Mitä aihetta koski vaikein ja turhauttavin yliopistokurssisi?
Kommentit (841)
Vierailija kirjoitti:
Digitaalinen säätö (osa Automaatiotekniikan pääaineopintoja TKK:llä)
Tämä oli niitä kursseja, joista arvosana oli joko 0, 1 tai 5 eli joko tajusit täysin tai olit pihalla kuin lumiukko.
Olin pihalla ja samoin valtaosa kurssikavereista. Muut pääaineen kurssit sujuivat ihan hyvin.
Ja sieltäkin löytyy sama digitaalinen säätö. Tuskaa.
Ihmisten elämäntilanteet. Jonkinlainen psykologia, psykiatria ja sosiaalihistoria yhdessä paketissa. Ei sinänsä vaikeaa, paitsi valtavan, turhauttavan kapulakielisen materiaalipaketin vuoksi, josta piti tuottaa referaatteja. Ei ole onneksi kuulunut vuosikymmeniin opintosuunnitelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Kliininen mikrobiologia, pelkkää ulkoaopettelua jotain pieniä printtejä kirjasta. Onneksi sain käsiini tenttejä lääkisläisten tenttivarastosta ja pääsin läpi 5. tenttikerralla ulkoaopettelemalla tentit.
Mikä yliopisto? Itsellä sama UEFissa, kolme yritystä vaati että pääsi läpi, koska vääristä vastauksesta lähti aina miinuspisteitä.
Elektroniset piirialkiot, tunnettiin nimellä piiri-ilkiöt. Luennoitsija ei osannut puhua asioista niiden nimillä vaan opetus oli tasoa "tuo tuossa menee sinne niin siten ja sitten tässä on tämä".
Tietorakenteiden ja algoritmien suunnittelua ja toteutusta. Tentin muistaakseni 9 kertaa.
t. tietojenkäsittelijä
Kaiken maailman tilastotieteet ja ekonometriat (vain peruskurssit) jotka kaikki pelottelivat ja lykkäsin siksi aika loppuvaiheeseen, menivät leikiten.
Turhauttavin ja vaikein, jonka jätin kesken oli joku ABC-analyysi (activity based cost?). Osittain myös siksi että oli järjestetty opetus niin huonosti, huono ope, tms - että tipuin kärryiltä jo alkuvaiheessa.
Suomen kielen fonetiikka oli todella haastava, jätin lopputentin tekemättä koska en tarvinnu kurssia. Luennot ja tehtävät mielenkiintoisia. Jaa olenko outo, olen opiskellut sekä taloustiedettä ja kieliä. Yksi maisteri ja yksi kandi.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se liene jokin woke-aatetta sivuava "sukupuolentutkimus" tai "naistutkimus" tjs. koska niillähän ei ole minkään logiikan, tieteentekemisen tai arkijärjen käytön kanssa mitään tekemistä.
Voi pikku trollia, kun ei ole reppanalla yliopisto-opintoja ollenkaan, niin pitää yrittää keksiä tällaisia.
Vierailija kirjoitti:
Aika mielenkiintoista, että palstalla liikkuu taustalla näin paljon akateemista porukkaa. Siis nimenomaan topikkien otsikoiden laatua ajatellen...
Ehkä akateeminen porukka ei tee aloituksia niin paljon? Jos he voittopuolisesti vain osallistuvat keskusteluihin tai lueskelevat niitä ja ehkä peukuttavat? Ainakin jossain provokeskustelussa provoilijat kehuskelevat tekevänsä paljon aloituksia ja siltä se usein vaikuttaakin.
Eli martingaaleja ja stokastisia prosesseja? Joo aika hankalaa se on. Matikassa kyllä mun mielestä differentiaali geometria oli aika paha, vaikka olin (ja olen) siitä kiinnostunut. En tainnu sitä edes pinnistää loppuun asti.
pakko ruotsi oli pahin ja samalla epämotivoivin. Suoritin sen viimeisenä kurssina maisterin papereihin.
Vierailija kirjoitti:
Tilastotieteen todennäköisyydet. Lisäksi teoreettisen matematiikan sivukurssi.
Mitä on teoreettinen matematiikka? Ainakin meillä UEF:ssa matikka on aika teoreettista, erikseen on sitten muutama soveltavan matikan kurssi.
Matematiikan jatkokurssi 3ov, luennoi Lauri Myrberg. Ainoa kurssi koko opinnoissa josta en päässyt ensi yrittämällä läpi.
Uuh mielen syövereistä nousee epämiellyttäviä muistoja - ainakin suomen kielen pakollisten sivuaineopintojen kurssit ja kirjahyllyssä kylmiä väreitä edelleen aiheuttava englannin kieliopin Quirk & Greenbaum, terveisiä vaan kääntikselle.
Kansiksen opintojen edellyttämä matematiikan peruskurssi meni 1- arvosanalla läpi tokalla yrittämällä. Eikä se kansantaloustiedekään mitenkään erityisen hyvin sujunut.
Oikiksessa tahmosin jostain syystä prosessioikeuden kanssa. Luettavana oli vino pino kirjoja ja hylsy tuli. Uusintaan luin sitten peruskurssin kirjan ja selviydyin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unkarin jatkokurssi
Minulle jo unkarin alkeet olivat tarpeeksi vaikeita, jatkokurssia en edes yrittänyt. Muita kieliä opin helposti, en tiedä mikä unkarissa tökki.
Mulle unkarin kurssit oli helppoja, mutta en muista niistä enää juuri mitään. Aikaa on kulunut jo melkein 40 vuotta. Kymmeneen osaan laskea vielä unkariksi ja osaan ääntää unkarinkielistä tekstiä. Olen huono matikassa, joten ehkä kasvatustieteen cumuun kuuluva matikan kurssi oli vaikein, vaikka hyvin siitäkin selvisin.
Ei vaikein (ei vaikeita ollenkaan), mutta turhauttavimpia ehdottomasti miltei kaikki pedagogiset kurssit. Ei oikeastaan mitään hyötyä käytäntöön, sillä eivät keskivertokersat ole sellaisia kuin pedogogisissa annetaan ymmärtää. Mihinkään tuolla ei tullut vastausta, silti kaikilla kursseilla oli pakko istua. No oli kai, kun siellä ei olisi muuten ollut ketään läsnä, niin turhauttavaa ajanhaaskausta kaikki tyynni. No, auskultoinnissa vähän jotain oppi, mutta kaikki ne teoriat, huh hah ja hei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pianonsoitto.
Olen äärimmäisen epämusikaalinen.
Missä tiedekunnassa joutui soittamaan pianoa täysin epämusikaalisena?
Kasvatustieteissä, luokanopettajan opintoihin kuuluivat pakolliset pianon alkeet ja jatkokurssi. En päässyt alkeitakaan kuin puoleen väliin Aaron 1-osaa. Loppuharjoittelussa jouduin opettamaan musiikkia, vaikka en osaa soittaa enkä laulaa! Läpi meni, huh. Eli ainetta ei itse tarvitse osata, mutta sitä voi opettaa hyvin silti. (Me leikimme, sävelsimme, arvostelimme, rytmitimme ja lauloimmekin.)
Kansainvälinen ja EU vero-oikeus. Jollain ilveellä sain siitä tentistä kolmosen, vaikka kirjasta en omasta mielestäni ymmärtänyt tai muistanut mitään. Erilaisia rajat ylittäviä yritysjärjestelyitä ja valtioiden välisiä verosopimuksia... Ainoa kurssi, jonka aikana tuli tenttikirjaa lukiessa oikiksessa itku.
Digitaalinen säätö, ai että. En jäänyt kaipaamaan.