä. Ne on niitä kompromisseja toisen hyväksi, eikä seksi minusta näistä eroa. Kuitenkin seksi useimmiten sen aloitettua on mukavaa molemmille ideaalitilanteessa.
[/quote]
Mut eikö tää toimi myös toiseen suuntaan? Että parisuhteessa molemmat osapuolet tekevät toisten hyväksi asioita? Eli jos toinen ei halua seksiä, toinen antaa tilaa ja hyväksyy sen että ei nyt.
[/quote]
Siis tottakai, siksi puhuinkin kompromisseista. Että toinen ei jokakerta painosta ja toinen ei joka kerta myöskään kieltäydy.