Miten te kukaan pystytte olemaan kenenkään kanssa pidempään? Eikö pelota, että toinen näkee sinussa vaan yhden puolen, ja ilmentymättä on vielä monia muita puolia, mistä ette itsekään ole tietoisia? Eikö se ole toisen pettämistä uskotella olevansa jotain?

No lihominen ja seksin loppuminen on ikuista

Miksi pelätä ja arkailla koko ajan kaikkea? Mitäs jos? Jäämällä neljän seinän sisälle "turvaan" ja erakoitumaan luopuu myös paljosta.

Vierailija kirjoitti:

No lihominen ja seksin loppuminen on ikuista

Olen ollut mieheni kanssa 25 vuotta yhdessä ja meillä on edelleen oikein antoisaa hyvää seksiä 1-3 kertaa viikossa.

Minä olen lihonut näiden vuosien aikana jonkun verran, mutta se on vain ja ainoastaan hyvä asia, sillä olin alipainoinen. Mies on taas laihtunut vuosien aikana, mutta sekin on hyvä, sillä nyt hän on oikein sutjakka mies. Tulevista kiloista en tiedä, mutta luulen, että meidän parisuhteemme tulee olemaan iloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten jossain vaiheessa kaiken tietävään ja tuttuun paratiisiin luikertaakin peikko, ja pims - huomaat alkaneesi haluta psykofyysisesti jotain muuta, jonka lopputulosta et itsekään vielä tiedä..

Ap

Aika moni eroaa pitkästä suhteesta, mutta se on sitä elämää.

Ja pims. Sitten olet pettänyt toisen, sen kuvan, mihin toinen on kenties yhä vielä täysin kiintynyt ja jopa tuhoat toisen loppuelämän.

Se on niin ennakoitava lopputulos, että miten voitte edes lähteä ns pysyviin suhteisiin?

Kyse on aina enemmän tai vähemmän omasta turvallisuudenhalusta ja henkisestä laiskuudesta, seurauksia miettimättä.

Ap

Elämä jää elämättä jos ei koskaan ota mitään riskejä.  Mutta saahan sitä vapaasti kukin tehdä miten itse näkee parhaaksi.