Todella röyhkeitä virpojia liikkeellä, hävetkää vanhemmat!
Miedän alueella näkyy liikkuvan muutaman kakaran sekalainen sakki mukamas virpomassa. Huono puoli tässä on vaan se että kellään niistä ei ole asianmukaista trullivaatetusta. Naapurilta kuulin myös että nopean lorun luikaisun jälkeen vaativat kymppiä! palkaksi, eikä vastalahjaksi olisi annettu edes sitä ainokaista risua, joka näillä "pääsiäisnoidilla" oli mukanaan. Röyhkeys huipussaan!
Kommentit (86)
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:01"]En ynmärrä. Omassa lapsuudessani 90-luvulla äiti panosti kunnolla pääsiäiseen. Oli mummuhuivit päässä, punaset posket ja pisamat. Röyhelöhameet ja muutenkin laitettu vimpan päälle. Oksat käytiin yhdessä pomimassa, valkattiin ne kaikista runsaimmat pajunoksat missä oli mahdollisimman paljon pajunkissoja eikä koristeissa säästelty. Kreppipaperia, kirjavia höyheniä, koristemunia ja tipuja. Saatiin aina hurjasti kehuja oksista ja nautimme virpomisesta. Jotkut mummelit kutsuivat ihan sisään ja tarjosivat mehua tai pullaa.
Meillä vierailevat virpojat antavat yhden risun, jossa ei välttämättä ole edes yhtä pajunkissaa, viime vuonna sain sellaisen soiron jossa nökötti yksi kärsinyt höyhen :(
[/quote]
Oon -95 syntynyt ja kunnon romppeet oli päällä aina kun 2007 vuoteen asti kävin virpomassa. Pajunoksia ei koskaan ollut kun niitä en löytänyt kuin muutaman, mutta oksa oli hyöheniä ja sitä karvasia rautalankaa (en muista oikeaa nimeä (joku rassi)) täynnä. Ja oksat annettiin aina, toki sitä karkkia vastaan ;).
Lapseni virpoi vielä pari vuotta sitten. Sai niitä pikkumunia muutaman tai ulkomaalaisia pienehköjä onttoja munia, joissa ei ole yllätystä. Joskus kindermuna. Yksi antoi maatuskan yhden kerroksen ja sanoi, että seuraavana vuonna saat siihen uuden kerroksen. Tuttu naapuri antoi aina karkkipussin ja vitosen ja toinen tuttu kinderin ja 2 euroa. Ne oli parhaat palkinnot.
Mä täytän 50v. ja kerran virvottiin ja meillä kyllä oli hienot puvutkin. Saatiin palkaksii vain hedelmiä ja pettymys oli melkoinen. Siihen jäi ne hommat. Ei saatu yhtään karkkia eikä rahaa edes toivottu. Oli hiukan erilaista silloin ja kiitettiin kauniisti omenoista vaikka pettyneitä oltiinkin.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 12:31"]
Ennen vanhaan oltiin tyytyväisiä jos saatiin pieni suklaamuna, ei tainnu olla edes kindereitä siihen aikaan, nykyään vain raha tuntuu kelpaavan?
[/quote]
Ei kelpaa mikään nykyajan kakaroille enää ja yleensä todella huonosti kasvatettuja. Pelkkää rahan ja karkin keräämistähän tämä on varmaan lasten puoleltakin monesti. Koko virpomispäivä on mielestäni menettänyt merkityksensä, nyt se on jonkunnäköinen kerjäyspäivä
Mun mielestä vanhemmat voisivat vähän katsoa, etteivät ne lapsukaiset ole ihan heti ysin kympin maissa hakkaamassa niitä ovikelloja. Ymmärrettävästi tuon ikäiset ovat kympiltä jo odottaneet tuntitolkulla sitä virpomaan lähtöä, mutta oikeasti monella raskasta työtä tekevällä se sunnuntaiaamu on niitä ainoita hetkiä, kun saa nukkua pidempään. Ei pliis ennen aamukahvia tulla hakkaamaan summeria.
Mun tyttö oli tänä vuonna ekaa kertaa virpomassa. Mukana oli samanikäinen (7 v) kaveri. Tytöt ovat kohteliaita muutenkin, mutta muistutimme vielä kohteliaisuussäännöistä. Muuten tytöillä meni tosi hyvin, mutta omani ei jännityksissään muistanut antaa joka paikkaan omaa vitsaa. Toivottavasti oven avaajat ymmärsivät, ettei tyttö niitä pantannut tahallaan. Asuihin ja vitsoihin kyllä satsattiin ja niistä tulikin kehuja :).
Hassua että niin moni alapeukuttaa tuota ortodoksisen kirkon kantaa. Heidän perinteensähän se on.
Minäkin näin kaksi pikkupoikaa, joista toinen oli normaaleissa vaatteissa ja toisellakin oli vain vanha stetsoni päässä, ei muuta. Kasa oksia ja iso kori oli kyllä mukana.
Meillä oli tarjolla marianneja, omareita ja pieniä suklaamunia. Eräs virpoja(ei vitsaa, trullivaatteita tai lorua painettu mieleen) alkoi valittaa niistä marianneista eikä edes kiittänyt. Olisin itse jättänyt antamatta, mutta mies oli ovella ja minä muualla, joten sai sitten karkkia.
Minusta on kiva että oven takana käyvät. Avaan jos haluan ja annan palkaksi mitä haluan. Vitsoista arvostan kaikkia; ulkonäkö ja määrä ovat minulle toisarvoisia.
En ainakaan avaa, jos ovikello soi. Onneks täällä ei juuri lapsiperheitä asu.
Mua ei ainakaan virpojat ilahduta, oli heillä sitten hienot vaatteet tai ei, minusta on selvää, että lapset tekevät sitä karkin toivossa. Tyhmää teatteria pelleillä teeskentelevänsä sitä, että ne lapset mitenkään haluavat ilahduttaa teitä. ( tai minua).
Mutta minusta pääsiäisenä on mukava antaa lapsille iloa karkin muodossa, joten ei minua haittaisi, jos virpoja saa karkkia, vaikka vain kierteleekin ovia soittaa ovikelloa ja sönkkää jonkun värssyn ;) Tai vaikka sanois vaan, että saanksmä karkkii? :) Voisin sitten jos alkaisi ärsyttää, niin joskus sanoakin, että ei mulla ole, sori, et saa!
Missäs virpojat täällä Tampereella on? Pöydällä on yli 30 suklaamunaa ja vasta kaksi virpojaa käynyt. Tulisi nyt kerrankin, kun tavaraa varattu kunnolla. Toki ei nyt oleteta, että kaikki menisi vaan osa saa jäädä omille pääsiäismuniksi.
Omani lähtivät myös virpomaan. Oksia on askarreltu pari iltaa ja toinen on puettu tipuksi ja toinen noidaksi. Ikää 8 ja 6 näillä meidän virpojilla.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:01"]En ynmärrä. Omassa lapsuudessani 90-luvulla äiti panosti kunnolla pääsiäiseen. Oli mummuhuivit päässä, punaset posket ja pisamat. Röyhelöhameet ja muutenkin laitettu vimpan päälle. Oksat käytiin yhdessä pomimassa, valkattiin ne kaikista runsaimmat pajunoksat missä oli mahdollisimman paljon pajunkissoja eikä koristeissa säästelty. Kreppipaperia, kirjavia höyheniä, koristemunia ja tipuja. Saatiin aina hurjasti kehuja oksista ja nautimme virpomisesta. Jotkut mummelit kutsuivat ihan sisään ja tarjosivat mehua tai pullaa.
Meillä vierailevat virpojat antavat yhden risun, jossa ei välttämättä ole edes yhtä pajunkissaa, viime vuonna sain sellaisen soiron jossa nökötti yksi kärsinyt höyhen :(
[/quote]
Mulla tuli kyyneleet silmiin kun tätä luin :) muistuu niin hyvin mieleen se kun itse oli pieni ja virpomista odotettiin kun kuuta nousevaa.. Sillon nimenomaan panostettiin niin asuun kuin vitsoihinkin. Ai että.. :)
Toinen 90 luvun lapsi.
Minä panostin lasteni trulli- ja kissapukuihin, saivat pisamat/viikset ja punaiset posketkin! Olin mukana kun ovat alle kouluikäisiä ja meidän naapurit olivat aivan onnessaan kun saivat ensimmäistä kertaa moneen vuoteen virpojia. Palkka oli kyllä huima, saivat tusinasta vitsasta 30e, 12 suklaamunaa, patukoita ja kolme karkkipussia, näistähän riittää pitkälle kevääseen! :-o
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:31"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:01"]En ynmärrä. Omassa lapsuudessani 90-luvulla äiti panosti kunnolla pääsiäiseen. Oli mummuhuivit päässä, punaset posket ja pisamat. Röyhelöhameet ja muutenkin laitettu vimpan päälle. Oksat käytiin yhdessä pomimassa, valkattiin ne kaikista runsaimmat pajunoksat missä oli mahdollisimman paljon pajunkissoja eikä koristeissa säästelty. Kreppipaperia, kirjavia höyheniä, koristemunia ja tipuja. Saatiin aina hurjasti kehuja oksista ja nautimme virpomisesta. Jotkut mummelit kutsuivat ihan sisään ja tarjosivat mehua tai pullaa. Meillä vierailevat virpojat antavat yhden risun, jossa ei välttämättä ole edes yhtä pajunkissaa, viime vuonna sain sellaisen soiron jossa nökötti yksi kärsinyt höyhen :( [/quote] Oon -95 syntynyt ja kunnon romppeet oli päällä aina kun 2007 vuoteen asti kävin virpomassa. Pajunoksia ei koskaan ollut kun niitä en löytänyt kuin muutaman, mutta oksa oli hyöheniä ja sitä karvasia rautalankaa (en muista oikeaa nimeä (joku rassi)) täynnä. Ja oksat annettiin aina, toki sitä karkkia vastaan ;).
[/quote]
Karvasta rautalankaa :D
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 12:48"]
http://www.ortodoksi.net/index.php/Virpominen Lapsille opetetaan, ettei virpomaan mennä palkan vuoksi ja että erityisesti virvotaan lähimpiä, kuten perhe, kummit, sukulaiset ja naapurit. Virpominen on siunauksen tuomista, samalla toivotaan myös elämän uudistumista ja vireyttä. Virpomaloruissa korostetaankin hengellisen ja fyysisen uudistumisen merkitystä. Ortodoksinen kirkko on pyrkinyt säilyttämään kirkollisen perinteen alkuperäisen ajatuksen. Tästä syystä virpomaan mennessä ei pukeuduta noidiksi, velhoiksi tai muiksikaan hirvityksiksi, jotka kuvaavat jotain sellaista, joka on toisella puolella kuin Jumala. Karjalassa ja Itä-Suomessa myös luterilaiset lapset virpovat ilman naamiaisasuja. Perinteisesti on opetettu – ja niin tulee nykyäänkin opettaa – että virpomalorut sisältävät syyn liikkeelläoloon: virpominen tapahtuu Jeesuksen Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi. Toinen loruihin sisällytettävä asia on Jumalan siunauksen toivottaminen. Nimenomaan juuri siitä virpomisessa on kysymys. Kahvipannujen kanssa kiertelevät pikkunoidat ovat aivan toisella asialla. Itäiseen perinteeseen tottuneet kokevat tilanteen hämmentävänä ja loukkaavana. Monet eivät halua edes avata ovea, koska pelkäävät lapsilaumojen ”kerjäämistä”, joksi roolileikki on ainakin kaupungeissa muodostunut. Pahuutta ei pidä sotkea hyvyyteen eikä pakanallista noitakulttuuria tule kirkollisissa piireissä suosia. Miksi kristillisten juhlien perinteitä pitäisi vääristää ja köyhdyttää? Ortodoksille virpominen on kirkollisen perinteen opettamista ja eteenpäin siirtämistä.
[/quote]
Läntinen pakanallinen trulliperinne on tasan yhtä tärkeä kuin ortodoksinen virpomisperinne. Ja pikkasen epäilen, että tuskin se ortodoksilapsi virpoo pelkästään toivottaakseen hyvää pääsisäistä, kyllä silläkin lapsella se palkka on mielessä. Ei ne ortodoksilapset sen kummempia ole kuin me muutkaan. Minusta molemmat perinteet on hienoja, sekä ortodoksien virpomisperinne, että läntinen trulliperinne. Molemmat kannattaa säilyttää. Miksi tämän maan pakanauskonto pitää unohtaa tyystin, trullit on viimeisiä jäänteitä siitä. Siitä kannattaa pitää kiinni.
Stadissa pelkät oksat maksaa monta kymppiä!!!
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 13:51"]
Mun tyttö oli tänä vuonna ekaa kertaa virpomassa. Mukana oli samanikäinen (7 v) kaveri. Tytöt ovat kohteliaita muutenkin, mutta muistutimme vielä kohteliaisuussäännöistä. Muuten tytöillä meni tosi hyvin, mutta omani ei jännityksissään muistanut antaa joka paikkaan omaa vitsaa. Toivottavasti oven avaajat ymmärsivät, ettei tyttö niitä pantannut tahallaan. Asuihin ja vitsoihin kyllä satsattiin ja niistä tulikin kehuja :).
[/quote]
En mä ainakaan edes halua kuin yhden oksan porukalta. Niitä tulee muutenkin ihan tarpeeksi. Tänäkin vuonna sanoin joillekin porukoille että otan vaan yhden oksan, kun useampi niitä tarjosi. Ja kaikki sai palkkiot.
Meillä kävi kerralla 3 noitaa virpomassa. Ilmoittivat antavansa vain yhden vitsan mutta haluavat kaikille omat munat :D
Olivat aika pieniä, ehkä 6v, että menkööt sen piikkiin. Annoin kaikille omat munat ja kehuin kaunista vitsaa.
Me panostettiin kanssa lapsena tosi paljon virpomiseen. Siskon kanssa laulettiin jokaisella ovella Lensi maahan enkeli. Kyllä oli kylän mummot mielissään.