Mitä aihetta koski vaikein ja turhauttavin yliopistokurssisi?
Kommentit (841)
Kiinteän olomuodon fysiikka. Hyi s*tana, vieläkin väristyttää. Alle puolet läpäisi kurssin ja nekin ykkösen arvosanalla. Jopa kvanttifysiikka oli paljon helpompaa, opettaja oli siinä niin loistava.
Vuosia myöhemmin eräs lukion fysiikanopettaja (!) pyysi minua auttamaan lastaan tuossa samaisessa helvetinkurssissa. Kieltäydyin tekosyyllä, eikä hän itsekään osannut auttaa. Kertonee jotain.
Vierailija kirjoitti:
Kansantaloustiede 1 ja 2 (sain kummatkin kuitenkin ekalla kerralla rimaa hipoen suoritettua). Olen yhteiskuntatieteilijä, jolle kaikki graafit ovat hepreaa. Anteeksi, kun olen olemassa... ;)
Minä kun olen luullut että yhteiskuntatieteissä käsiteltäisiin ja analysoitaisiin tilastollisin menetelmin yhteiskunnan ilmiöitä, joista kansantaloustiede olisi sieltä yksinkertaisemmasta päästä. Onko se sittenkin jotain mutuilua ja tyhjän päällä olevia ajatusleikkejä?
Viron kielen kurssi. Se oli pakollinen, nyt tosin en muista mihin kokonaisuuteen se kuului. Opettaja oli lievästi sanottuna mahdoton. Minä joka rakastan kielten opiskelua, vihasin tätä kahden ov:n tankkaamista sydämeni pohjasta. Sain sen läpi, kun tarkistutin loppukoepaperin eräällä puolitutulla virolaisella henkilöllä, joka korjasi räikeimmät virheet. Kyllä minua nauratti, kun sain 2- arvosanaksi kokeesta. Nykyään jos joku yrittääkin puhua viroa tv:ssä vaiennan äänen välittömästi. Totaalisen turha kurssi, yhtään sanaa en oppinut enkä yhtäkään sanaa ole tarvinnut.
Viron kielen lisäksi toinen turha ja turhauttava: fonetiikan perusteet. Loppukoe suoritettiin rasti ruutuun -metodilla. Siinä auttoi jos oli lotonnut paljon. Läpi meni sekin kuin hauli pukista.
Onko kukaan maininnut talousoikeuden syventäviä? Luetaan Perelmania ja Tuoria; onneksi niistä kiertää samat kysymykset! Mutta en vaan jaksa lukea. Nämä ovat niin kaukana arkisesta työstä, ettei jaksa. Ei musta tule KTM:a koskaan. Olen niin vanhakin, ettei kukaan kuitenkaan ota töihin.
Oli joku hyvin teoreettinen ranskan kielitieteen kurssi. Siitä olisi pitänyt pitää oppimispäiväkirjaa. Jätin kesken.
Ei vaikein, mutta turhauttavin: latinasta nykykieliin. Oli pakollinen kaikille kieltenopiskelijoille. Opettajaa ei kiinnostanut opettaa, koska emme olleet kurssilla vapaaehtoisesti ja ketään opiskelijoista ei kiinnostanut oikeasti. Mieleen on jäänyt positiivisena pari kielioppituntia ja sitten loppukurssi jauhettiin latinan kuolemattomia lausahduksia. Kaikki vain odottivat kurssin päättymistä.
Termodynamiikka oli kipu perseessä. Tentin sen neljä kertaa ennen kuin meni läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteenfilosofia tais olla. Millään ei jaksanut kuunnella ja tentistä tuli 2. No, moni ei päässyt edes tenttiä ekalla kerralla läpi. Mitään hyötyä ko. kurssista ei ole kaiken lisäksi ikinä ollut.
Meillä oli joku vastaava. Oisko ollut jopa tuo sama nimi ellei sama kurssikin?
Valtsikassa väitöskirjaa väsätessäni olin kiitollinen, että mulla oli edes aavistus siitä, mitä tieteenfilosofialla tarkoitetaan. Voi olla, että ilman jatko-opintoja kurssin merkitys/hyöty jää hämärän peittoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansantaloustiede 1 ja 2 (sain kummatkin kuitenkin ekalla kerralla rimaa hipoen suoritettua). Olen yhteiskuntatieteilijä, jolle kaikki graafit ovat hepreaa. Anteeksi, kun olen olemassa... ;)
Minä kun olen luullut että yhteiskuntatieteissä käsiteltäisiin ja analysoitaisiin tilastollisin menetelmin yhteiskunnan ilmiöitä, joista kansantaloustiede olisi sieltä yksinkertaisemmasta päästä. Onko se sittenkin jotain mutuilua ja tyhjän päällä olevia ajatusleikkejä?
Yhteiskuntatieteissä voi keskittyä myös laadulliseen tutkimukseen, kuten minä olen tehnyt yhden hieman keskitasoa paremman arvosanan (magnan) saaneen väitöskirjan verran. Parasta olisi tietysti, jos yksi ja sama ihminen hallitsisi sekä määrälliset ja laadulliset analyysimenetelmät. Minä en kuulu näihin onnekkaisiin. Toisaalta, eivät eivät ne laadullisetkaan analyysimenetelmät ihan helppoja ole... sopii yrittää.
Tietoliikenteen syventävät kurssit. Onneksi opettaja oli aivan loistava ja armahti meitä siten, että tenttejä pidettiin pitkin matkaa pienistä osa-alueista. Pääsin siis läpi, kun piti aina opiskella pieni osa-alue kerrallaan hauki on kala tekniikalla (no ehkä jotain ymmärsinkin joskus).
Mukava lukea tätä viestiketjua amk-pohjalta ja tajuta, että ei oikeastaan osaa yhtään mitään. :)
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan maininnut talousoikeuden syventäviä? Luetaan Perelmania ja Tuoria; onneksi niistä kiertää samat kysymykset! Mutta en vaan jaksa lukea. Nämä ovat niin kaukana arkisesta työstä, ettei jaksa. Ei musta tule KTM:a koskaan. Olen niin vanhakin, ettei kukaan kuitenkaan ota töihin.
Hahaha, mä en meinannut millään päästä talousoikeuden peruskurssia läpi (kolmannella yrittämällä 1:llä läpi). Ja mulla on kuitenkin muuten painotettu keskiarvo yli 4:n. Meinasin tehdä talousoikiksista sivuaineen, kun oli tosi mielenkiintoista luennoilla, mutta se jokaikisen sivulauseen lukeminen huolella ja se tentissä vaadittu vastaustyyli ei irronnut multa sitten millään. Valitsin sitten toiset sivuaineet (pääaineena johtaminen).
t. KTM
Lineaarinen algebra, hirveällä panostuksella sain ykkösen. Oli onneksi viimeinen pakollinen matikan kurssi, ei vain ole matikkapäätä.
Taidehistoria. Tutkin vanhoista tenteistä usein toistuvat kysymykset ja opettelin niihin vastaukset ulkoa.
Pakollinen ruotsinkurssi kandiopistojen aikana. Vaikein ei ollut, mutta turhauttavin kyllä kirkkaasti. Aikataulutettu käytäväksi vikana vuonna, että kaikki on varmasti unohtanut kaiken mahdollisimman tehokkaasti ja toki joillain lykkäsi myös valmistumista ihan turhaan. Ihan järjetöntä muutenkin pakottaa ihmiset käymään yksi kurssi ruotsia vielä yliopistossa tai kannattaisi edes aikatauluttaa se heti ekalle vuodelle. Tulisi nimittäin halvemmaksi kaikille...
Etäsukukielten kurssi tšeremissin alkeet...
Taloustieteissä logistiikan perusteet oli turhauttavin. Olisin oikeasti halunnut oppia logistiikasta, mutta kurssi muutettiin kirjatentiksi. Luettavana oli kaksi väikkäriä, joista toinen käsitteli yhden ahtaajasuvun historiaa. 200 sivua sisällöltään pääasiassa X meni naimisiin Y: n kanssa ja A B:n kanssa oli varsinaista unilääkettä.
Metristen avaruuksien differentioituvat struktuurit osoittautui ylivoimaiseksi. Materiaali on verkossa löydettävissä, jos kiinnostaa.
Mikrobiologian peruskurssi oli vaikein. Hurjasti asiaa ja tenttikirja oli vielä kesken. Kirja oli siis professorimme kirjoittama, erittäin hyvä perusteos, mutta hankaloitti opiskelua, kun se ei ollut vielä tullut painosta ennen tenttiä.
Turhauttavin oli varmasti joku pakollinen, joka ei tuntunut oleelliselta tai oli muuten vain vastenmielinen.