Lue keskustelun säännöt.
Mitä aihetta koski vaikein ja turhauttavin yliopistokurssisi?
Kommentit (841)
Vierailija kirjoitti:
Orgaaninen kemia, aika monta yritystä piti tehdä, että pääsin vihdoin kurssista läpi ja koko kanditutkinto roikkui tästä kurssista. Maisterivaiheessa Deep sequencing data analysis oli tuskallinen, koska olen todella huono koodaamaan.
Orkku oli mullakin, sivuainetta luin. Lopulta onneksi sattui kokeeseen yhdisteiden nimeämisen esseetehtävä ja varmaan jotain hajapisteitä sain muistakin tehtävistä ja sain kurssista peräti kakkosen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virkaruotsin sain nippa nappa hyväksytysti läpi. Asenteeni ruotsia kohtaan on ollut aina huono. Esim englanti ja saksa erinomaisin arvosanoin. Muita hankalia oli kansantaloustieteilijöille pakollinen talousmatematiikka (luennoitsija oli surkea) ja matematiikan perusopinnoista kaikki kurssit. Taustalla mulla oli lyhyt matematiikka, mutta silti runnoin matematiikasta sivuaineen. Mitään en joutunut uusimaan eli ei mitään liian hankalaa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Tieteenfilosofia tais olla. Millään ei jaksanut kuunnella ja tentistä tuli 2. No, moni ei päässyt edes tenttiä ekalla kerralla läpi. Mitään hyötyä ko. kurssista ei ole kaiken lisäksi ikinä ollut.
No huh! Ollaan me erilaisia. Muistan edelleen tuon kurssin todella hyvin, Popperit sun muut. Ollut todella hyödyllinen mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteenfilosofia tais olla. Millään ei jaksanut kuunnella ja tentistä tuli 2. No, moni ei päässyt edes tenttiä ekalla kerralla läpi. Mitään hyötyä ko. kurssista ei ole kaiken lisäksi ikinä ollut.
No huh! Ollaan me erilaisia. Muistan edelleen tuon kurssin todella hyvin, Popperit sun muut. Ollut todella hyödyllinen mulle.
Erilaisuutta voi olla myös tieteenfilosofia-nimisen kurssin laajuudessa ja vaatimustasossa eri korkeakoulujen ja tiedekuntien välillä. Popperit tulevat nykyisin jo lukion filosofian 1-kurssilla. Lukion filosofia on nykyisin muutenkin jäsennelty ihan fiksusti aihepiireittäin. Toisin kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin päntättiin guru kerrallaan Urpo Harvan oppikirjasta Suuria ajattelijoita.
Eri
Kansantaloustieteen perusteet, 10 ov
En ole yhtään matemaattinen ja laskarit meni käteen koko ajan. Silti oli pakko opiskella, koska oli pieni pakollinen, mutta viheliäinen osa opintojani. Tuo oli opiskeluissani ainoa tentti, jota en läpäissyt. Tentin sen 7 cm:n paksuisen englanninkielisen opuksen 3 kertaa. Viimeisellä sain täydet pisteet tentistä, ehkä säälistä. Opiskelin kaikki käyrät ulkoa. Vieläkin muistan monopolin tuotantopisteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätin kesken suomen kielen syntaksin kurssin, kun siellä olisi pitänyt jäsentää lauseita ääneen vuoron perään. Toisen opettajan kurssilla ei onneksi tällaista ollut. Toinen piina oli kielenhuollon kurssi, mutta se johtui lähinnä lehtorin äärettömän narisevasta äänestä ja uuvuttavan tylsästä tyylistä. Mitään sinänsä kovin vaikeaa sisältöä ei suomen kielen opintoihin sisältynyt.
Anna kun arvaan: kielenhuollon kurssi ja R. Starck? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteenfilosofia tais olla. Millään ei jaksanut kuunnella ja tentistä tuli 2. No, moni ei päässyt edes tenttiä ekalla kerralla läpi. Mitään hyötyä ko. kurssista ei ole kaiken lisäksi ikinä ollut.
No huh! Ollaan me erilaisia. Muistan edelleen tuon kurssin todella hyvin, Popperit sun muut. Ollut todella hyödyllinen mulle.
Erilaisuutta voi olla myös tieteenfilosofia-nimisen kurssin laajuudessa ja vaatimustasossa eri korkeakoulujen ja tiedekuntien välillä. Popperit tulevat nykyisin jo lukion filosofian 1-kurssilla. Lukion filosofia on nykyisin muutenkin jäsennelty ihan fiksusti aihepiireittäin. Toisin kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin päntättiin guru kerrallaan Urpo Harvan oppikirjasta Suuria ajattelijoita.
Eri
Muistaakseni Helsingin yliopistossa tieteenfilosofian kurssi oli koko humanistisen tiedekunnan opiskelijoille. Ei olisi pitänyt olla vaikea siis.
Nauroin sun Popper-kommentille! Olipa naivia. Ihan kuin jonkun tutkijan kaikki ajatukset ja niiden relevanssi tieteelle voitaisiin kerran elämässä käsitellä lukiossa ja se olis siinä 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan ranskan ääntämiskurssi tähän asti. Mielestäni osaan ääntää ihan hyvin ranskaa mutta natiivi ranskalaisen opettajan mielestä en. Toisella kerralla meni ton kurssin ääntämisosio läpi ja kolmannella kerralla läpi teoriaosuus. Teoriaosuus oli aika tylsä mun mielestä. Muuten on hyödyllinen kurssi ranskan opintojen kannalta.
T: ranskan pääaineopiskelija Helsingin yliopistosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paleografian kurssi oli kinkkinen. Vanhat käsialat keskiaikaisissa latinankielisissä teksteissä ovat aika haastavia, kaikki kirjaimet näyttävät samalta. 1600-luvun koukeroista ruotsiakin ymmärtää paremmin. Kun ymmärtää alkua, niin saattaa melkein arvata loput.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteenfilosofia tais olla. Millään ei jaksanut kuunnella ja tentistä tuli 2. No, moni ei päässyt edes tenttiä ekalla kerralla läpi. Mitään hyötyä ko. kurssista ei ole kaiken lisäksi ikinä ollut.
No huh! Ollaan me erilaisia. Muistan edelleen tuon kurssin todella hyvin, Popperit sun muut. Ollut todella hyödyllinen mulle.
Erilaisuutta voi olla myös tieteenfilosofia-nimisen kurssin laajuudessa ja vaatimustasossa eri korkeakoulujen ja tiedekuntien välillä. Popperit tulevat nykyisin jo lukion filosofian 1-kurssilla. Lukion filosofia on nykyisin muutenkin jäsennelty ihan fiksusti aihepiireittäin. Toisin kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin päntättiin guru kerrallaan Urpo Harvan oppikirjasta Suuria ajattelijoita.
Eri
Muistaakseni Helsingin yliopistossa tieteenfilosofian kurssi oli koko humanistisen tiedekunnan opiskelijoille. Ei olisi pitänyt olla vaikea siis.
Nauroin sun Popper-kommentille! Olipa naivia. Ihan kuin jonkun tutkijan kaikki ajatukset ja niiden relevanssi tieteelle voitaisiin kerran elämässä käsitellä lukiossa ja se olis siinä 😁
Saat nauraa ihan vapaasti, se kertoo vain itsestäsi. Naivia on kuvitella, ettei useimmille yliopistossa opiskeltaville asioille rakennettaisi jonkinlaisen esiymmärryksen mahdollistavaa pohjaa jo koulussa. Eri aineissa eri tavoilla, ja filosofiassakin nykyisin fiksummin kuin vuosikymmeniä sitten. Hyvää jatkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteenfilosofia tais olla. Millään ei jaksanut kuunnella ja tentistä tuli 2. No, moni ei päässyt edes tenttiä ekalla kerralla läpi. Mitään hyötyä ko. kurssista ei ole kaiken lisäksi ikinä ollut.
No huh! Ollaan me erilaisia. Muistan edelleen tuon kurssin todella hyvin, Popperit sun muut. Ollut todella hyödyllinen mulle.
Erilaisuutta voi olla myös tieteenfilosofia-nimisen kurssin laajuudessa ja vaatimustasossa eri korkeakoulujen ja tiedekuntien välillä. Popperit tulevat nykyisin jo lukion filosofian 1-kurssilla. Lukion filosofia on nykyisin muutenkin jäsennelty ihan fiksusti aihepiireittäin. Toisin kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin päntättiin guru kerrallaan Urpo Harvan oppikirjasta Suuria ajattelijoita.
Eri
Muistaakseni Helsingin yliopistossa tieteenfilosofian kurssi oli koko humanistisen tiedekunnan opiskelijoille. Ei olisi pitänyt olla vaikea siis.
Nauroin sun Popper-kommentille! Olipa naivia. Ihan kuin jonkun tutkijan kaikki ajatukset ja niiden relevanssi tieteelle voitaisiin kerran elämässä käsitellä lukiossa ja se olis siinä 😁
Saat nauraa ihan vapaasti, se kertoo vain itsestäsi. Naivia on kuvitella, ettei useimmille yliopistossa opiskeltaville asioille rakennettaisi jonkinlaisen esiymmärryksen mahdollistavaa pohjaa jo koulussa. Eri aineissa eri tavoilla, ja filosofiassakin nykyisin fiksummin kuin vuosikymmeniä sitten. Hyvää jatkoa!
Esität jotain omia ajatusrakennelmiasi ja luulet että minä olen sellaista sanonut. Mutta kun en ole: käyt nyt keskustelua vain itsesi ja minulle keksimisesi ajatusten kanssa. Ja vielä loukkaannut ja vedät herneen nenukkaasi.
Voi voi. Pätemisen tarve sokaisee monet.
Ei yliopisto vaan AMK mutta anatomia.. Neuronit ja ties mitkä hermostot hyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai siis kirjanpito ei vaikein mutta turhauttavin
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopisto vaan AMK mutta anatomia.. Neuronit ja ties mitkä hermostot hyh.
Lisään vielä että tentissä oli monivalintaa, mutta vääristä vastauksista tuli miinuksia! En tajua vieläkään mikä järki kun kyseessä 3op kursssi.
Tieteen filosofia, joka kuului pakollisena perusopintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Olin opiskelijavaihdossa Alankomaissa, Maastrichtin yliopistossa. Minua varoiteltiin etukäteen Alankomaiden opetuksen vaativuudesta, mutta ihan tätä en osannut odottaa. Kävin poliitiikan tutkimuksen kursseja ja otin vielä muistaakseni jonkinlaisen EU:n liittyvän kurssikokonaisuuden. Jälkeenpäin kuulin valinneeni työläimmät kurssit, olivat paikallisten inhokkeja. Kursseilla oli enemmän luentoja Suomeen verrattuna ja lisäksi tutor-sessioita, joissa keskusteltiin luennon aiheista. Luettavaa jokaiselle sessiolle oli 100-150 sivua etukäteen, ja monesti piti valmistella aiheesta esitelmä. Tunnin alussa arvottiin, ketkä pitivät esitelmät. Tämä menetelmä aiheutti monessa kohtuutonta stressiä ja huolta, osa jätti kurssin kesken. Tenttikokonaisuus oli laaja ja testasi enempi nippelitiedon osaamista, piti opetella kaikki helvetin kuvatekstit ja alaviitteet myös. Kurssien aikana kirjoitettiin useita 10 sivun esseitä ja loppuesseenä 20 sivua. Ja tästä EU-kurssista sai vain 5 opintopistettä! Toinen EU:n liittyvä, samaan kurssikokonaisuuteen kuuluva kurssi oli onneksi vähätöisempi. Otsikon kysymykseen liittyen opiskelu ei nyt varsinaisesti ollut vaikeaa, mutta työlästä. Tampereen yliopiston kurssit tuntuivat tämän jälkeen melko helpoilta 😅
Olisin tosin kaivannut vaihtoajaltani vähän muutakin kuin opiskelua 😅
Kamalaa, minulle olivat työläitä jo pienen suomalaisen yliopiston hallintotieteen kurssiin kuuluvat EU-kurssit. Turhia olivat muuten, mutta suhteellisuudentaju säilyi. Mitäpä pienistä kotikommelluksista sukulaisten kanssa, kun EU:ssa oli niin paljon säätämistä. Olin matkalla erääseen tenttiin ja toivoin, että en koskaan tarvitsisi muualla niitä tietoja. Ja jos tarvitsisin, alkaisin opiskella tähtitiedettä, edelleen suhteellisuudentajun säilyttämiseksi. Ei ole vielä tarvinnut sitä opiskella.
Oikiksessa 1980-luvulla kurssi "johdatus yhteiskuntafilosofiaan". Aihepiiri täysin yhteismitaton ensimmäisen opiskeluvuoden muiden asioiden kanssa. Vasta koko tutkinnon suoritettuaan ja ammatissa toimittuaan kykenee tarkastelemaan oikeusjärjestystä sellaisella abstraktiotasolla, että hahmottaa yhteiskuntafilosofian olevan pohja, jolta kaikki oikeudelliset kysymyksenasettelut nousevat niihin kulloinkin annettavista vastauksista riippumatta.