Uskomatonta miten jotkut naiset passaa miehiään!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä (ainakin joskus) passaan miestäni. Se on minusta jopa mukavaa eli tuotan hänelle iloa, jos joskus vaikka teen aamupalaleivät ja keitän kahvit vain häntä varten. Eihän se minulta ole pois, jos ilahdutan joskus. Hän puolestaan saattaa ilahduttaa minua ja keittää päiväkahvit asianmukaisine lisukkeineen. ;)

Todellisuudessa molemmat varmaan hoidamme huushollia fifti-siksti, kumpi ehtii ja kummalla on kykyjä mihinkin. Että sen mukaan! Ei ole tullut hommista riitaa eikä kukaan ole jäänyt ilman ruokaa, pyykitkin on pesty jne.

Miksi tästäkin saadaan jotain ihme huutoa aikaiseksi? :o

Luitko ketjun?? Tästä ei ole kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jos nainen haluaa omasta tahdostaan passaa , niin mikä ongelma siinä on??.

Se, että yksipuolinen passaaminen ei ole reilua. Monella näistä naisista on edessään katkera vanhuus, kun huomataan, että kaikesta vaivasta ei lopulta jäänyt käteen oikein mitään.

Tuollaista työtä usein arvostetaankin aika vähän, etenkin, jos sitä ei koskaan itse tehdä.

Osa myös palvelee arvottomuuden kokemuksen vuoksi. Koetaan, että kukaan ei muuten itseä katselisi, tai että ei ole oikeutettu pyytämään reilua kohtelua. Sekin on tosi surullista.

Ja jos on lapsia, antaa passaaminen lapsille todella haitallisen mallin. Vaikeuttaa parisuhteiden muodostusta huomattavasti. 

Tämä on niin totta. Meillä tosin miehen vanhemmat melko tasapuolisesti hoitavat kotitöitä, ainakin näin ulkopuolisen silmin. Anoppi vastaa ruokapuolesta enemmän, tosin appiukko käy kyllä useimmiten varmaan kaupassa. Appi imuroi ja pesee pyykit myös. Anoppi siivoilee muuten, sisustaa, tekee remonttihommia jne. Pihahommia tekevät molemmat. Appi huolehtii autosta.

Silti mieheni oletti alussa että hoidan oikeastaan kaiken. Ehkä oli vaan niin saastainen, että ajatteli ettei tarvi koskaan siivota, tai esim vaikkapa vaihtaa lakanoita. Tai sitten MOLEMMAT vanhemmat on passanneet pilalle!

On kyl aikamoinen työ ollut saada hänet tekemään kotihommia, mutta en ole vaan suostunut niitä itse tekemään. Harvemmin hän edelleenkään tarttuu oma-aloitteisesti imuriin, ja varmasti teen yhä enemmän kotitöitä, mutta kyllä työnjako on kuitenkin tasoittunut huomattavasti sitten alkuaikojen. Lisäksi lapset osallistuu ihan kivasti kotitöihin. Myös pojat.

Mammanpoikia

Missä menee ero passaamisen ja normaalien asioiden hoidon välillä? Onko teillä kotona kaksi helmipurkkia johon laitatte helmiä jokaisen askareen myötä ja jos ero kasvaa liian suureksi edessä on kipunoiva palautekeskustelu? Millä tavoin painotatte kodin tehtävissä niiden merkittävyyttä, onko jokin tehtävä merkittävämpi kuin toinen? Jos toinen pyytää apua hommaan joka mielestäsi ei kuulu näihin yhteisvastuullisten hommien joukkoon niin käskettekö painumaan suolle ja onko teillä alusta pitäen sovittu hommat joihin on kummankaan turha pyytää apua?

Vierailija kirjoitti:

Missä menee ero passaamisen ja normaalien asioiden hoidon välillä? Onko teillä kotona kaksi helmipurkkia johon laitatte helmiä jokaisen askareen myötä ja jos ero kasvaa liian suureksi edessä on kipunoiva palautekeskustelu? Millä tavoin painotatte kodin tehtävissä niiden merkittävyyttä, onko jokin tehtävä merkittävämpi kuin toinen? Jos toinen pyytää apua hommaan joka mielestäsi ei kuulu näihin yhteisvastuullisten hommien joukkoon niin käskettekö painumaan suolle ja onko teillä alusta pitäen sovittu hommat joihin on kummankaan turha pyytää apua?

Joissakin perheissä esim jako menee niin että toinen on vastuussa siivouksesta ja toinen ruoanlaitosta ja kaupassa käymisestä. Mielestäni suht tasapuolinen jako. Tiskit voi kuulua ruoanlaittajalle ja pyykit siivoojalle. Nämä ovat kuitenkin eniten työllistävät hommat lapsiperheessä. Auto, pihatyöt, korjaukset, sisustus, lastenvaatteet ja harrastusvälineet, laskut ym… Hommaa riittää kyllä tietty muutakin. Mutta jos yksi ihminen hoitaa sekä siivoukset että ruoan, niin todennäköisesti jako on hyvin epäreilu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos poikiensa passaaminen on väärin, niin sitten on tyttöjensäkin.

Toki on. Tätä vain on harvemmin nähty; perinteisesti tyttöjä on vaadittu osallistumaan kotona ja kantamaan vastuuta omista asioistaan, siinä missä "pojat ovat olleet poikia". 

Hyvä, että asiat muuttuvat.

Kyllä pojilta vaaditaan normaalisti niinkuin tytöiltäkin.