Mitä aihetta koski vaikein ja turhauttavin yliopistokurssisi?

Vierailija kirjoitti:

Joku ihme projektinhallinta, joka oli uskomatonta sontaa, johon käytettiin vielä todella paljon aikaa. Sitten oli joku toinen vastaava vielä syvällisemmissä sfääreissään. Tehtävät tein kuulemma ihan väärin ja sain opettajalta hirveät haukut. Sinällään kukaan ei noita tehtäviä ymmärtänyt. Kai siinä tutkimusmenetelmiäkin sivuttiin, vaikka sille oli jopa oma opintojaksonsakin. Tuossa ei siis ollut mitään järkeä. Sitten oli joku strategian opintojakso, hirveää turhan jauhamista sekin ja oikeasti vaikeaa. Kaikkein suurin rimanalitus on ehkä kuitenkin ollut joku ihmeellinen harjoitusyritys, johon käytettiin hirveästi aikaa ja jossa leikittiin yrityksen pyörittämistä ja toimistotyössä työskentelyä. Hommaa tuolla oli todella vähän, eikä mitään oikeaa siis tehty. Kaikki olisivat mielummin opiskelleet oikeasti alaan kuuluvia opintoja kun tuollaista varsinkin kun koulutus oli muutenkin puutteellinen ja sisälsi myös pitkän työharjoittelun. Olen siis käynyt kaksi eri koulua lukion jälkeen, joista nämä ovat. Kumpikaan näistä ei ole lähihoitaja, mutta aloin tässä miettimään, että onkohan lähihoitajan opinnoissa sitten joku hoitolaitosleikki, jossa osa leikkii hankalia asiakkaita, joilla on kaikki pielessä ja osa on sitten näiden hoitajia ja joku hoitaa byrokratiaa ja valittaa kun rahaa kuluu niin paljon ihan perusjuttuihin.

Nämä eivät kylläkään olleet yliopisto-opintoja. Olen toki suorittanut myös yliopisto-opintoja avoimessa yliopistossa. Niistä vaikein on ollut neuropsykologia, jota en saanut koskaan suoritettua, vaikka kävinkin luennot jopa kahteen kertaan kun ensimmäisellä kerralla opettaja oli umpisurkea. Toisella kerralla oli sitten hyvä opettaja, mutta kun en osannut niin en osannut. Tuo oli kyllä koko kurssi lähinnä jotain täysin utopistista neurotiedettä, eikä mitään psykologiaa. Tuosta jäi aikoinaan muuten kiinni, että en saanut psykologian perusopintoja suoritettua. Muuten nuo opinnot olivat kyllä mielenkiintoisia ja sitä ns. oikeaa psykologiaa.

Vektorianalyysi.

Tentin tulokset oli kuin suoraan binäärijärjestelmästä, lähes kaikki joko 0 tai 1. Muutama 5 oli joukossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vektorianalyysi.

Tentin tulokset oli kuin suoraan binäärijärjestelmästä, lähes kaikki joko 0 tai 1. Muutama 5 oli joukossa. 

Tuohan on tiettyjen insinöörialueiden peruskamaa, joka täytyy osata, jos yleensä aikoo alan töitä tehdä. 

Itse muistelen, että kaikki sellaiset kurssit, jotka olivat tekemisissä transienttien ilmiöiden kanssa olivat kohtalaisen vaikeita. Mutta sitten kun ymmärsi, että jos aikoo laskea todellisia ilmiöitä158, niin numeerisilla menetelmillä ne onnistuvat "helposti" tai ainakin helpommin kuin analyyttisillä.

Vierailija kirjoitti:

Todellisuus on sillätavalla kompleksista että vastakkaisiltakin näyttävät asiat saattavat olla yhtä aikaa totta mutta eri tasoilla! heh, jatkoin vielä. Tämän kun oivaltaa , oivaltaa jo aika paljon.

Minulle ei ole koskaan ollut vaikeuksia keskustella minkä alan ihmisen kanssa tahansa, koska ymmärrän tämän kompleksisuuden ja puhun kielellä kunkin kanssa jota tämä ymmärtää enkä pakota häntä muuttamaan sanoja omikseni ensin- mikä on nykyään hienostunutta vallankäyttöä julmimmillaan.

Kuka tahansa besserwisser vaan marssi toisen eteen ja ottaa muka auktoriteetin ja alkaa pahoinpidellä toisenlaisesta käsitteistöstä tulevaa ihmistä omien mittareittensa ja -puittensa raameihin.

Tätä nököjään harrastaa myös Valtakunnan ylimmät oikeudensoveltajat nykyisin.

Se ei poikkea totaritärismistä mitenkään. Se on fascismia.

Tämä on totta. Kontekstin (vaihtumisen) tajuaminen on nykyään (?) jokseenkin ylivoimaista.

Tekee yksinäiseksi.

Vierailija kirjoitti:

SPSS. Stanan Prkleen Stanan Stana.

Oho! Yliopistourani parhaimpia kursseja!

Varusohjelmistot

Vierailija kirjoitti:

Vektorianalyysi.

Tentin tulokset oli kuin suoraan binäärijärjestelmästä, lähes kaikki joko 0 tai 1. Muutama 5 oli joukossa. 

Tämä oli jopa ihan kohtuullinen verrattuna kurssiin Mitta ja integraali.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen yliopistosta valmistuvan pitää tehdä syventävien opintojen tutkielma. Outoa resurssien ja ajan hukkaa. Ei kaikki ole kiinnostuneita tutkimuksesta ja toiset alat täysin erilaisia kuin toiset. Tarvitsisiko esim. Opettajaksi aikovan tehdä tutkielmaa.

Tämähän on opettajaksi aikoville helpotettu parityöksi.. silti opettajista puhutaan akateemisina :-)

Vierailija kirjoitti:

Logiikan jatkokurssi.

Täytyy kompata. Jostain syystä pää kipeytyi harjoituksissa, joissa saattoi joutua esittämään ratkaisunsa yleisölle. Äärimmäisen teoreettisia tehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Fysiikan matemaattiset menetelmät Serimaan aikaan. Tenttipaperit useampi A4 ja joka helkkarin tehtävässä abcdefghi -kohdat.

Opiskelin fysiikkaa 80-luvun alkupuoliskolla (Helsingin yliopisto) ja tätä esiintyi jo silloin. En koskaan saanut kandia valmiiksi.

Mulla oli vaikein joku folkloristiikan kurssi Suomen arkeologisista löydöistä. Siinä oli useampi kirja, tyyliin 800 sivua, missä lueteltiin niitä löytöpaikkoja ja löytöjä, sekä niiden nimityksiä, niin luulin, että tärkeintä olisi tajuta jotain yleistä niistä.

Mutta silloinen professori Leea Virtanen kysyi hyvin spesifisti muutamasta löydöksestä, joiden tiedot löytyivät kahdelta sivulta koko siitä tietomäärästä.

Suutuin. Sehän siinä vissiin oli tarkoituksenakin. Silti kehtaisi käyttää häpeämättä vastauksiani kenttätöihin kirjoissaan ilman mitään lähdeviitteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen yliopistosta valmistuvan pitää tehdä syventävien opintojen tutkielma. Outoa resurssien ja ajan hukkaa. Ei kaikki ole kiinnostuneita tutkimuksesta ja toiset alat täysin erilaisia kuin toiset. Tarvitsisiko esim. Opettajaksi aikovan tehdä tutkielmaa.

Tämähän on opettajaksi aikoville helpotettu parityöksi.. silti opettajista puhutaan akateemisina :-)

Olen mafy-opettaja enkä ole kuullutkaan, että kukaan meille olisi tehnyt gradua (tai nykyisin maisterintutkielmaa) parityönä saati että sellaista vaihtoehtoa olisi ylipäänsä ollut olemassa. Mielestäni nykyinen vaatimus on hyvä eikä sitä pidä helpottaa.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen yliopistosta valmistuvan pitää tehdä syventävien opintojen tutkielma. Outoa resurssien ja ajan hukkaa. Ei kaikki ole kiinnostuneita tutkimuksesta ja toiset alat täysin erilaisia kuin toiset. Tarvitsisiko esim. Opettajaksi aikovan tehdä tutkielmaa.

Tämähän on opettajaksi aikoville helpotettu parityöksi.. silti opettajista puhutaan akateemisina :-)

Niinpä. On se harmi,kun yliopistossa saadun koulutuksen suoritettuaan on ns.akateeminen. Jopa opettajat,jotka ovat tutkintonsa ihan vaan lonkalta vetäneet,istuneet ja kuluttaneet vuosia arvostetun yliopiston luentosalien todellisille akateemisille tarkoitettuja penkkejä. Vai mitä alentavalla kommentillasi tarkoititkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut vaikein, mutta äärimmäisen turhauttava: sukupuolentutkimuksen perusteet.

Miksikö?

A. kurssin sisältö oli täyttä pseudotiedettä ja jargonia, sekä sen pohjalla olevat teoriat vailla mitään tieteen perusperiaatteita, kuten falsifioitavuutta.

B. kurssin sisältö oli näennäisestä avarakatseisuudestaan huolimatta äärimmäisen fundamentalistinen.

C. kurssin arviointi oli hämärää ja tuntui perustuvan satunnaisuuteen.

Anna esimerkki kohdasta A.

Minusta mikään ei ollut vaikeaa, ainoastaan mielenkiintoista. Olen lisensiaatti, tosin humanisti. 

Lääkiksessä silmämikroskoopin käyttö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut vaikein, mutta äärimmäisen turhauttava: sukupuolentutkimuksen perusteet.

Miksikö?

A. kurssin sisältö oli täyttä pseudotiedettä ja jargonia, sekä sen pohjalla olevat teoriat vailla mitään tieteen perusperiaatteita, kuten falsifioitavuutta.

B. kurssin sisältö oli näennäisestä avarakatseisuudestaan huolimatta äärimmäisen fundamentalistinen.

C. kurssin arviointi oli hämärää ja tuntui perustuvan satunnaisuuteen.

Jaan kyllä muuten turhautuneisuutesi, mutta A-kohdasta olen kyllä sitä mieltä, ettei ihmistieteissä tuollaista falsifioitavuutta voi vaatia. Luonnontieteissäkin se on kyseenalaista: Jos teoriasta halutaan pitää kiinni, se voidaan aina pelastaa tekemällä siihen lisäyksiä. Mikään evidenssi ei lopullisesti voi romuttaa teoriaa, ja toisinaan on jouduttu jo lopullisesti kuopatuiksi luultuja teorioita kaivamaan esiin. 

Tavallaan noin, suoraan falsifioitavuutta ei ehkä voi vaatia, mutta kun teorioista ihmistieteissä puhutaan kuitenkin ikään samanlaisina teorioina, kuin vaikkapa yleistä suhteellisuusteoriaa, voi niihin mielestäni soveltaa ainakin osittain samoja kriteereitä. Oikeastaan olisi parempi puhua teorian sijasta mielipiteistä. Valtaosa ihmistieteiden teorioista on itse asiassa varsin löhästi todellisuuteen perustuvia mielipiteitä siitä, kuinka asiat toimivat ja kuinka jotakin ilmiötä tulee tulkita.

Näillä (ihmistieteiden) teorioilla ja sosiaalitieteiden standardimalleilla kuitenkin perustellaan ihan konkreettisia, kaikkien kansalaisten arkeen vaikuttavia toimia esim. politiikassa. Ne vaikuttavata siihen, millaisia lakeja säädetään ja sitä, kuinka oikeudenkäytössä lakeja tulkitaan.

Ihmistieteet ovat siinä määrin vaikeampia kuin monet luonnontieteet, koska esim. fysiikanlait eivät hirveästi muutu ja toimivat yleensä kaikissa tilanteissa samoin, vaikkapa painovoima maapallolla. Sen sijaan ihmisiin liittyvät asiat kuten historia, kulttuuri, kielet, ihmismieli, ihmisryhmät, jne... ovat monimutkaisia ja jatkuvasti muuttuvia ilmiöitä, jotka esiintyvät sekä mikro- että makrotasolla ja vaihtelevat alueellisesti, ajallisesti ja muiden tekijöiden mukaan.

Myös ihmistutkimuksen menetelmät ovat moninaisia hyvin konkreettisesta teknisestä ja fyysisestä tutkimuksesta ihmisten haastatteluihin, sekä vaativiin monitieteisiin menetelmiin, joissa yhdistetään tietotekniikkaa ihmistutkimuksen perinteisimpiin menetelmiin. Aineiston käsittely on usein vähintääkin kärsivällisyyttä ja tarkkuutta vaativaa, esim. pelkkä haastattelujen transkribointi (jonka joku yllä mainitsi) on hermoja raastavaa. Fyysisen aineiston tutkimuksessa voi joutua käyttämään mikroskooppia, GPS-paikanninta, XRF-analysaattoria, yms.

Lisäksi ihmistieteissä ei riitä jonkin kemiallisen kokeen tekeminen ja selitys, vaan oma tutkimus pitää sijoittaa yli sadan vuoden tutkimustraditioon ja teorioihin. Oman kokemukseni mukaan ihmistieteissä se teoreettinen taso on vaikeaa (vaatii erinomaista vieraiden kielten ymmärtämistä) ja käsitteitäkin on valtavasti, ja sen lisäksi pitää kyetä hahmottamaan eri teorioiden ydin ja muodostamaan omakin mielipide niistä.

Mitä itse olen opiskellut tai joku tuttava on opiskellut niin vaikeita aineita ovat kielitiede, arkeologia, antropologia, antiikin historia ja kulttuuri, ja muut joissa usein joutuu opettelemaan jonkun uuden kielen, usein voi olla kuollutkin kieli ja kirjoitusasut mitä milloinkin (hieroglyfit, nuolenpääkirjoitus, tai vaikka kiina, ynnä muut) että pääsee edes alkuun aiheessa. Myös aluetutkimusaineet ovat haastavia, koska niissä on hallittava tietoa useilta tieteenaloilta, eli tunnettava tutkimansa maanosan tai valtion historiaa, politiikkaa, kulttuuria, kieltä, yms. Ja sitten on aineet, joissa tehdään kenttätyötä, joka sekin vaatii oman fysiikkansa sekä muut taitonsa.

Pakollinen ruotsi. Opettaja oli täysin ruotsinkielinen ja puhui jotain kummallista murretta. Kukaan kurssilaisista ei saanut juuri mitään selvää puheesta, paitsi yksi joka asunut samoilla seuduilla. Hän sitten usein pelasti tilanteen, että ope ei joutunut ihan itsekseen puhumaan. Onneksi tehtiin myös kirjallisia tehtäviä, niillä pääsin kurssista läpi.

Vierailija kirjoitti:

Yleinen suhteellisuusteoria

Samoin. En uskonut koko asiaan. Löysin loogisia aukkoja päättelystä. No, läpäsiin tentin kuitenkin.

Joku kemiankurssi.